Nykyisten sukupolvien on ratkaistava planeetan elämän tulevaisuutta uhkaavat ekologinen ja ilmastokriisi. Aikaa on yhden sukupolven verran, jos sitäkään. Samaan aikaan kapitalismi on pahimmassa kriisissään sitten 1930-luvun. Oikeiston ja valtavirtaisen taloustieteen ratkaisut tilanteen korjaamiseksi ovat ajaneet Euroopan syvään sosiaaliseen ja poliittiseen kurimukseen. Talouskriisin oloissa vaadittavat ekologiset uudistukset esitellään mahdottomina. Kurimus ilmenee suoraan sovinismina ja muukalaisvihana, joita näköalattomuus ja populismi ruokkivat.
llmastonmuutos aiheuttaa jo nyt ympäri maailman mittavia sosiaalisia katastrofeja. Planeetan lämpeneminen ja ekologiset ongelmat sortavat ennen kaikkea haavoittuvimpia ihmisyhteisöjä. Aikakautemme perustavimmat ongelmat vaativat planeetan mittakaavan ratkaisuja. Kapitalismin kriisiytyessä globaalit toimenpiteet uhkaavat kuitenkin jäädä toteuttamatta, kun valtiot ja suuryritykset suuntaavat katseensa pikavoittoihin ympäristön ja yhteiskunnan kustannuksella.
Eurooppalaisen vasemmiston on näytettävä tietä niiden globaalien ongelmien ratkaisemisessa, joiden syntymisestä Eurooppa on paljolti vastuussa. On yhtäaikaisesti ratkaistava sekä fossiilikapitalismin tuottama ekologinen kriisi että Euroopassa syvenevä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan uusi vasemmistolainen ekologinen talousmalli ja historiallinen työllisyysohjelma, sekä Suomeen että Eurooppaan.
Vasemmiston ohjelma- ja tavoitetyö ei vastaa näihin haasteisiin. Puolueella on komerossaan muinainen periaateohjelma ja kesän 2010 puoluekokouksessa hyväksytty tavoiteohjelma. Viimeistään hallitustyöskentely nykyisessä sinipunassa on osoittanut, että näillä ohjelmilla ei ole käytännön politiikkaa ohjaavaa merkitystä. Tulevassa puoluekokouksessa vasemmistoliittolaiset saavat vielä yhden uuden ohjelman eteensä. Tämän Punavihreän asiakirjan keskeiset ongelmat ovat seuraavat:
1. Se ei tunnista tavoitellun vision tiellä olevia ongelmia, eikä tarjoa niihin ratkaisuja. Ratkaisukeskeisyyden puute tekee asiakirjasta epähistoriallisen ja yhteiskunnan järjestelmäongelmien ratkaisun sijaan se maalailee yhteisöllistä punavihreää Sointulaa.
2. Se ei kykene esittämään vakavasti otettavaa ratkaisumallia fossiilikapitalistisesta kasvusta luopumiseen, yhteiskunnan ekologisoimiseen ja uudenlaisen työn synnyttämiseen. Siksi se ei lunasta ekologian ensisijaisuudesta tekemäänsä lupausta.
Kriisin keskellä vasemmiston on kyettävä asettamaan tavoitteita ja konkreettisia politiikkakeinoja niiden toteuttamiseksi. Nyt vasemmistopolitiikkaa ohjaavat lähinnä päivänpolitiikan ailahtelevuus ja laihat kompromissit. Ne eivät vie yhteiskuntaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään tilaan. Vasemmisto ei kykene kohtaamaan kriisin aiheuttamia kärjistyviä ristiriitoja: työläisten, naisten ja vähemmistöjen aseman pahenevaa polkemista sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.
Fossiilikapitalistinen kasvu on korvattava ekologisella investointi- ja työllisyysohjelmalla, jonka tehtävänä on sopeuttaa tuotanto planeetan kestokyvyn rajoihin. Tavoitteen saavuttaminen vaatii puoluepoliittisen vasemmiston, ay-liikkeen ja yhteiskunnallisten liikkeiden tiivistä yhteistyötä.
Vasemmistolta puuttuu ajankohtainen poliittinen strategia. Esitämme talousmallin, jonka pyrkimyksenä on vastata tähän haasteeseen. Vasemmiston on vihdoin aika voittaa.
Tuotanto, kulutus ja energian käyttö sopeutetaan planeetan kestokyvyn rajoihin. Toteutetaan välittömästi investointiohjelma, joka ekologisoi tuotanto- ja energiajärjestelmän.
Kapitalistisen talouden oletetaan kasvavan keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Talous siis kaksinkertaistuu noin kahdessakymmenessä vuodessa. Ei ole vaikea kuvitella, miltä planeettamme näyttää ennen vuosisadan puoliväliä jos kasvu jatkuu nykymuotoisesti. Viimeiset 200 vuotta kapitalistisen kasvun historiaa ovat perustuneet halvan fossiilisen polttoaineen hyödyntämiseen. Ratkaistavana on pitkälti niiden käytöstä johtuva ympäristökriisi.
Fossiilikapitalistinen kasvu on korvattava nopeasti uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla tuotannolla. Vuonna 2050 on mahdollista tuottaa lähes 100 prosenttia Euroopan kulutukseen tarvittavasta energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. Uusi energiatalous on oleellisin ja akuutein ympäristöinvestointi. Sen rakentaminen on aloitettava välittömästi.
Markkinat eivät tule toteuttamaan talouden ja energiajärjestelmän ekologisointia ilman pakkoja. Yksityiseen voitontavoitteluun perustuva talousjärjestelmä käyttää resursseja kestämättömästi sekä keskittää omaisuutta ja valtaa. Suurten kansainvälisten taloustoimijoiden intressit ovat kiinni fossiilikapitalismissa. Fossiilienergia- ja resurssimonopolit on hajautettava tulojen, vallan ja tuotannon uusjakamiseksi.
Euroopan unionin on sitouduttava rahoittamaan ekologisten investointien ohjelma, joka korvaa nykymuotoisen energiajärjestelmän ja sille perustuvat ekologisesti kestämättömät tuotanto- ja jakeluketjut. Energiankulutuksen radikaaliksi vähentämiseksi on toteutettava järjestelmällinen energiansäästöohjelma sekä tuotantorakenteiden ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin uudistaminen.
Jälleenrakennusta hyödynnetään akuutin talouskriisin ratkaisemisen veturina. Investointeja tehdään tiiviiseen yhteiskuntarakentamiseen, julkiseen liikenteeseen, ekologiseen teknologiaan sekä eurooppalaisen rautatie- ja sähköverkon uudistamiseen. Investointien normiksi otetaan fossiilitehokkuus eli fossiilisten polttoaineiden käytön minimointi uudistuotannossa. Tuotantoteknologiaa kehitetään jätteettömästi ja saasteettomasti. Sukupolven aikana toteutetaan hallittu mutta radikaali fossiiliperustaisen tuotannon ja kokonaiskysynnän supistaminen.
Suomen päästöjä voidaan leikata sukupolvessa yli 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kun samalla synnytetään mittavasti uutta ekologista työtä ja sopeutetaan tuotanto kestäviin tavoitteisiin. Suomen on pyrittävä energiaomavaraisuuteen, mutta ydinvoima ei ole ratkaisu. Suomen talous on riippuvainen fossiilisesta tuontienergiasta, joka on alisteista öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahtelulle. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää siis merkittävästi myös alijäämäisen kauppataseen paineita.
Euroopan talouskurimus koostuu pankki-, investointi-, ja julkistalouksien kriisistä. Nämä on ratkaistava yhdessä ekologiakriisin kanssa. On pantava toimeen laajamittainen velkamitätöintiohjelma sekä työllistävä investointiohjelma Euroopan infrastruktuurin ekologisoimiseksi.
Tähänastinen talouskuripolitiikka on aiheuttanut työttömyys- ja kysyntäongelmia sekä julkisen sektorin alasajoa. Samalla finanssisektori ja pankit ovat paisuneet vaikutusvallaltaan kohtuuttomiksi ja pitävät Eurooppaa ja maailmaa otteessaan. Noin 1% ihmisistä omistaa 40% kaikesta varallisuudesta.
Kriisin akuutti hoito edellyttää ongelmavelkojen alaskirjausta, joka puhdistaa pankkien tasekirjat. Ongelmamaiden velat tulee uudelleenjärjestellä siten, että Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa veloista liikepankeille ja jäsenmaat puolestaan EKP:lle. Lisäksi EKP:n harjoittamat ongelmamaiden velkakirjojen tukiostot on muutettava pankkien suoraksi uudelleenpääomittamiseksi 500-1000 miljardilla eurolla.
Pankeille annettavan tuen ehtona ovat pankkien sosialisointi ja pilkkominen, taseiden puhdistaminen ja sijoittajavastuun toteutuminen. Menettelyllä estetään pankkien keinottelu ongelmamaiden velkakirjoilla ja pakotetaan ne saattamaan pääomakantansa kestävälle pohjalle. Näin rahoitus palvelee reaalitaloudellisia tarpeita eikä toisinpäin.
Palkkakehitys on irronnut tuottavuuden ja elinkustannusten kehityksestä. Tämä pakottaa kotitaloudet elämään velaksi ja aiheuttaa yksityisen velan paisumisen. Kotitalouksien velkaongelman ratkaisemiseksi EKP myöntää kaikille Euroopassa asuville 25 000 euron rahasumman. Velalliset käyttävät summan automaattisesti velkataakkansa keventämiseen. Jotta menettely ei aiheuttaisi inflaatiopainetta, velattomat eivät saa rahaa suoraan käyttöönsä, vaan se ohjataan valtioiden obligaatioihin. Sieltä se on tuloutettavissa pienissä erissä.
Talouskurimus on aiheuttanut investointipulan. Energian säästäminen vaatii uutta osaamista, tutkimusta ja teknologiaa. Työttömyys- ja kysyntäongelma on ratkaistava julkisilla investoinneilla. Ne on suunnattava ekologisten teknologioiden sekä energiatehokkaan yhteiskuntarakenteen kehittämiseen. Investointiohjelmat toteutetaan osana kriisiratkaisua 50%-50% rahoitusmallilla Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kautta.
Liikepankkitoiminta ja spekulatiivinen investointipankkitoiminta tulee erottaa toisistaan pysyvästi, jotta kotitalouksien ja julkisyhteisöjen säästöillä ei voida keinotella. Samalla ruokafutuureilla keinottelu on tehtävä mahdottomaksi, jotta se ei aiheuta elintarvikkeiden hintojen nousua. On otettava käyttöön Brasilian malli, jossa pankkien johtokunnat vastaavat henkilökohtaisella varallisuudellaan tekemistään päätöksistä. Läpinäkyvyyden toteuttamiseksi pankkisalaisuus on poistettava ja rahoituksesta on tehtävä julkinen palvelu.
Jos pankki tai yritys on liian suuri kaatumaan, se on pilkottava. Jotta talousjärjestelmä toimisi kestävällä pohjalla, sen finanssisektorin voitot voivat olla noin prosentti BKT:sta. Valuuttakauppaspekulaatio on tehtävä mahdottomaksi verotuksen avulla.
Euroopan ekologinen investointiohjelma takaa lyhyellä aikavälillä kriisin ratkaisemisen edellyttämät työllisyyden ja kokonaiskysynnän tasot. Pitkällä aikavälillä työtä on jaettava määrällisesti ja laadullisesti uudella tavalla. Työviikkonormiksi asetetaan 30 tuntia ja työntekijöiden ostovoima taataan minimipalkkalailla.
Työn tuottavuus kasvaa jatkuvasti, jolloin samat tuotteet saadaan aikaan vähemmällä työllä. Samalla kahdeksan tunnin työpäivänormi estää tuottavuushyötyjen ulosmittaamisen tavalla, jossa työtä, varallisuutta ja vapaa-aikaa jaettaisiin nykyistä tasaisemmin ja kestävämmin.
Jotta työntekijöiden tulot ja kysyntä eivät romahtaisi, uusi työnjako edellyttää palkankorotuksia kompensoimaan työajan lyhentämistä. Suomessa kevään 2013 kehyspäätöksissä yhteisöveroa kevennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä, joten yrityksillä on nyt varaa vähintään saman mittaluokan palkankorotuksiin, mikäli ne eivät investoi työllistääkseen.
Tulevaisuudessa on luotava mekanismi, jossa tuottavuuden kasvua kompensoidaan työajan lyhentämisellä ja kokonaiskysyntää ylläpidetään automaattisilla, vähintään inflaation kompensoivilla palkankorotuksilla.
Investoinneista uusiutuvaan energiaan, ekologiseen tuotantoon ja rakentamiseen kehitetään historiallinen työllisyyspaketti, joka ratkaisee talouskasvun ja planeetan kestokyvyn välisen ristiriidan. Uudet innovaatiot energiaan, liikenteeseen, rakentamiseen ja ruoan tuotantoon vaativat uutta ekologista työtä. Myös ilmastonmuutoksen tuottamiin äärimmäisiin sääilmiöihin varautuminen vaatii akuutteja investointeja.
Elvytyksen tulee tukea uutta yritystoimintaa, pienyrityksiä ja osuuskuntia. Taloudellisen toiminnan riskejä suhdannevaihteluissa on jaettava yhteiskunnallisesti esimerkiksi kohtuukorkoisen lainan ja perustulon kautta.
Hyvinvointipalvelut on uudistettava julkisiksi, aidosti yhteiskunnallisiksi varannoiksi. Ekologinen yhteiskuntamalli yhdistää perustulon, minimipalkan ja työajan lyhentämisen. Se myös järjestää tiedon, osaamisen ja teknologian tuottamisen uudelleen.
Pitkällä aikavälillä eurooppalaisen hyvinvointimallin rahoittaminen vaatii Euroopan rahaliiton rakenteen muuttamista siten, että EKP rahoittaa jäsenmaiden harjoittamaa julkista kulutusta suoraan. Nykyiset puitesopimukset kieltävät tämän. Sopimuksia kuitenkin rikotaan jatkuvasti ja niiden avaaminen on ehtona kriisien ratkaisemiselle. Julkinen kulutus on nähtävä investointina Euroopan ongelmien ratkaisemiseen, eikä menoeränä.
Uusi talousmalli edellyttää toimivia yhteiskunnallisia palveluja, joiden rakentaminen ja ylläpitäminen tukee työllisyyttä ja kysyntää. Palveluja tulee edelleen kehittää julkisina, aidosti yhteisinä varantoina. Jotta ne hyödyttäisivät ja osallistaisivat koko yhteiskuntaa, niiden tulee olla demokraattisesti hallittavissa.
Palvelujen avaaminen markkinoiksi ulkoistamalla ja yksityistämällä on lopetettava. Markkinoistaminen luo keinotekoista talouskasvua, joka ei edistä yhteiskunnallista hyvinvointia ja ekologista rakennemuutosta. Se synnyttää julkisen vallan kylkeen yksityisiä monopoleja ja käy sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kalliiksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen eriytetyt rakenteet mahdollistavat varakkaalle väestönosalle etuoikeuksia sekä aiheuttavat terveydenhuollon aliresursointia ja alikehitystä. Eriytettyjen palvelurakenteiden julkinen tukeminen on lopetettava. Terveydenhuoltojärjestelmä on uudistettava siten, että se kykenee jälleen toteuttamaan perustehtäväänsä sekä torjumaan terveyserojen kasvua ja yhteiskunnallisia sairauksia. Näihin kuuluvat nykyään erityisesti mielenterveysongelmat.
Ongelmia aiheuttavat yhtäältä köyhyys ja syrjäyttäminen, toisaalta nykyisen yhteiskunnan liiallinen kuormittavuus. Ratkaisu on kaikille yhteinen, julkisesti rahoitettu ja tuotettu terveydenhuolto. Yhteiset ja yhtäläiset palvelut luovat myös yhteiskunnallista solidaarisuutta.
Julkisen sektorin jälleenrakentaminen tarkoittaa naisvaltaisten alojen, ammattiliittojen ja työväenliikkeen yhteiskunnallista vahvistamista. Näin puretaan perinteisen hyvinvointivaltion asetelma, jossa palvelut tuotetaan naisten matalapalkkatyöllä.
Työajan lyhentäminen vähentää altistusta stressiperäisille terveyshaitoille, kun samalla turvataan riittävä toimeentulo. Valtion ja kuntien on taattava ihmisille kustannuksiltaan nimellinen käyttöoikeus yleisimpiin kulttuurielämän ja liikunnan muotoihin.
Koulutus, tutkimus ja tieto on saatettava kehittämään uutta ekologista yhteiskuntamallia. Tietoyhteiskunta on tuottavimmillaan ja rikkaimmillaan silloin, kun tieto on helposti ja avoimesti saavutettavissa ja jaettavissa. Avoin ja vapaasti sovellettavissa oleva tieto avaa mahdollisuuksia sekä uuden että perinteisen teollisuuden teknologiselle kehittymiselle. Työn vastakohtana ei tule olla työttömyys, vaan mahdollisuus kouluttautua täyspäiväisesti.
Sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistetaan ja prekaarin työvoiman työmarkkina-asemaa parannetaan perustulolla. Yksittäisenä uudistuksena perustulo jää oikeiston keinoksi pudottaa sosiaaliturvan tasoa ja sirpaloida työmarkkinoita entisestään. Perustulon puolesta on kamppailtava yhdessä vasemmistolaisen talousmallin kanssa, sillä vasta se mahdollistaa perustulon riittävän korkean tason. Uusi talousmalli yhdistää perustulon, minimipalkan ja työajan lyhentämisen.
uutiskirje 
