Eteläkorealaisen STX -telakkayhtiön ahdinko syvenee. Emoyhtiö on hakeutumassa velkasaneeraukseen. STX on pannut Suomen telakkansa myyntiin.
Jälleen on kasaantunut mustia pilviä varsinkin STX:n Turun ja Rauman telakoiden ylle. Helsingin telakan tilanne on toinen, sillä siitä STX omistaa vain puolet. Toinen puolisko on venäläisyhtiöllä, jolla on intressi rakentaa telakalla arktisen alueen laivoja Venäjälle.
STX:n telakoiden uudet ongelmat eivät ole tulleet yllätyksenä. Nyt julkisuuteen tulleet tiedot antavat jälkikäteen jonkinlaisen synninpäästön myös hallitukselle ja perustelevat sitä, miksi valtio ei ollut valmis vuodenvaihteen tienoilla pääomittamaan telakkayhtiötä 50 miljoonalla eurolla.
Suomen telakoiden kriisi on osa maailmanlaajuista telakkakriisiä. Alalla on ylikapasiteettia. Talouslama vielä pahentaa tilannetta, kun uusia tilauksia ei tehdä.
Suomessa on alan korkean tason osaamista muun muassa suurristeilijöiden ja jäävahvistettujen alusten osalta. Sitä ei saa päästää katoamaan. Siksi valtion puolestakin on tehtävä kaikki voitava, jotta suomalaiset telakat säilyvät. Hyvä tahto ei riitä, eivätkä räväkät puheetkaan, tarvitaan konkreettisia toimia.
Valtion on ryhdyttävä ankkuriomistajaksi telakkateollisuuteen, kuten muun muassa kansanedustaja ja Vasemmistoliiton telakkatyöryhmän puheenjohtaja Kari Uotila on vaatinut. Hallituspuolueista samalla kannalla ovat ainakin demarit. Kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuorikin on valmis antamaan mahdolliseen kauppaan valtion rahaa, mutta vain ”kohtuullisen pienen osuuden”.
Uusissa omistusjärjestelyissä piilee aina sekä riski että mahdollisuus. Valtio on nyt oltava aktiivinen ja sitoutunut teollisuuspoliittinen toimija. Tärkeintä on varmistaa alan työpaikkojen ja osaamisen pysyminen Suomessa.
Kauppaan tarvitaan myös yksityistä rahaa. Sitä varten ollaankin parhaillaan keräämässä alihankkijoista koottavaa ryhmää. Nyt on myös tarkkaan selvitettävä yhteistyömahdollisuudet venäläisten kanssa.
uutiskirje 