KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Lainahöyhenissä huipulle

Pirjo Hämäläinen
26.5.2014 18.02
Fediverse-instanssi:

Onko kukaan kuullut Virtasesta tai Lahtisesta, joka paljastuisi huijariksi? Luultavasti ei, sillä todellinen huijari esiintyy leuhkoissa lainahöyhenissä ja käyttää nimeä Tage Efraim Melin, Gunnar af Heidenstam tai suorastaan Axel Oxenstierna.

Järkevä ihminen käsittää, ettei vitosta vippaava kreivi Oxenstierna liiku oikealla asialla, mutta huijari hakeekin tolvanoita, joiden mielestä herraskainen nimi on rehellisyyden paras tae.

Huittisissa syntynyt Kullervo Tuominen vaihtoi nimensä Eugen Ståhleksi ja ilmoitti olevansa koruyrittäjä, kaivoksenvaltaaja, miljoonaomaisuuden perijä ja Urho Kekkosen poika.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi.

Sointuva nimi ja vakuuttava ansiolista saivat aikaan sen, että Euran, Liedon ja Lohjan höyrypäät mättivät upporikkaaksi luullulle Ståhlelle aina vain lisää rahaa. Huittisten mies ei ollut suinkaan hullu, vaan erittäin viisas: hän ei jättänyt edes sormenjälkiä, koska piti paperiallergian tai sikainfluenssan takia jatkuvasti hanskoja.

Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten Tuominen päätyi Ståhleen, joka on yleisesti tunnettu sukunimi ja samaa juurta kuin Stål, Ståhlberg tai Stalin. Kaikki ovat teräsmiehiä, mutta Kryptonin sijasta useimmat Ståhlet ovat lähtöisin Raumalta.

Vänrikki Stålin lisäksi aikakirjoihin on piirtänyt nimensä vänrikki Ivar Ståhle. Oikeistolainen lurjus jäi Café Esplanadiin istumaan, kun Ernst Tandefelt nousi pöydästä ja kipaisi Nervanderinkadulle ampumaan sisäministeri Heikki Ritavuoren.

Suojeluskunnan yliesikunnan mukaan vänrikki Ståhle oli teon aikaan, helmikuussa 1922, sairauslomalla, mikä riitti alibiksi. Kukapa nyt kurkku kipeänä murhajuonia punoisi.

Pieksämäellä syntynyt Jouko Juvonen otti niinkin pöyhkeän nimen kuin Carl J. Danhammer. Muutama vuosi sitten Danhammer valittiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi, mutta tyhjin toimin hän ei ole suinkaan nurkissa pyörinyt.

Danhammer on ollut liikemies, ravintoloitsija, laulaja, Anu Saagimin aviopuoliso, Vesa Keskisen avioliittoneuvoja, linnakundi ja tietenkin perussuomalainen poliitikko. Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi.

Näillä näkymin Danhammer ja Ståhle eivät isiensä valtaistuimia hamua, mutta kumpikin muistuttaa huijarityyppiä, josta käytetään venäjässä sanaa samozvanets. Suomen kieli tuntee itsemurhan, itsepalvelun, itsesitojan ja itsetyydytyksen, mutta samovar ei käänny ”itsekeittäjäksi” eikä samozvanets ”itseristijäksi”.

Kuinka tahansa, sana tarkoittaa identiteettivarasta, väärällä nimellä esiintyvää kruununtavoittelijaa, jollaista ei tasavallan oloissa usein tapaa. Matti Klemettilä julistautui tosin kuningas Matti I:ksi ja Nätti-Jussi koko Suomen omistajaksi.

Tiesittekö muuten, että paavi kutsui Nätti-Jussin kerran palatsiinsa? Juuri kun oli päästy jutustelun alkuun, Hitler ja Mussolini tupsahtivat sisään. Yllätysvieraat istutettiin penkille, ja siinä he ryhtyivät keskenään kuiskailemaan. ”Kuka on tuo korkealakkinen mies Nätti-Jussin vieressä?” Hitler supatti Mussolinin korvaan.

Venäjällä väärien kruununtavoittelijoiden historia alkaa sekasorron ajasta, joka ravisteli valtakuntaa 1500- ja 1600-luvun taitteessa. Rurikin dynastia oli tuolloin sammunut eikä Romanovin dynastiaa ollut vielä näköpiirissä.

Iivana Julman poika Fjodor I jäi viimeiseksi Rurik-hallitsijaksi, sillä nuorempi veli, yksitoistavuotias kruununperillinen Dmitri murhattiin keväällä 1591 karkotuspaikassaan Uglitšissa.

Valtatyhjiö houkutteli esiin neljä huijaria, joista jokainen tekeytyi tsarevitš Dmitriksi. Kun miesten henkilöllisyyttä voidaan vain arvailla, heistä käytetään nimiä Vale-Dmitri I, II, III ja IV.

Huijareista menestyksekkäin oli Vale-Dmitri I, mahdollisesti munkki Grigori Otrepjev. Puolalaisten marionettina valepukki pääsi valtaistuimelle ja ylensi ylhäisövaimonsa Maryna Mniszechin valetsaarittareksi.

Parin vuoden kuluttua Vale-Dmitri I tapettiin, mutta samoihin saappaisiin ja samaan aviovuoteeseen harppasi Vale-Dmitri II. Huijaria kutsuttiin myös Kalugan varkaaksi, kun taas Vale-Dmitri III oli Pihkovan varas ja Vale-Dmitri IV Astrakaanin varas.

Sotkuisen kaaoksen päätyttyä identiteettisirkus ei kuitenkaan päättynyt, vaan 1700-luvun jälkipuoliskolla, Katariina Suuren sinänsä vakaalla hallituskaudella, naamioleikki jatkui.

Lähtölaukauksena oli tälläkin kertaa laillisen hallitsijan odottamaton kuolema: Katariina kaappasi vallan mieheltään Pietari III:lta ja luultavasti myös murhautti hänet.

Vale-Pietareita putkahteli nyt ulkomaita myöten. Joukossa oli kaksi talonpoikaa, yksi sotilas, Donin kasakka Jemeljan Pugatšov ja uskomaton Šćepan Mali (”Tapani Pieni”), joka nousi vilppinsä ansiosta Montenegron yksinvaltiaaksi.

Huijaavien naisten vuoro koitti 1900-luvulla, mutta jo Katariina Suuren aikaan esiin astui seikkailijatar Jelizaveta Vladimirskaja.

Nuori nainen väitti olevansa neitsytkeisarinna Elisabetin tytär, Pietari Suuren tyttärentytär ja Venäjän kruunun oikea perillinen, mitä saksalaisesta Katariinasta ei voinut hevin sanoa.

Jelizavetan todellinen henkilöllisyys jäi hämärän peittoon. Aiemmin hän oli käyttänyt nimiä Fräulein Frank, Madame Scholl ja Madame Trémouille, mutta ruhtinatar Tarakanova, ”Torakkaruhtinatar”, hänestä tuli vasta kuolemansa jälkeen.

Raymond Bernardi n Tarakanova-elokuvan suomalaisversiossa Jelizavetasta tehtiin ”väärä tsaarintytär”, mutta paremmin epiteetti sopii niihin huijareihin, jotka päättivät hyötyä Nikolai II:n perheen murhasta.

Suuriruhtinatar Anastasia sai manttelinperijäkseen viisi Vale-Anastasiaa, Tatjana kolme Vale-Tatjanaa, Maria kaksi Vale-Mariaa ja Olgakin oman Vale-Olgansa. Suuriruhtinas Alekseiksi tarjoutui vuosina 1927–1988 kuusi herrashenkilöä.

Keisariperhe kasvoi myös uusilla lapsilla: Suzanna Catharina de Graaff ilmoitti olevansa Ranskaan adoptoitu Aleksandra-tytär, minkä kuuluisin Vale-Anastasia, Anna Anderson, meni hulluuksissaan vielä vahvistamaan.

”Siskokset” Vale-Aleksandra ja Vale-Anastasia aloittivat kirjeenvaihdon, jossa muistot oli pakko korvata valemuistoilla ja miettiä koko ajan, onko tuo siskokultakin (meikäläisen lailla) vain sekopäinen huijari.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset