KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ammattien arvostusjärjestys

Nykyään työn raskaan raatajat asettavat kirurgin arvostetuimmaksi ammattilaiseksi.

Nykyään työn raskaan raatajat asettavat kirurgin arvostetuimmaksi ammattilaiseksi. Kuva: Jarmo Lintunen

Juha Drufva
14.5.2014 8.45

Nihilismin ABC osa 17

Urho Rauhalan väitöskirja Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen kerrostuneisuus ilmestyi vasemmistoradikalismin aattona vuonna 1966. Kyseinen vuosi oli kiihkeää uusien näkökulmien etsimisen ja testaamiseen aikaa, jolloin Suomessa elettiin jo keskiluokkaistumisen kynnyksellä.

Rauhala esitteli väitöskirjassaan 1 200 ammatin arvostusjärjestyksen, jonka olivat laatineet kuuden paikkakunnan kunnanvaltuustojen jäsenet. Ammattien arvostelu- ja arvostusraatiin kuului kaikkien puolueiden edustajia.

Rauhala jakoi kyselytutkimuksessaan ammatit kolmeen sosiaalisen kerrostuman ryhmään sen mukaan, mikä niiden arvostus kyseisten kunnanvaltuustojen jäsenten mielestä oli.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ensimmäisen sosiaalisen kerrostuman arvostetuimpiin ammatteihin kuului piispa, maaherra, diplomaatti, kunnanlääkäri, päätoimittaja ja lähetystösihteeri.

Toisen sosiaalisen kerrostuman silmäätekeviä olivat henkikirjoittaja, autoteknikko, laborantti, metallisorvaaja, konekirjoittajatar ja baarimestari.

Pronssisijaa sosiaalisten kerrostumien kilpakentillä hallitsivat kimpisahaaja, kirjakauppa-apulainen, pahvitehtaan työntekijä, pienviljelijä-, seka- ja aputyömies sekä tiskaaja.

Kaikkein alimpaan sosiaaliseen ammattikerrostumaan kunnanvaltuustojen jäsenet määrittivät paimenen, kengänkiillottajan, asiatytön, kadunlakaisijan ja kampaajaoppilaan.

Rauhala joutuikin hieman ihmetellen toteamaan, miten maatalousvaltaisessa Suomessa opillinen sivistys ja tietynlaiset abstraktit ammattinimikkeet olivat hyvin korkealle arvostettuja toisin kuin Tanskassa, missä maanläheiset ammatit maanviljelijästä lähtien olivat etusijalla.

Myös teknisiä ammatteja arvostettiin Suomessa erittäin korkealle samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Käytännön läheisessä businessmaassa Yhdysvalloissa korkeimmalle arvoasteikolle asetettiin vakuutusasiamies, pankinjohtaja, kamreeri, sähköasentaja, putkityömies ja myyjätär.

Rauhalan tutkimustulokset herättävät edelleen kysymään, missä tai millaisessa todellisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa kulloinkin eletään? Nykyäänhän työn raskaan raatajat asettavat kirurgin arvostetuimmaksi ammattilaiseksi. Se selittynee sillä, että itse kukin sukupuoleen, ikään tai ammattiin katsomatta saa itsensä teloneena kirurgialta aina konkreettisemman, käytännönläheisemmän avun, jota esimerkiksi filosofi tai taidekriitikko ei voi tarjota. Kirurgi on tasapuolisesti jokaisen hyvä paimen.

Rauhalan havainnot vuonna 1966 ovat mielenkiintoisia myös käytännön arkielämän kannalta. Ylimmän sosiaalisen kerrostuman edustajista ainoastaan kunnanlääkäri edusti varsinaista ammattia, jolla oli tekemistä käytännön arkielämän kanssa. Myöskään kaikkein alimman kerroksen edustajilla ei ollut juuri ammatillista merkitystä. Sen sijaan sosiaalisen keskikerrostuman ammattien edustajat olivat niitä, jotka pyörittivät aidosti yhteiskunnan toimintoja. Suomi oli armottomasti keskiluokkaistumassa monista vastustuspyrinnöistä huolimatta.

Kun Rauhala vertasi tutkimustuloksiaan vuoden 1897 rankijärjestykseen, hän huomasi, että valtion virkojen kohdalla arvostusasetelmat olivat säilyneet lähes muuttumattomina. Lääkärien ja opettajien arvostus oli sen sijaan kohonnut huomattavasti. Sen sijaan sotilasammattien kohdalla oli arvostuksen aleneminen ollut kyseisen 70 vuoden aikana lähes romahdusmainen.

Myöskään postinhoitajan, kamreerin enempää kuin tullinhoitajankaan työpanosten arvostus ei ollut vuosien 1897-1966 aikana sanottavasti kohonnut.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Uusimmat

Minja Koskela lupasi vasemmistoliiton esittävän sosiaaliturvaleikkauksien perumista tänäkin syksynä.

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Jussi Saramo tiivistää.

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

Lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski pahoinpitelevät Työn Äänen faktoria Eino Niemistä Vaasan oikeustalon ulkopuolella 4. kesäkuuta 1930.

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

Eduskuntaryhmät esittelivät velkajarrusopua tiistaina perussuomalaisten Jani Mäkelän johdolla.

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään