Euroopan on tehtävä käännös vasemmalle

Eurovaaliehdokkaat 2014

Oululainen Hanna Sarkkinen pitää vapaan liikkuvuuden periaatetta yhtenä Euroopan Unionin parhaista puolista.

– Nuorena ihmisenä olen elänyt EU:ssa melkein koko ikäni ja pidän itsestäänselvyytenä, että voin tehdä töitä, opiskella ja liikkua joustavasti Euroopassa.

Vapaan liikkuvuuden synkempi puoli näkyy muun muassa työntekijöiden oikeuksien polkemisena.

– Vapaus edellyttää valvontaa, Sarkkinen muistuttaa.

Hän kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia sekä kansallisella että EU-tasolla ja vaatii kansallisten työehtosopimusten noudattamisen tiukempaa valvontaa.

Työntekijöiden oikeuksien suhteen meneillään on Sarkkisen mukaan nyt puolustustaistelu.

– Oikeisto- ja konservatiivivoimilla tuntuu olevan halua purkaa eurooppalaista työelämäsääntelyä. Siksi on tärkeää pitää kiinni niistä asioista, jotka on saavutettu.

Rajoja ei voida sulkea

Sarkkisen mielestä on tärkeää tunnistaa työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto, jotka osin menevät päällekkäin.

– Siirtolaisuus on realiteetti. Ihmiset liikkuvat eikä sitä voi eikä ole syytäkään estää, hän toteaa.

– Toinen realiteetti on se, etteivät yhteiskunnat kestä sitä, että rajat ovat ihan auki.

– Se, että Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä hukkuu Välimerellä, ei ole inhimillistä. Se on häpeätahra Euroopalle. Laillisia maahantulon reittejä olisi kehitettävä.

Hän peräänkuuluttaa pohjoisten valtioiden vastuuta.

– On kohtuutonta, että hirveiden sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevat Etelä-Euroopan maat on jätetty yksin ratkomaan siirtolaiskysymystä. Siitä kärsivät myös siirtolaiset.

– Sen sijaan että hurskastellaan sillä, että autetaan ihmisiä heidän kotimaassaan, Euroopan Unionin olisi aidosti pyrittävä oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotiseuduiltaan pakottavista taloudellista syistä tai kriisien takia.

– Nyt kehitysmaista virtaa enemmän pääomia rikkaisiin länsimaihin kuin mitä niihin viedään kehitysapua.

Ihmiset ennen pankkeja

Europarlamenttivaalien tärkeyttä ei Suomessa Sarkkisen mielestä aina ihan tiedosteta.

– Euroopan Unionilla on aika laaja toimivalta ja se vaikuttaa joka ikinen päivä meidän elämään. Vasemmistonkin on tärkeää olla mukana ja saada hyvä vaalitulos.

Viime aikojen ongelmana hän pitää epävirallisen päätösvallan siirtymistä parlamentilta ministerineuvostolle.

– Se on suoraan pois demokraattisesti valituilta päättäjiltä ja vie vallan kabinetteihin.

Sarkkista itseään motivoi europolitiikkaan oikeistolaisen kriisinhoitopolitiikan muuttaminen ja markkinoiden vapaudet edellä kulkeva unionin kehitys, jossa sosiaalinen ulottuvuus, ihmisten hyvinvointi ja työelämäoikeudet ovat unohtuneet.

– Kuten jälkiä seuraamalla voidaan todeta, ei talouskriisin hoitaminen ole ollut kovin onnistunutta. Sijoittajien asema on pyritty turvaamaan, mutta kansalaisten asema on ollut heikompi, kuten nähdään Kreikassa ja Espanjassa.

– Siinä on menty väärässä järjestyksessä. On pelastettu pankit, mutta ei kansalaisia ja hyvinvointirakenteita.

Sääntelyä ja verokilpailun estämistä

Sarkkisen mielestä kansallisvaltiot ovat yksinään liian heikkoja toimijoita pankkisääntelyyn tai kansainvälisen verokilpailun estämiseen. Siksi niistä on tarkoituksenmukaista päättää EU-tasolla.

– Pankkisääntelyyn ja veropolitiikkaan tarvittaisiin mielestäni kokonaisvaltainen paketti, näen sen tulevan parlamenttikauden tärkeimpänä asiana.

– Yksi keino on liian isojen pankkien pilkkominen ja toinen investointi- ja säästöpankkien erottaminen toisistaan.

Avoimuus ja tietojen vaihto omistusten ja sijoitusten suhteen puolestaan estäisivät veronkiertoa.

– Ylipäätään veropolitiikka pitäisi hoitaa niin, että tulevaisuudessakin pystyttäisiin rahoittamaan hyvinvointirakenteet verotuloilla. Euroopan tulisi toimia myös kansainvälisessä politiikassa niin, että verokilpailu saataisiin estettyä.

Vaikka eurossa on ongelmansa, olisi euron purkaminen Sarkkisen mielestä tuskallinen tie.

– Toivoisin, että sitä pyrittäisiin uudistamaan. Esimerkiksi EKP:n toiminta keskittyy vain inflaation torjuntaan. Yhtä tärkeää olisi torjua työttömyyttä.

Vasemmistolainen ja alueellinen näkökulma

Liittovaltio on epämääräinen käsite, mutta sen suuntaan ei pidä mennä.

EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Sarkkinen on Ukrainan tilanteen vuoksi miettinyt tavallista enemmän.

– EU-maat ovat globaalisti hyvin pieniä toimijoita, joten siinä mielessä yhteinen turvallisuuspolitiikka, jossa rauhaa pyrittäisiin edistämään, olisi hyvä asia. Mutta maat ovat keskenään aika riitaisia ja esimerkiksi suhde Natoon on erilainen.

Sarkkinen pohtii myös pystyvätkö hyvin erilaisista historioista ponnistavat valtiot ylipäätään rakentamaan yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.

– Ja onko se Suomen intressien tai vasemmistolaisen näkökulman mukaista?

Päätösvalta on Hanna Sarkkisen mielestä monissa asioissa säilytettävä kansallisella tai kunnallisella tasolla. ”Periferiassa” asuva Sarkkinen muistuttaa, ettei kansallinen etukaan ole kaikille sama.

– Alueellista näkökulmaa ei saa unohtaa.

Ilmastotavoitteet korkealle

Jollain sektoreilla, kuten ympäristöasioissa, yhteistyötä voisi Sarkkisen mielestä tiivistääkin.

– Kestävä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka voisi olla myös kilpailuetu Euroopalle; että on lähdetty liikkeelle etunojassa ja voidaan myydä sitä osaamista.

Taloudellisesti tiukkoina aikoinakaan ilmastotavoitteista ei pidä Sarkkisen mielestä tinkiä.

– On tällä hetkellä elävien ihmisten vastuulla, että maapallolla pystytään tulevaisuudessakin elämään.

Ilmaston huomioiminen ei tarkoita teollisuuden alasajoa.

– Esimerkiksi terästeollisuus päästää paljon, mutta toisaalta eurooppalaisen terästeollisuuden päästöt ovat pienemmät kuin monien muiden maiden. Politiikan olisikin ohjattava koko maapallon kannalta hyvään lopputulokseen eikä niin, että Eurooppa siirtää päästönsä muualle.

15.40: Korjattu virhe laittoman maahanmuuton reittejä laillisiksi maahantulon reiteiksi.