Pohjoismaisen hyvinvoinnin ilosanomaa

Eurovaaliehdokkaat 2014

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Erkki Virtanen keskittyisi europarlamentaarikkona sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, kuten on keskittynyt eduskunnassakin.

– Vaikka se, paradoksaalista kyllä, ei edes kuulu unionin toimivaltaan, kuopiolainen eurovaaliehdokas hymähtää.

Virtanen on yli puoluerajojen arvostettu sosiaali- ja terveysasioiden osaaja. Hän on ollut 11 vuotta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja sinä aikana ollut mukana antamassa valiokunnan lausuntoa jokaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvästä EU-asiasta, johon Suomi on kantaa ottanut.

– Jokaisessa lausunnossa valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että Suomen universaalia ja asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää sekä laajemmin koko pohjoismaista hyvinvointimalliamme ei saa alistaa muissa EU-maissa yleisemmälle vakuutusperusteiselle järjestelmälle, hän toteaa.

Viheliäinen tuomioistuin

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä onkin turvassa, jos noudatetaan EU:n perussopimuksia ja Suomen liittymissopimusta. Silti Virtasella on huoli.

– Siitä huolimatta sisämarkkinasäädöksiin ja kauppasopimuksiin vedoten EY:n tuomioistuin on ohittanut perussopimukset ja esimerkiksi pakottanut Suomen maksamaan kotihoidon tukea Suomessa työskentelevän ulkomaisen työntekijän perheelle, joka kuitenkin asuu hänen kotimaassaan, hän sanoo.

– Lisäksi Suomen on ollut pakko panna täytäntöön niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka edellyttää kolmansista maista tänne tuleville samaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisille, vaikka tuskin kukaan kansanedustajista sitä halusi.

Tällaista kehitystä vastustamaan Virtanen pyrkii Euroopan parlamenttiin.

– Ja levittämään oman hyvinvointimallimme ilosanomaa pimeydessä vaeltaville eurooppalaisten enemmistölle, hän jatkaa.

Valtioliitto, ei liittovaltio

Virtanen näkee, että Euroopan unionia tulee edelleen kehittää valtioliittona eikä liittovaltioksi.

– Sitä tulee kehittää niin, että kaikille kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille turvataan yhteisesti määritelty ja kohtuullinen demokraattisten, sosiaalisten ja taloudellisten perusoikeuksien vähimmäistaso, Virtanen sanoo.

Vähimmäistasosta ei kuitenkaan saa tulla enimmäistaso.

– Samalla on huolehdittava siitä, että jokaisella jäsenvaltiolla säilyy luovuttamaton oikeus itse määritellä omille kansalaisilleen unionin minimitasoa korkeampi taso näissä oikeuksissa. EU:n minimitasoista ei siis saa tulla yksittäisten jäsenmaiden kansallinen maksimitaso, Virtanen tarkentaa.

Työntekijöiden oikeuksista Virtasen listan kärjessä ovat yhteinen minimipalkkataso ja yhteiset työsuojelun minimitasot.

Maahanmuuttoa Virtanen rajoittaisi Euroopan unionissa lähinnä vain rikollisten osalta. Silti hän toivoo, että kukaan ei joudu pakosta muuttamaan unioniin.

– Jäsenmaiden ja kolmansien maiden kansalaisten välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja tulisi kaventaa, jotta ihmiset pystyisivät elämään kohtuullisesti kotimaissaan, hän sanoo.

Rauhan projekti

Virtanen on tyytyväinen siihen, että Lissabonin sopimus lisäsi merkittävästi europarlamentin valtaa. Mutta:

– Niin kauan kuin aloiteoikeus on vain komissiolla, ei parlamentin valta ole riittävä, hän sanoo.

– Toisaalta parlamentin vallan kasvu suhteessa ministerineuvostoihin saattaisi merkitä liittovaltiokehityksen voimistumista.

Virtanen haluaa, että eurosta pidetään kiinni.

– Euron purkaminen tai siitä irtautuminen johtaisi niin suureen sekamelskaan ja markkinahäiriöön, että nykyisessä taloustilanteessa kipristeleville Suomelle ja Euroopalle se olisi liian suuri riski.

Hän tiivistäisi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

– Rauha Euroopassa on EU:n tärkein tavoite ja saavutus. Silti on jotensakin murheellista,että vaikka unionilla on yhteiset ja kalliilla ylläpidetyt taistelujoukot, ei Keski-Afrikan tasavaltaan meinaa millään löytyä EU:sta parin sadan sotilaan rauhanturvaosastoa, hän sanoo.