Eduskunnassa tällä viikolla käyty ajankohtaiskeskustelu osoitti, että järkipuhe on auttanut, eikä hallitus ala tehdä paniikkiratkaisuja. Viime viikkoina on käyty vilkasta talouspoliittista keskustelua, jossa varsinkin vasemmistopuolueiden edustajat ovat korostaneet, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole rajujen leikkausten aika.
Vasemmistoliiton viime syksyn budjettikäsittelyn ryhmäpuheessa jo kyseenalaistettiin hallituksen alkuperäinen aikataulu taittaa velkaantuminen vuoteen 2015 mennessä. Ehkä tuota viestiä ei silloin kuultu tai ei haluttu kuunnella, koska saman toistaminen nyt hämmästyttää – ainakin joitakin median edustajia.
Valtion velkaantuminen on tunnustettu ongelma, mutta velkasuhteen taittamista ei tarvitse tehdä kertarysäyksellä, vaikka noin kaksi ja puoli vuotta sitten tehdyssä hallitusohjelmassa sitä edellytetäänkin. Hallitusohjelmaa on voitava täsmentää, kun olot muuttuvat. Niin hallitus onkin nyt tekemässä, sillä myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) lausunnoista saa sen kuvan, että mahdolliset leikkaukset ja veronkiritykset jaksotetaan useammalle vuodelle. Kokoomuskin näyttäisi nyt taipuvan tälle linjalle.
Hallitusohjelmaa on voitava täsmentää, kun olot muuttuvat.
Jos nyt tehtäisiin rajuja leikkauksia, ne voisivat katkaista orastavan talouskasvun, mikä entisestään pahentaisi työttömyyttä. Miljardien leikkaukset valtion ensi vuoden budjettiin syventäisivät vain taantumaa.
Suomessa on nyt noin 300 000 työtöntä ja lisää on tulossa. Maaliskuun kehysriihessä onkin ennen muuta panostettava työllisyyteen ja kestävään talouskasvuun. Kehysriihessä hyväksyttäneen uusi aikataulu siitä, mistä ja milloin menoja karsitaan sekä mitä veroja ja maksuja korotetaan. Siinä on tarkan pohdinnan paikka, eikä köyhän kukkarolle saa mennä.
Hallituksen pitäisi kehysriihessään pystyä hillitsemään työttömyyden kasvua muun muassa lisäämällä työllisyyttä tukevia menoja. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ja sen seurannaisvaikutuksista on ihan riittävästi ikäviä kokemuksia 1990-luvun laman ajoilta.
Eduskuntakeskustelussa oli mielenkiintoista seurata kahden suuren oppositiopuolueen poukkoilua.
Perussuomalaiset itse asiassa asettuivat uuden ryhmäjohtajansa suulla hallituksen kannalle ja jopa lupasivat sitoutua velkataakan taittamiseen. Puolue on myös valmis jaksottamaan mahdolliset ”sopeutustoimet” useamman vuoden ajalla.
Hieman erikoiselta voi kuulostaa, että hallituspuolueitakin tiukimmin keskusta halusi pitää kiinni hallitusohjelmasta. Sillä ei ollut esittää vaihtoehtoa, mutta se vaati hallitukselta sopeutuspäätöksiä tässä ja nyt; ilmeisesti siksi, että pääsisi niitä heti haukkumaan.