EU:n talouskurista puhunut kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kyseenalaisti käsityksen, jonka mukaan kriisimaiden ongelmana olisi holtiton julkisen talouden hoito.
Esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa julkinen budjetti oli ylijäämäinen kriisin alkaessa 2008. Sen sijaan Saksassa julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli kriisimaita korkeampi.
Julkista velkaa suurempi ongelma on Tuomalan mukaan siinä, ettei eurojärjestelmällä ole mekanismia, jolla hoitaa yli- ja alijäämämaiden eroja.
Velkaantumisella pelotellaan turhaan
Miksi hallitukset ympäri Eurooppaa sitten hoitavat kriisiä leikkaamalla julkista sektoria eivätkä elvyttämällä?
– Oikeisto pelkää, että elvytys kasvattaisi julkista sektoria pysyvästi, Tuomala sanoi.
– Nykytilanteessa, kun nimelliskorot ovat nollan tuntumassa, finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on kuitenkin erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa vaihtoehto.
Silti useimmat EU-maat katsovat Saksan tavoin, että vyönkiristykset ovat oikea tapa palauttaa markkinoiden luottamus. Kiristyspolitiikan kannattajat pelottelevat velkaantumisella.
– Pelottelun takana on ikivanha vertaus, jonka mukaan julkista taloutta tulee hoitaa kuin kotitaloutta.
– Keynesiläisen politiikan selittämisen hankaluus on saada ihmiset ymmärtämään, että julkisen talouden toiminta on tyystin eri asia kuin kotitalous.
Kotitalous ei voi kasvattaa makrotaloutta ja luoda työpaikkoja elämällä yli varojensa. Julkinen talous pystyy tähän, kunhan velan kasvu ei ylitä inflaation ja talouskasvun summaa.
Kiristys ei toimi teoreettisesti eikä yhteiskunnallisesti
Viime viikkoina kiristyspolitiikka on joutunut yhä kyseenalaisemmaksi, kun sen perusteluna käytetty Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin tutkimus osoitettiin vääräksi.
Reinhart ja Rogoff väittivät, että talouskasvu hiipuu, jos julkinen velka ylittää 90 prosenttia BKT:sta. Tulos perustui koodausvirheeseen, sekavaan käsitemäärittelyyn ja korrelaation sekä syy-seuraus-suhteen sekoittamiseen, Tuomala selitti.
Politiikan seurauksetkaan eivät tue väitettä vyönkiristyksen toimivuudesta: helmikuussa euroalueen työttömyysaste nousi ennätykselliseen 12 prosenttiin.
Lisää Sosiaalifoorumista perjantaina ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehden vappunumerossa.
uutiskirje 
