Ukrainan-kriisi saa päät höyryämään myös Suomessa. Höyrypäisyyksiin asti. Eräiden kokoomuslaisten keskiviikkona eduskunnassa esiin nostama Suomen Nato-jäsenyys sai toisilta kansanedustajilta aiheen kysyä, onko lääkitys kohdallaan. Perussuomalaiset taas haikailevat jo maamiinoja itärajalle.
Suomen Nato-jäsenyydellä tai sotilasvarustelun lisäämisellä ei ole mitään tekemistä Ukrainassa ja parhaillaan varsinkin Krimillä kärjistyvän kriisin kanssa. Meillä ei ole venäläisiä sotilastukikohtia, eikä sellaisia venäläisiä intressejä kuin Venäjällä on Ukrainassa ja Krimillä, jossa on Venäjän Mustanmeren laivaston päätukikohta, huomautti Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro torstaina Ylen haastattelussa.
Merkittävää on, ettei mikään muu eduskuntapuolue kuin kenties RKP jaa kokoomuksen puoluekokouksenkin hyväksymää Nato-kantaa. Kokoomus on turvallisuuspoliittisesti yksin ja hyvä niin.
Kokoomus on turvallisuuspoliittisesti yksin.
Krimin aluehallinto järjestää sunnuntaina laittoman kansanäänestyksen niemimaan liittymisestä Venäjään. Tämä kiristää tilannetta entisestään ja johtanee ensin EU:n pakotteisiin ja sitten Venäjän vastatoimiin. Käynnissä on kierre, joka vahingoittaa kaikkia.
Sotilaallista ratkaisua kriisiin ei ole, mutta neuvotteluiltakin aika alkaa loppua. On vaikea nähdä, miten Venäjä voisi perääntyä Krimiltä enää sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen.
Miksi Venäjä painostaa sotilaallisesti Ukrainaa? Vastauksia löytyy Moskovastakin laidasta laitaan.
Carnegie-instituutin johtaja Lilia Shevtsova on puhunut Putinin doktriinista, joka on entisen Neuvostoliiton keskeisten alueiden paluu yhteen Euraasian liiton muodossa. Ukrainan ”menetys” olisi liian kova isku Putinin unelmalle.
Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston kunniapuheenjohtajan Sergei Karaganovin mukaan länsi on kuitenkin tehnyt kaikkensa sabotoidakseen tätä alueen taloutta vahvistavaa hanketta. Samalla Naton itälaajentuminen on koettu Venäjän puolelta vihamieliseksi teoksi, joka on pysäytettävä ”rautanyrkillä”.
”Rautanyrkki” ja muut Venäjän suhteettomat toimet uhkaavat nyt paitsi keskisen Euroopan vakautta, myös koko kylmän sodan jälkeistä järjestystä, jossa Venäjä ja länsi eivät enää uhkaa toisiaan ja molemmat kunnioittavat itsenäisten valtioiden suvereeniutta.
Panokset kovenevat, mutta pää olisi pidettävä kylmänä myös Kremlissä, Brysselissä ja Washingtonissa. Vielä on aikaa ratkaisuille, joilla ukrainalaiset, myös Krimillä, päättävät itse tulevaisuudestaan perustuslakinsa pohjalta.
Vasemmistoliiton kanta eduskunnan Ukraina-keskustelussa oli se, että ”Venäjän sotilaalliset toimet Krimin niemimaalla ovat vastoin YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta”. Kanta on linjassa sen näkemyksen kanssa, jota puolue edeltäjineen on noudattanut vuodesta 1968 asti.
uutiskirje 
