KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Läskit ja rillipäät älkööt vaivautuko

Wimbledon-voittaja Marion Bartoli.

Wimbledon-voittaja Marion Bartoli. Kuva: Lehtikuva/ GLYN KIRK

Anna Paju
12.7.2013 8.30

Viimeinen sana

Lauantaina 6. heinäkuuta ranskalainen Marion Bartoli voitti Wimbledonin tennisturnauksen naisten kaksinpelin. Vasenkätinen Bartoli pelaa omalla tyylillään, lyö molemmilla käsillään läjähtävän lujaa niin rystyä kuin kämmentä.

Erikoista oli se, ettei Bartoli ollut voittanut yhtään turnausta puoleentoista vuoteen ennen Wimbledonia. 15. sijalle sijoitetun pelaajan voittoon uskoi tuskin kukaan. Hieno ja yllättävä päätös turnaukselle siis, eikö?

Vielä mitä. Kun tumma Bartoli kohtasi vaalean, itseään pidemmän ja hoikemman saksalaisen Sabine Lisickin, alkoi sosiaalisessa mediassa Bartolin ryöpytys.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eikä Bartoli ole ensimmäinen naisurheilija, jonka mitalit koetetaan himmentää ulkonäköä haukkumalla.

Läski paska, haiseva huora, lihava lesbo, apinan ja miehen sekoitus, liian ruma raiskattavaksi, liian vastenmielinen voittajaksi. Siinä muutamia poimintoja ”keskustelusta”. Huomautuksia hänen nänneistään en vaivaudu edes toistamaan.

Bartolin pelityyliä ei näissä kommenteissa käsitelty. Niiden ainoa aihe oli pelaajan ulkonäkö. Maailman vanhimman ja ehkä arvostetuimman tennisturnauksen voitosta viis.

Kyse ei ollut kolmen keskenkasvuisen klopin kypsymättömyydestä tai yksittäisistä naisvihan purskahduksista. Bartolin ulkonäköä koskevia twiittejä julkaistiin useita satoja, jollei tuhansia.

Myös BBC:n tenniskommentaattori John Inverdale vajosi samalle tasolle arvellessaan suorassa lähetyksessä Bartolin valmentajaisän kannustaneen tytärtään ärhäkkään harjoitteluun lapsesta saakka, koska tästä ei koskaan tulisi hyvännäköistä.

Eikä Bartoli ole ensimmäinen naisurheilija, jonka mitalit koetetaan himmentää ulkonäköä haukkumalla ja jonka sitkeä harjoittelu tai ilmeinen lahjakkuus pyyhkäistään pöydältä tissipuheilla. Ja samaa tehdään kaikille julkisuudessa toimiville naisille.

Lasten ja nuorten maailmassa kuvastuu aikuisten maailma.

Muutama vuosi sitten ulkonäkö nousi koulumenestystä tärkeämmäksi murrosikäisten suomalaistyttöjen itsetunnon määrittäjäksi. Aiemmin Suomessa oli tavattu rankata tiedot ja taidot pituutta, painoa ja rinnanympärystä merkittävämmiksi. Nyt (tyttö)lapset laihduttavat ja teinit haaveilevat ”kauneusleikkauksista”.

Keskivertoa musiikkivideota ei erota pehmopornoelokuvasta. Niissä täydellistä pyllyään pyörittävät naiset antavat askelmerkit myös 12-vuotiaalle. Kun huomio ja suosio on saavutettava yhä nopeammin, yhä kiihtyvässä kuvien ja viestien tulvassa, on oltava yhä täydellisempi.

”Naiset eivät niinkään tunne olevansa hyvällä asialla olevia ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa, vaan he koostuvat pitkästä ongelmien luettelosta (läski, karvainen, epämuodikas, finninen, haiseva, väsynyt, epäseksikäs ja kaiken kukkuraksi veltot lantionpohjalihakset), joka pitää hoitaa alta pois”, sanoo kirjailija Caitlin Moran.

Keho ja ulkonäkö esitetään meille nykyään projektina, joka kovalla työllä on muokattavissa halutunlaiseksi. Että kyse on vain tahdonvoimasta.

Siitä, että jaksaa kieltäytyä juustokakusta ja kaljasta, levittää kuorintavoiteet ja naamiot, valmistaa pehmentävät jalkakylvyt, hoitaa kynnet. Opetella kävelemään korkokengillä kauniisti ja höylätä, vahata ja nyppiä kaikki muu karvoitus paitsi hiukset, joita puolestaan tulee pestä, suoristaa, kihartaa, föönata tai tupeerata tarpeen mukaan, valita omaa väri-, iho- ja kasvonmuototyyppiä parhaiten palvelevat meikkituotteet ja omaa vartalotyyppiä imartelevimmat vaatteet.

Muotia tulee seurata, mutta vaatekaapin silti sisältää laadukkaita klassikoita ja sen sisältö pitää päivittää säännöllisin väliajoin. On jumpattava, juostava ja joogattava kroppa venyväksi, notkeaksi ja kiinteäksi, mutta ennen muuta kauniiksi katsella.

Tämä aiheuttaa sovittamattoman ja loppumattoman ristiriidan ihanteiden ja todellisuuden välille. Jatkuvan huonon omantunnon ja huonommuuden tunteen.

Ketä tämä palvelee?

Kosmetiikka- ja vaateteollisuutta ainakin. Sen lisäksi ihmistä, joka kokee olevansa lista vikoja, on toki helpompaa pompottaa myös työelämässä. Hoikat saavat enemmän palkkaa, ylipainoinen ei alemmuuttaan uskalla edes pyytää palkankorotusta. Eikä vallankumoustakaan ehdi suunnitella, jos kaikki aika menee karvanpoistoon.

Muistan itseni 12-vuotiaana, heikosti likinäköisen ja omasta mielestään lihavan 40-kiloisen tytön. Kympin kirjoittajan kynäilytaidoilla ei ollut väliä, koska Suosikin ja OK-lehden kirjeenvaihtopalstalla ei haluttu kirjekaveriksi läskiä eikä rillipäätä.

Bartoli ei hävinnyt yhtään erää koko turnauksessa. Sen lisäksi hän on varsin vetävän näköinen mimmi. Ei niin, että sillä mitään väliä olisi. Hänhän voitti, herran jestas, Wimbledonin!

Ja siksi tämä läski rillipää vaivautuu ja kirjoittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Pariisissa haettiin kesäkuussa vilvoitusta poikkeuksellisen helleaallon takia. On arvioitu, että ilmastokriisi aiheutti tänä kesänä 16¿500 ihmisen kuoleman Euroopassa.

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

Vasemmistonuoret lähettää SDP:n puheenjohtajalle Antti Lindtmanille luettavaksi Leniniä, koska Marxin Pääomia ”Antti ei kuitenkaan lukisi”.

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

Rakennusalan näkymät jatkuvat synkkinä.

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

SDP menestyy vaikka puheenjohtaja Antti Lindtman profiloituu näkymättömyydellä ja mitään sanomattomuudella silloinkin, kun sanoo jotain.

Puolueiden kannatus jökötti paikallaan lokakuussa, vasemmistoliitto 9,5 prosentissa

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Optimisti Orpolle taas kylmä suihku: Elpyminen ei alkanutkaan, vaan tuotanto laski

 
02

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
03

Potkulaki lisää irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla, uskovat sak:laiset luottamushenkilöt

 
04

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

 
05

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taantumus uhkaa, taistelu aborttioikeudesta käytävä uudelleen, kertoo Amnestyn raportti

06.11.2025

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

05.11.2025

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

05.11.2025

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

05.11.2025

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

05.11.2025

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

05.11.2025

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

04.11.2025

Suomessa materiaalien kulutus EU:n huippua: ”Aiheutamme isoja päästöjä myös muissa maissa”

04.11.2025

Maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, kertoo kattava tutkimus

04.11.2025

Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan, Minja Koskela sanoo

04.11.2025

Potkulaki tänään eduskunnassa – Meriluoto: Johtaa syrjinnän lisääntymiseen työelämässä

04.11.2025

Minja Koskela sopeutuskeskustelusta: Kummallista kilvoittelua siitä, kenellä pokkaa lyödä isoin miljardilukema pöytään

04.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään