Kirjailija Laura Gustafsson ja kuvataiteilija Terike Haapoja ovat työskennelleet intensiivisesti koko syksyn. Työn tulos aukeaa lauantaina Kaapelitehtaalla.
Naudan Historian Museo on yritys kertoa historiaa jonkun muun eläimen kuin ihmisen näkökulmasta, kuten vuosituhansien ajan on tehty. Sivilisaation kehittämiseen ovat kuitenkin osallistuneet monet muutkin lajit.
Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa jonkin toisen lajin kokemus yhteisestä menneisyydestä tulee tallennetuksi museoon.
Naudan elämässä tuotantoeläimenä on tapahtunut 1800-luvulta lähtien paljon.
– Meillä on haaveissa valtava ensyklopedinen Toisten historian museo, mutta ensin keskitymme nautaan, kertoo Laura Gustafsson.
Nauta oli luonnollinen valinta, koska se on elänyt ihmisten parissa kauan. Siihen liittyy myös tragedia.
– Ihminen on tuhonnut naudan historian. Kirjoittamaton historia on sukupolvelta toiselle välittyvää tietoa, mutta nautasukupolvet erotetaan toisistaan.
Pop up -museo
Naudan Historian Museo esittelee laajasti naudan kulttuuria ja suhdetta lähimpiin kumppanilajeihin. Ne ovat ihminen ja kärpänen.
Käsitellyksi tulevat muun muassa nautayhteisön yhteiskunnallinen asema, muutokset ruumiinkuvassa, elinpiirin mullistukset ja alkuperäiskansat.
– Naudan elämässä tuotantoeläimenä on tapahtunut 1800-luvulta lähtien paljon. Kun alettiin ymmärtää enemmän genetiikasta, sitä alettiin jalostetaan rajusti. Se on vaikuttanut paitsi nautojen, myös ihmisten elämään.
– Sama teknologia, kuten keinosiemennys ja spermapankit ja munasolukauppa, ovat käytössä molemmilla lajeilla. Hyviä munasoluluovuttajia etsitään sekä lehmistä että ihmisistä.
Tekemällä näkyväksi historiaa naudan mukaan museo kyseenalaistaa yhden väestöryhmän näkökulman ensisijaisuuden. Samalla se luo tilaa ennennäkemättömälle rinnakkaistodellisuudelle.
Vakituisten tilojen puuttuessa Naudan Historian Museo on suunniteltu kiertäväksi.
Toisten historia
Naudan historian museo on ensimmäinen osa Gustafssonin ja Haapojan vuonna 2012 käynnistämää Toisten historia -hanketta.
Projektin tarkoitus on muodostaa rinnakkaishistoria, jossa tarkastellaan maailmaa toislajisten eläinten silmin. Hankkeella on tieteellinen pohja, jota työstetään taiteen keinoin.
– Ollaan lähdetty aika tyhjästä luonnontieteellisen tietämyksemme kanssa, eikä meistä biologeja ole tulossakaan. Olemme kuitenkin oppineet ihan valtavasti koko maailman järjestyksestä, sanoo Gustafsson.
Ympäristösuhteen politisoituminen pakottaa huomioimaan muiden lajien osallisuuden ja läsnäolon ihmisyhteisössä ja kohtaamaan siihen liittyvät eettiset ja käytännölliset ongelmat.
Eläinkysymys ei ratkea siististi etiikan, talouden tai politiikan kentillä, sillä se lomittuu näkymättömästi kaikkiin yhteiskunnallisiin käytänteisiin. Tässä taide voi tulla avuksi.
Toisten historia -hankkeessa tekijät yhdistävät ammattitaitonsa kuvataiteen, teatterin ja kirjallisuuden saralla ja kutsuvat mukaan myös muiden alojen ammattilaisia.
– On ollut suorastaan ilmestyksellistä, kun on tajunnut, millaisilla mekanismeilla koko ihmisten luoma systeemi toimii. Meitäkin käytetään aika paljon, olemme tahdottomia osasia, mekin, joilla menee parhaalla mahdollisella tavalla.
Naudan Historian Museon avajaisia vietetään marraskuun viimeisenä päivänä.
Avajaisohjelmassa kuullaan muun muassa Leena Krohnin ja Kaj Chydeniuksen Laulu lehmästä, jonka esittää Paula Vesala.
Naudan Historian Museo 30.11.-10.12. Kaapelitehdas,Valssaamo-sali, Helsinki.Avajaiset la 30.11. klo 18.
TekijätLaura Gustafsson on kirjailija ja näytelmäkirjailija, jonka esikoisromaani Huorasatu oli vuoden 2011
Finlandia-palkintoehdok-kaana. Toinen romaani Anomalia ilmestyi 2013.Terike Haapoja on Suomessa ja ulkomailla mittavan uran tehnyt kuvataiteilija. Haapoja edustaa Suomea Venetsian Biennalessa vuonna 2013.
uutiskirje 
