KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Naton ystävät Pohjolan yhteistyön asialla

Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin (vas.) ja puolustusministeri Karin Enströmin yhteisestä kirjoituksesta Dagens Nyheterissä lähti käyntiin kiivas keskustelu, johan osallistuivat myös Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund.

Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin (vas.) ja puolustusministeri Karin Enströmin yhteisestä kirjoituksesta Dagens Nyheterissä lähti käyntiin kiivas keskustelu, johan osallistuivat myös Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund. Kuva: Lehtikuva/ FREDRIK SANDBERG

Antero Eerola
26.1.2013 16.16
Fediverse-instanssi:

Puheenvuoro

Suomessa on viime viikkoina käyty ankaraa, mutta toistaiseksi hyvin yksipuolista keskustelua pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.

On tuskin sattumaa, että samat suomalaiset, jotka eniten tuntevat sydämessään lämpöä Natoa kohtaan, ovat myös innokkaimpia Pohjolan yhteisen puolustuksen kannattajia.

Suomen yhä kiinteämpi lähentyminen Natoon onkin saanut uuden koodinimen: pohjoismainen puolustusyhteistyö. Tästä esimerkki on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), joka ehdotti jopa puolustusliittoa Pohjoismaiden kesken.

Aseilla tapahtuva demokratian vientityö sopii huonosti niihin pohjoismaisiin arvoihin, joita Suomessa on pidetty tärkeinä.

Salolainen kiteytti Naton ystävien uuden opin Suomen Atlantti-seuran hiljattain pitämässä seminaarissa. Salolaisen mukaan suomalaisille on erittäin vaikea myydä Natoa, siksi pitää puhua pohjoismaisesta puolustuksesta.

Uutta taktiikkaa tukee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viimeisin mittaus suomalaisten puolustusasenteista. Sen mukaan jopa 91 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti sotilaallisen yhteistyön Pohjoismaiden kesken.

Sitä vastoin Nato-yhteistyötä kannattaa vain 45 prosenttia suomalaisista. Kielteisellä kannalla on 47 prosenttia.

Pohjoismaista yhteistyötä kannattava – mutta Nato-jäsenyyttä vastustava – ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kiteytti asian samassa Atlantti-seuran seminaarissa. ”Meidän kansalaisillemme pohjoismainen yhteistyö on kuin äitiys ja omenapiirakka, kaikki ovat sen puolella.”

Kysymys kuuluukin, millaisista aineksista puolustusyhteistyön piirakka on leivottu.

Uusi keskustelukierros pohjoismaisesta puolustuksesta ryöpsähti käyntiin Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin ja puolustusministeri Karin Enströmin yhteisestä kirjoituksesta Dagens Nyheterissä tammikuun alussa. He ehdottivat, että Pohjoismaat voisivat omistaa yhdessä sotilaallisia voimavarojaan.

Olivatko ruotsalaisministerit liikkeellä vain ehdottaakseen Suomelle yhteistä ostoskassia asehankinnoissa?

Suomalaisessa keskustelussa on unohtunut, että Ruotsissa kokoomus yleensä ja Bildt erityisesti ovat intomielisiä Nato-jäsenyyden kannattajia. Tässä he ovat Suomen kokoomuksen aate- ja aseveljiä, mutta vielä askeleen pidemmällä. Vuonna 2011 hyväksytyssä ulkopoliittisessa ohjelmassaan puolue sanoo toimivansa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta, mutta tämä vaatii ”läheistä dialogia ennen muuta Suomen kanssa”.

Myös puolustusministeri Enström totesi viime viikolla julkisuudessa, että Nato-jäsenyydessä ”haluamme edetä yhdessä Suomen kanssa”.

Toisin sanoen Ruotsissa porvareilla on toiveita myös Suomen liittoutumisen suhteen. Intoa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön pitääkin lukea tätä taustaa vasten.

Nato-jauhoja on pussissaan myös Norjalla, kun se puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä. Maan voimassa olevan puolustusselonteon mukaan Nato on Norjan turvallisuuden ja puolustuksen kulmakivi. Samalla norjalaiset korostavat kahdenvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen sekä eurooppalaisten liittolaisten: Iso-Britannian, Saksan ja Hollannin kanssa.

Sitä vastoin pohjoismaisesta puolustuksesta on selonteossa selvät sävelet: ”Norjan näkökulmasta Pohjoismainen yhteistyö on hedelmällinen lisä Natolle.” Näinkö Suomi siis tarjoutuu haukattavaksi Naton hedelmävadille?

Tietovuotosivusto Wikileaksista löytyy mielenkiintoista materiaalia aiheeseen liittyen.

”Norjan ulkoministeriön mukaan heidän innostuksensa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön liittyy pitkälti siihen, että näin autetaan Ruotsia ja Suomea lähemmäksi Natoa”, kertovat Wikileaksin julkistamat amerikkalaiset diplomaattiraportit.

Samojen dokumenttien mukaan amerikkalaisten omat johtopäätökset olivat täsmälleen samat.

”Kaikki mikä parantaa Pohjoismaiden puolustuskykyä on tervetullutta. Myös siitä on hyötyä, jos pohjoismainen puolustusyhteistyö tuo Ruotsia ja Suomea lähemmäs Natoa pehmentämällä julkista Nato-jäsenyyden vastaista oppositiota ja edelleen integroi Ruotsin ja Suomen asevoimia Nato-standardeihin ja –käytäntöihin”, amerikkalaiset raportoivat.

Pohjoismaista kolme kuuluu Natoon ja kaksi on sen ulkopuolella. Erikoinen onkin ulkoministeri Erkki Tuomiojan UP-uutispalvelun haastattelussa esittämä näkemys, jonka mukaan ”kummassakaan ryhmässä ei ole pyrkimystä muuttaa tätä asetelmaa”. Ainakin amerikkalaisten näkemys on kokonaan toinen. Myös suomalaiset Naton ystävät luottavat tähän yhteyteen. Kannattaako näitä asioita Suomessa katsoa sinisillä silmillä?

Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla viitataan usein yhteisiin arvoihin. Tämä on mitä suurimmassa määrin totta, kun puhutaan demokratiasta, tasa-arvosta, ympäristösuojelusta tai vaikka hyvinvointivaltion perusteista.

Mutta millaisia yhteisiä arvoja meillä on sodan ja rauhan kysymyksissä? Esimerkiksi Tanska on ollut etulinjassa, kun Yhdysvallat on käynnistänyt hyökkäyssotia Irakissa, Afganistanissa ja Libyassa.

Tällainen aseilla tapahtuva demokratian vientityö sopii huonosti niihin pohjoismaisiin arvoihin, joita Suomessa on pidetty tärkeinä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ulkoministeri Bildtin ja puolustusministeri Enströmin visioissa pohjoismaiseen arvoyhteisöön vedettäisiin mukaan myös Baltian maat.

Ainakaan balttien kanssa Suomella ei ole – eikä pidä olla – yhteisiä arvoja sotilasyhteistyössä. Virolla, Latvialle ja Liettualle Nato ei ole minkäänlainen moderni kriisinhallintaorganisaatio tai rauhanpuolustaja. Etenkin virolaisten keskeinen uhkakuva on Venäjä ja Nato tarkoittaa varustautumista sitä vastaan. Tämän toi selvästi esiin Viron presidentti Toomas Henrik Ilves äskettäisessä haastattelussaan Postimees-lehdessä.

”Natossa olemme luopuneet paljon enemmän suvereenisuudesta kuin EU:ssa. Mutta luopuminen on väärä sana. Ennemminkin pitäisi sanoa, että tavoitteemme on se, että näemme omat lastenlapsemme täällä (Virossa) emmekä Siperiassa”, tämä Yhdysvaltojen kongressin entinen propagandavirkailija laukoi.

Suomessa keskustelu pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on raapaissut vasta pintaa. Yhteistyön ilmiselvä ja muualla alleviivattu yhteys Natoon ei ole noussut esiin. Onko sattumaa, että erityisesti Naton kannattajat Suomessa ovat nyt ryhmittyneet pohjoismaisen puolustuksen tukijoiksi?

Pitäisikö ehkä Pohjoismaiden vasemmistopuolueiden miettiä jatkossa oma linjansa yhteiseloon puolustusasioissa?

Kirjoittaja on toimittaja ja kaupunginvaltuutettu (vas.) Vantaalta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset