KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Pakkoruotsi ylläpitää ennakkoluuloja

Nainen keräsi nimiä vapaaehtoista kouluruotsia ajavaan kansalaisaloitteeseen Helsingissä viime kesäkuussa.

Nainen keräsi nimiä vapaaehtoista kouluruotsia ajavaan kansalaisaloitteeseen Helsingissä viime kesäkuussa. Kuva: Lehtikuva/ Teemu Salonen

Pontus Purokuru
16.8.2013 8.53

Viimeinen sana

Suomenruotsalaisten asemaa on syytä parantaa. Nopeiten se onnistuu poistamalla pakkoruotsi.

Pakkoruotsi on kone, joka tuottaa katkeruutta ja ennakkoluuloja ruotsia, ruotsinkielisiä ja koko koulujärjestelmää kohtaan. Se saa muuten järkevät ihmiset raivoamaan kielivähemmistön oikeuksista, kuten ruotsin mukaan jyvitetyistä korkeakoulupaikoista.

Kun istuu seitsemättä vuotta pakollisella kurssilla opettelemassa kieltä, jota ei koskaan käytä ja josta ei muutenkaan koe hyötyvänsä, sitä helposti ajattelee ymmärtävänsä konservatiiveja, jotka kokevat ruotsin tuputuksen muinaisen kolonialismin tai yläluokan rakenteellisena jäänteenä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Pakkoruotsissa tiivistyy kaikki, mikä koulujärjestelmässä on pielessä.

Ennakkoluulot suomenruotsalaisia kohtaan laantuisivat, jos ruotsin opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista. Kommunikointikaan ei siitä heikentyisi: useimmat suomenkieliset puhuvat pakkoruotsista huolimatta suomenruotsalaisten kanssa suomea ja ruotsalaisten kanssa englantia.

Koulussa opetettu pakkoruotsi on murtunut vyyhti kielellistä piikkilankaa, joka ajanhukan lisäksi tulehduttaa kieliryhmien välejä. Asiaa ei auta, että kovaäänisimmät pakkoruotsin vastustajat tulevat oikeistosta ja kytkevät kielipolitiikan nationalismiin ja enemmistöidentiteettiin.

Pakkoruotsista puhutaan tavallisesti kokemuksen ulkopuolisesta näkökulmasta. Puhutaan perustuslaista, oikeuksista, kaksikielisyydestä ja muista abstraktioista. Vähemmän puhutaan siitä, millainen pakkoruotsi on kokemuksena.

Ruotsin opetus tarkoittaa pään hakkaamista pulpettiin yläasteella 228 tunnin ajan. Se tarkoittaa kyynistä asemasotaa lukiossa 190 tunnin ajan, ammattikoulussa 40 tunnin ajan. Se tarkoittaa yliopisto-opiskelijoiden taantumista yläastetraumojen tasolle virkamiesruotsin 80 tunnin ajaksi.

Eivätkä suomenkieliset silti opi ruotsia kunnolla. Vuoden 2008 kansallisen oppimistulosselvityksen mukaan 42 prosenttia B1-ruotsin oppilaista jäi tekstin ja puheen ymmärtämisessä tavoitetasosta. Taso oli vielä huonompi puhumisessa ja kirjoittamisessa: tavoitteen alle jäi 50–65 prosenttia oppilaista.

Itselleni ruotsinopettaja suositteli aikoinaan terapiaan menemistä, koska en oppinut kieltä ja näytin nyrpeältä tunneilla.

Seitsemän vuoden kielellisen köydenvedon jälkeen puhe pakkoruotsin opettavaisesta vaikutuksesta tuntuu teennäiseltä. Tekee mieli ilmoittaa, että kaksikielisyys köyhdyttää, avataan koulu aidolle monikielisyydelle ja tehdään toisesta kielestä valinnainen.

Suomi kun ei koskaan ole ollut kaksikielinen maa muuten kuin lain kuolleessa kirjaimessa. Toinen kotimainen on teatteria, jota sivistyneistö on tavannut esittää. Joskus teatterin syy oli luokkarakenne. Nykyään se voi olla esimerkiksi halu erottautua kiihkoilevista persujunteista.

Pakkoruotsin puolustajat voivat polkea jalkaansa kuinka tahansa, mutta mikään määrä hyväntahtoisuutta ei muutu oppimistuloksiksi eikä varsinkaan haluksi opiskella: motivaatio ruotsin opiskeluun on tutkitusti alhaisin kaikista kielistä.

Ruotsia kannattavien kielipoliitikkojen kannan tolkuttomuus tulee hyvin ilmi, kun he sanovat, että ovathan useat muutkin kouluaineet pakollisia. Ihan tosissaanko ruotsin käyttökelpoisuutta verrataan matematiikkaan tai englantiin?

Monet aineet ovat pakollisia, kyllä, mutta ne ovat pakollisia poliittisen päätöksen seurauksena. Päätökset ovat siitä hieno asia, että ne on mahdollista purkaa, jos niissä ei ole järkeä.

Pakkoruotsissa tiivistyy kaikki, mikä koulujärjestelmässä on pielessä: autoritaarisuus, oppilaiden viihtymättömyys ja kokemus opiskelun turhuudesta, opettajien välinpitämättömyys oppilaista ja toisten tarpeiden ulkoa päin määrittäminen.

Paljon on koulutuksessa korjattavaa. Työn voi aloittaa tekemällä ruotsin kielestä vapaaehtoisen ja purkamalla virkakelpoisuusvaatimuksen. Samalla vähenee vastenmielinen vihanlietsonta kielivähemmistöä kohtaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Tarvitsemme aikuistentaloja

Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen: Toivo on myrkkyä ilmastopolitiikassa

Maassa rauha ja hyvä tahto?

Keljumi jouluna 2022

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään