Pingviinistä se lähti. Sen jälkeen tulivat kenguru, norsu, kirahvi ja biisoni.
Luettelo on Martti Lintusen valokuvilla toteutetuista lastenkirjoista. Eläimet edustavat eri maanosia ja mantereita.
Pingviinien kanssa Lintunen tuli tutuksi 15 vuotta sitten Etelämantereella kahden viikon kuvausmatkalla. Materiaalia kertyi niin paljon, että Lintunen keksi työstää lehtijuttujen lisäksi pingviiniaiheisen lastenkirjan.
– Pingviiniä ei ehkä pidettäisi niin kivana eläimenä, jos ihmiset tietäisivät, miten pingviiniyhteisö haisee. Suursikalan lemun voi kertoa ainakin neljällä.
– Ehkä suurin urotekoni matkoillani on, että pystyin syömään eväsleipiä pingviinien keskellä, Lintunen nauraa.
Eläinaiheiset lastenkirjat alkoivat hahmottua sarjaksi kuvausmatkoilla, jotka veivät miestä ympäri maailmaa.
Lintunen on niiden ja muidenkin töidensä ansiosta saanut Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllön tunnustukseksi korkeatasoisesta lasten ja nuorten kirjatuotannosta.
Tuorein tulokas sarjassa on poro. Se edustaa Eurooppaa ja on kuvattu Pelkosenniemellä.
Poron syntymäpäivä
Alun perin ajatuksena oli tehdä kirja työnimellä Poron vuosi. Se osoittautui kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa.
– Ongelma on siinä, etteivät edes poromiehet tiedä, missä heidän poronsa kuljeskelevat ympäri vuoden.
Laumat kootaan yhteen äitienpäivän tienoilla, jolloin poro synnyttää.
– Poromiehellä on 20 minuuttia aikaa juosta vasa kiinni merkkaamista varten. Sen jälkeen vasa juoksee nopeammin kuin mies.
Seuraava tilaisuus tulee vasta vuoden kuluttua, kun porot kootaan taas yhteen. Tunnistaminen tapahtuu katsomalla, ketä nuori poro seuraa.
Kirjan nimeksi tuli lopulta Poron syntymäpäivä. Tarina kertoo vasasta, jonka haaveena on päästä isona joulupukin poroksi.
Kirja on käännetty englanniksi, venäjäksi, japaniksi ja kiinaksi.
Lintunen neuvotteli sopimuksen ollessaan Kiinassa kuvaamassa maailman suurinta paperikonetta Kauppalehteen. Sopimus kirjoitettiin sekä kiinaksi että englanniksi ja Lintunen luetti tekstit kiinantaitoisella tuttavallaan.
– Hän totesi, ettei kieliversioilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.
Kyse oli ”artisti maksaa” -tyyppisestä järjestelystä. Kiinassa olisi tietenkin pätenyt kiinankielinen versio. Lopulta päädyttiin siihen, että Lintusen suomalainen kustantaja Prometheus hoitaa markkinoinnin Kiinaan.
50 vuoden työkokemus
Lintusen ura valokuvaajana alkoi jo paljon vuonna 1962, vain 16-vuotiaana. Hän joutui hoitamaan kuvauksia veritulpan saaneen isänsä valokuvausliikkeessä tämän sairausloman aikana.
– En koskaan kovasti miettinyt, että minusta tulisi jotakin muuta kuin valokuvaaja.
– Isä kyllä varoitteli, että älä ryhdy, huono homma.
Varoittelu ei auttanut. 67-vuotias Lintunen on elättänyt itseään yli 50 vuotta valokuvaajana, viimeiset 25 vuotta freelancerina. Tosin se on vaatinut venymistä moneen suuntaan.
Martti ”Mara” Lintunen on valokuvaaja, toimittaja, kuvittaja ja lasten- ja tietokirjailija.
Monta rautaa tulessa
Nettisivuillaan hän luonnehtii itseään sanoilla ”frii fotari ja bonjausopusten skrivaaja”.
”Bonjausopukset” ovat oivaltavia kuvakertomuksia Lintusen maailmanmatkoilta.
Lintunen on itse tai yhdessä muiden kanssa kirjoittunut, kuvannut ja kuvittanut kaikkiaan 80 kirjaa. Lisäksi hän on kuvannut ja kirjoittanut lehtiin, tehnyt käsikirjoituksia ja TV-ohjelmia sekä opettanut valokuvausta Lahden taideteollisessa oppilaitoksessa.
– Opiskelijoille olen sanonut, että homma ei onnistu, jos jää kotiin venttamaan, että puhelin soi. Tässä ammatissa pitää olla kuin vesihämähäkki: kahdeksan jalkaa, jotta pintajännite pitää pinnalla.
Lintunen on kehittänyt ammatistaan elämäntavan. Syksyllä ilmestyy Liken kustantamana muistelukirja työnimellä Satunnaisia sekunninosia elämästä.
– Teen tätä niin kauan kuin jalat toimivat. Pään hajoamista ei näissä hommissa kukaan huomaa.