KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Elämän jatkumiseen ei ole varaa nykymuotoisessa taloudessa

Avain modernin talouden tajuamiseen voisi löytyä 200 vuoden takaa James Maitlandin opeista.

Avain modernin talouden tajuamiseen voisi löytyä 200 vuoden takaa James Maitlandin opeista. Kuva: National Portrait Gallery, London, UK

Olli Tammilehto
29.10.2013 18.02

Horisontti

Meillä ei ole varaa tähän kouluun eikä tuohon kirjastoon. Meillä ei ole varaa hoitaa sairaita, lapsia ja vanhuksia.

Tämä virsi on meille niin perin tuttu. Poliitikot ja talousasiantuntijat toistavat sitä jatkuvasti siitä huolimatta, että tilastojen mukaan Suomi on rikkaampi kuin koskaan: 1980-luvun puolivälistä bruttokansantuote on kaksinkertaistunut. Emme olleet köyhiä 1980-luvullakaan, mutta kumma kyllä valtava rikastuminen ei ole lisännyt mahdollisuuksiamme tuottaa hyvinvointia.

Kaikkien mielettömintä tämä talousmiesten puhe on, kun se kääntyy ympäristönsuojeluun. Meillä ei ole muka varaa puhtaaseen ilmaan ja veteen eikä lukemattomien eläinten, kasvien ja eliöyhteisöjen pitämiseen hengissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suuri osa virallisesta taloudestamme on itse asiassa laillistettua ryöstöä.

Kun sama talouspuhe toistuu ympäri maailmaa ja myös globaaleissa kysymyksissä, johtopäätös on kauhea: talousmiesten mukaan itse asiassa meillä ei ole varaa ihmisten pitämiseen hengissä. Talouden tieltä joutavat pois ei vain miljoonat vaan miljardit ihmiset. Globaalilla taloudella ei ole mitenkään varaa hillitä lajien massasukupuuttoa, yleistä myrkyttymistä, vesivarojen hupenemista ja ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi taloudella ei näytä olevan varaa pitää ilmastonlämpenemistä alle kahdessa asteessa. Olemme kovaa vauhtia matkalla esiteollista aikaa yli 4 astetta lämpimämpään maailmaan. Tällaisessa maailmassa voitaisiin tuottaa ruokaa niin vähän, että sitä riittäisi korkeintaan miljardille ihmiselle. Siis yli kuusi miljardia ihmistä kuolisi nälkään, jos väestö olisi nykyisen suuruinen.

Tästä hirvittävästä ja valitettavan todennäköisestä tulevaisuudesta eivät ole kertoneet radikaalit ympäristöaktivistit vaan arvovaltaisen Britanniassa toimivan Tyndallin ilmastotutkimuslaitoksen johtaja Kevin Anderson ja yhtä arvovaltaisen saksalaisen Potsdam-instituutin johtaja Hans Joachim Schellnhuber.

Lukemattomien asiantuntijoiden mukaan lapsillamme ja nuorimmilla meistä on edessään aivan kauhea tulevaisuus, ellei nykymuotoisesta taloudesta ja sen keskeisestä elementistä talouskasvusta luovuta. Tämän ovat itse asiassa pitkään tajunneet myös tavalliset suomalaiset. Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämien kyselyjen mukaan suurin osa suomalaisista on 1980-luvulta lähtien kannattanut väitettä: ”Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä.” Esimerkiksi vuonna 2011 tämän väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 72 prosenttia vastaajista.

Mistä on oikein kysymys? Miten tämä hulluus on mahdollista? Ihmiset tietävät yleisesti nykymenon johtavan katastrofiin, mutta jatkavat silti samaa menoa. Onko talouskasvupsykoosiin joutunut ihmiskunta nyt todellakin päättänyt tehdä joukkoitsemurhan ja tappaa samalla suurimman osan muista elävistä olennoista?

Monen ilmiön luonne on helpompi tajuta, kun se on uusi. Niinpä avain modernin talouden tajuamiseen saattaa löytyä varhaisilta taloustieteilijöiltä. Yksi heistä oli James Maitland, Lauderdalen kahdeksas jaarli, joka syntyi vuonna 1759 ja kuoli vuonna 1839.

Vuonna 1804 ilmestyi hänen kirjansa Tutkimus yhteisen vaurauden luonteesta ja alkuperästä sekä sen lisäämisen keinoista ja syistä. Siinä hän väittää, että yhteisen vaurauden ja yksityisen rikkauden välillä on usein käänteinen suhde. Yksityisiä rikkauksia voi kasata luomalla jonkin resurssin niukkuutta ja vähentämällä täten yhteistä vaurautta. Tästä niin sanotusta Lauderdalen paradoksista keskusteltiin paljon 1800-luvun kansantaloustieteessä. Kuitenkin kun nykyisin suosittu uusklassinen taloustiede keksittiin 1800-luvun loppupuolella, paradoksin olemassaolo ensin kiellettiin, sitten unohdettiin kokonaan. Suurinta osaa yhteisestä vauraudesta ei enää ollut talouspuheessa.

Monille meistä on tuttua, miten varhaiset Italian kapitalistit loivat pääomansa aivan normaalilla ryöstöllä. Kaikille meille on tuttua, miten Venäjän oligarkit ja meidät kotoiset wahlroosimme ovat luoneet rikkautensa valtion omaisuutta omimalla. Mutta Lauderdalen paradoksin mukaan kyse on paljon yleisemmästä ilmiöstä.

Nykymuotoisessa taloudessa huomio kiinnitetään ensisijaisesti yksityiseen vaurauteen, tai oikeastaan vain sen muutoksiin. Puhuttaessa taloudellisesta kasvusta viitataan juuri tähän. Siihen, miten käy yhteiselle vauraudelle ei kiinnitetä huomiota eikä sitä ole varsinaisesti olemassa talouden laskelmissa. Siksi rikastumista, joka tapahtuu yhteisten, elintärkeiden resurssien kustannuksella, pidetään täysin normaalina. Suuri osa virallisesta taloudestamme on itse asiassa laillistettua ryöstöä.

Kun asioita tarkastelee vallitsevan talouden silmälasien läpi, elämän tuhoaminen ja ihmiskunnan saattaminen henkihieveriin näyttää välttämättömältä. Näiden silmälasien käyttäminen on yhtä hullua kuin auton ajaminen laseilla, joiden avulla näkee vain metrin päähän. Kun luopuu näistä näköesteistä, huomaa, että talous kokonaisuudessaan ei itse asiassa ole vuosikymmeniin ellei vuosisatoihin kasvanut lainkaan: ryöstötalous on tuhonnut niin paljon yhteisvaurautta, että lopputulos on negatiivinen.

Valitettavasti kapeakatseinen talousajattelu on levinnyt nykyisin kaikkialle, myös valtion ja kuntien päättäjien keskuuteen. Vaikka julkisten instituutioiden luulisi nimenomaan huolehtivan yhteisvauraudesta, niiden valtaapitävät eivät useimmissa tapauksissa edes näe sitä. Käytännössä valtio ja kunnat on valjastettu yksityisen rikastumisen palvelukseen. Ympäristöliikkeiden vaikutuksesta säädetyt lait tosin pakottavat julkisen vallan suojelemaan ympäristöä, mutta useimmiten tämä on pelkkä muodollisuus: resursseja ja työvoimaa on täysin liian vähän tehtäväkentän valtavuuteen nähden.

Valitettavasti vaihtoehtoisena ja inhimillisempänä taloutena markkinoitu reaalisosialismi on useimmissa tapauksissa ollut elämälle vähintään yhtä tuhoisaa kuin kotoinen kapitalismimme. Tämä johtuu siitä että työväenliikkeen vallitsevien haarojen johtajat omaksuivat vastustajiltaan kapeakatseisen kasvutalousajattelun. Esimerkiksi Lenin, Trotski ja muut neuvostojohtajat ihailivat rajattomasti USA:n talouskoneistoa. Varhaisissa neuvostomielenosoituksissa kannettiin Marxin ja Engelsin kuvien rinnalla Henry Fordin kuvia.

Onko meillä siis enää lainkaan toivoa? Tuhoaako taloudellinen kasvu vähitellen luonnon ja lopulta myös ihmisen, kuten suurin osa suomalaisista näyttää ajattelevan?

Mielestäni toivoa on. Toivo perustuu siihen, että yhteiskunnalliset liikkeet ovat aiemminkin pystyneet kääntämään suuria yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Se perustuu myös siihen, että vaikka valtiot ja yhtiöt ovat lähes totaalisesti vallitsevan talousajattelun korruptoimia, ihmiset eivät sitä ole. Virallisten rooliensa lisäksi, he ovat aina mukana myös monenlaisissa epävirallisissa yhteisöllisissä ja taloudellisissa rakenteissa. Niitä ovat perheet, samassa vaikeassa asemassa olevien ihmisten keskinäisen avun renkaat, ystäväpiirit, tuttavaverkostot, harrastusryhmät ja erilaiset järjestöt.

Nämä kaikki muodostavat ikään kuin varjossa olevan vaihtoehtoisen yhteiskunnan. Kun hädän ja toivon synnyttämä liike alkaa nousta, se saa ilmaa siipiensä alle tästä jo olemassa olevasta toisenlaisesta maailmasta.

Jokainen voi aloittaa liikkeen nousun valmistelun sillä, että alkaa vähentää talouspuheen sokaisevien silmälasien käyttöä. Samalla kun vapautuneet silmät näkevät luonnon ja ihmisten synnyttämän valtavan yhteisvaurauden, ne voivat nähdä myös muita ihmisiä, jotka katsovat maailmaa avoimin silmin. Yhdessä heidän kanssaan saattaa löytyä paljon hauskaa ja hyödyllistä tekemistä.

Tällä hetkellä ehkä lupaavimmat maailman pelastushankkeet ovat lähtöisin pienistä kaupungeista tai kaupunginosista. Niitä ovat esimerkiksi Englannista alkanut Transition Town eli siirtymäkaupunkiliike, jossa monen pienen paikkakunnan lähes koko väestö on saatu mukaan katkaisemaan öljyriippuvuutta ja tuhosuuntautuneisuutta.

USA:ssa Community Rights Movement eli paikallisyhteisöjen oikeusliike on saanut lukemattomia tuhohankkeita estettyä ottamalla tosissaan perustuslain demokratialupaukset ja säätämällä itse ympäristönpilaamisen kieltävät paikallislait.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Vasemmisto heikoimpien puolella – eli kenen?

Uusimmat

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään