KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Läskit ja rillipäät älkööt vaivautuko

Wimbledon-voittaja Marion Bartoli.

Wimbledon-voittaja Marion Bartoli. Kuva: Lehtikuva/ GLYN KIRK

Anna Paju
12.7.2013 8.30
Fediverse-instanssi:

Viimeinen sana

Lauantaina 6. heinäkuuta ranskalainen Marion Bartoli voitti Wimbledonin tennisturnauksen naisten kaksinpelin. Vasenkätinen Bartoli pelaa omalla tyylillään, lyö molemmilla käsillään läjähtävän lujaa niin rystyä kuin kämmentä.

Erikoista oli se, ettei Bartoli ollut voittanut yhtään turnausta puoleentoista vuoteen ennen Wimbledonia. 15. sijalle sijoitetun pelaajan voittoon uskoi tuskin kukaan. Hieno ja yllättävä päätös turnaukselle siis, eikö?

Vielä mitä. Kun tumma Bartoli kohtasi vaalean, itseään pidemmän ja hoikemman saksalaisen Sabine Lisickin, alkoi sosiaalisessa mediassa Bartolin ryöpytys.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eikä Bartoli ole ensimmäinen naisurheilija, jonka mitalit koetetaan himmentää ulkonäköä haukkumalla.

Läski paska, haiseva huora, lihava lesbo, apinan ja miehen sekoitus, liian ruma raiskattavaksi, liian vastenmielinen voittajaksi. Siinä muutamia poimintoja ”keskustelusta”. Huomautuksia hänen nänneistään en vaivaudu edes toistamaan.

Bartolin pelityyliä ei näissä kommenteissa käsitelty. Niiden ainoa aihe oli pelaajan ulkonäkö. Maailman vanhimman ja ehkä arvostetuimman tennisturnauksen voitosta viis.

Kyse ei ollut kolmen keskenkasvuisen klopin kypsymättömyydestä tai yksittäisistä naisvihan purskahduksista. Bartolin ulkonäköä koskevia twiittejä julkaistiin useita satoja, jollei tuhansia.

Myös BBC:n tenniskommentaattori John Inverdale vajosi samalle tasolle arvellessaan suorassa lähetyksessä Bartolin valmentajaisän kannustaneen tytärtään ärhäkkään harjoitteluun lapsesta saakka, koska tästä ei koskaan tulisi hyvännäköistä.

Eikä Bartoli ole ensimmäinen naisurheilija, jonka mitalit koetetaan himmentää ulkonäköä haukkumalla ja jonka sitkeä harjoittelu tai ilmeinen lahjakkuus pyyhkäistään pöydältä tissipuheilla. Ja samaa tehdään kaikille julkisuudessa toimiville naisille.

Lasten ja nuorten maailmassa kuvastuu aikuisten maailma.

Muutama vuosi sitten ulkonäkö nousi koulumenestystä tärkeämmäksi murrosikäisten suomalaistyttöjen itsetunnon määrittäjäksi. Aiemmin Suomessa oli tavattu rankata tiedot ja taidot pituutta, painoa ja rinnanympärystä merkittävämmiksi. Nyt (tyttö)lapset laihduttavat ja teinit haaveilevat ”kauneusleikkauksista”.

Keskivertoa musiikkivideota ei erota pehmopornoelokuvasta. Niissä täydellistä pyllyään pyörittävät naiset antavat askelmerkit myös 12-vuotiaalle. Kun huomio ja suosio on saavutettava yhä nopeammin, yhä kiihtyvässä kuvien ja viestien tulvassa, on oltava yhä täydellisempi.

”Naiset eivät niinkään tunne olevansa hyvällä asialla olevia ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa, vaan he koostuvat pitkästä ongelmien luettelosta (läski, karvainen, epämuodikas, finninen, haiseva, väsynyt, epäseksikäs ja kaiken kukkuraksi veltot lantionpohjalihakset), joka pitää hoitaa alta pois”, sanoo kirjailija Caitlin Moran.

Keho ja ulkonäkö esitetään meille nykyään projektina, joka kovalla työllä on muokattavissa halutunlaiseksi. Että kyse on vain tahdonvoimasta.

Siitä, että jaksaa kieltäytyä juustokakusta ja kaljasta, levittää kuorintavoiteet ja naamiot, valmistaa pehmentävät jalkakylvyt, hoitaa kynnet. Opetella kävelemään korkokengillä kauniisti ja höylätä, vahata ja nyppiä kaikki muu karvoitus paitsi hiukset, joita puolestaan tulee pestä, suoristaa, kihartaa, föönata tai tupeerata tarpeen mukaan, valita omaa väri-, iho- ja kasvonmuototyyppiä parhaiten palvelevat meikkituotteet ja omaa vartalotyyppiä imartelevimmat vaatteet.

Muotia tulee seurata, mutta vaatekaapin silti sisältää laadukkaita klassikoita ja sen sisältö pitää päivittää säännöllisin väliajoin. On jumpattava, juostava ja joogattava kroppa venyväksi, notkeaksi ja kiinteäksi, mutta ennen muuta kauniiksi katsella.

Tämä aiheuttaa sovittamattoman ja loppumattoman ristiriidan ihanteiden ja todellisuuden välille. Jatkuvan huonon omantunnon ja huonommuuden tunteen.

Ketä tämä palvelee?

Kosmetiikka- ja vaateteollisuutta ainakin. Sen lisäksi ihmistä, joka kokee olevansa lista vikoja, on toki helpompaa pompottaa myös työelämässä. Hoikat saavat enemmän palkkaa, ylipainoinen ei alemmuuttaan uskalla edes pyytää palkankorotusta. Eikä vallankumoustakaan ehdi suunnitella, jos kaikki aika menee karvanpoistoon.

Muistan itseni 12-vuotiaana, heikosti likinäköisen ja omasta mielestään lihavan 40-kiloisen tytön. Kympin kirjoittajan kynäilytaidoilla ei ollut väliä, koska Suosikin ja OK-lehden kirjeenvaihtopalstalla ei haluttu kirjekaveriksi läskiä eikä rillipäätä.

Bartoli ei hävinnyt yhtään erää koko turnauksessa. Sen lisäksi hän on varsin vetävän näköinen mimmi. Ei niin, että sillä mitään väliä olisi. Hänhän voitti, herran jestas, Wimbledonin!

Ja siksi tämä läski rillipää vaivautuu ja kirjoittaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Uusimmat

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

Rodney Bayn venesatama Saint Luciassa. Merenpinnan nousu kuuluu pieniin saarivaltioihin kohdistuviin kasvaviin uhkiin, kun maailma lähestyy 1,5 asteen lämpenemisrajan odotettua ylitystä.

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

Kolumbialainen Nasa-kansan johtaja Aída Quilcué puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia maihinsa ja alueisiinsa. Toimintansa vuoksi hän on joutunut väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Joulukuussa 2008 tehdyssä hyökkäyksessä kuoli hänen aviomiehensä Edwin Legarda.

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

Datakeskusten työolosuhteista on kerrottu julkisuuteen viime aikoina. Kuvassa on Googlen datakeskuksen laajennustyömaa Haminassa.

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

 
03

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
04

Saako ihminen lentää? ”Aika harva lopulta saa”

 
05

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

25.09.2026

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

24.09.2026

Pia Lohikoski: Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä

24.09.2026

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

24.09.2026

Mai Kivelä: Ympäristöllä Suomessa krooninen rahoitusvaje

24.09.2026

Vaalit ratkaisevat työelämän laadun, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja

24.09.2026

Jessi Jokelainen: Oikeisto uskoo heikoimmassa asemassa olevilla olevan jo tarpeeksi

24.09.2026

Viiden puolueen edustajat vaativat Timo Vornasen edustajantoimen tutkimista – ”Rikokset ovat vakavia”

23.09.2026

Von der Leyenin linjapuheesta puuttui tavallinen eurooppalainen, sanoo vasemmiston Kyllönen – Kanada-sopimus ”nerokas vastaisku”

23.09.2026

Ekonomisti painaa jarrua työttömyyspuheille ja kertoo, mikä seuraavaksi uhkaa – ”Poliittisesti tämä vaara on todella suuri”

22.09.2026

Koskela: ”Vaalien lähestyessä hallituksen soisi olevan edes rehellinen” – Budjettiesitys heikentää valtiontaloutta

22.09.2026

Lohikoski: ”Ensin leikataan palvelut, sitten ihmetellään ongelmien kasvua”

22.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset