Kun Kimmo Pohjonen aloittaa soittonsa, tuntuu kuin käynnistyisi tulimyrsky, siihen malliin hänen soittonsa ukkostaa ja salamoi. Eräs myöhempi näyte vahvistaa asian: yksi harmonikkataituri voi jyristä vaikuttavammin kuin iso orkesteri.
Näin erinomaisessa musiikki- ja henkilödokumentissa Soundbreaker (2011). Sen vaikuttavuuden eteen käsikirjoittaja-ohjaaja, leikkaaja kuin myös kuvaaja Kimmo Koskela on tehnyt komean työrupeaman.
Soundbreaker tarjoaa kiehtovan moniulotteisen ja valaisevan kiertoajelun merkittävän taiteilijan seurassa. Pohjosen musiikillinen kehityskaari esitetään kaikkea muuta kuin yksitotisena kronikkana. Maestron mietteistä, konserttinäytteistä ja erinäisistä kohtaamisista ihmisten kanssa eri puolilla maailmaa muotoutuva antoisa kokonaisuus avautuu haitarinsoittoa verrattomasti laajempiin sfääreihin. Dokkarissa on erinomaisen tiivistunnelmainen imu, kiitos Pohjosen persoonan sekä oivaltavasti napakan leikkauksen.
Pohjonen huokuu mutkattomuutta ja antaumuksellista intohimoisuutta omien tekemistensä suhteen. Hänen sanomanaan ei kuulu hurskastelulta ajatus, että taiteilijuus on jokaisessa meissä – on vain löydettävä oma polkunsa ja itselleen sopiva tapa sen ilmaisemiseksi.
Dokumenttiprojekti: Soundbreaker. TV1 maanantaina klo 21.00