KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Lainahöyhenissä huipulle

Pirjo Hämäläinen
26.5.2014 18.02

Onko kukaan kuullut Virtasesta tai Lahtisesta, joka paljastuisi huijariksi? Luultavasti ei, sillä todellinen huijari esiintyy leuhkoissa lainahöyhenissä ja käyttää nimeä Tage Efraim Melin, Gunnar af Heidenstam tai suorastaan Axel Oxenstierna.

Järkevä ihminen käsittää, ettei vitosta vippaava kreivi Oxenstierna liiku oikealla asialla, mutta huijari hakeekin tolvanoita, joiden mielestä herraskainen nimi on rehellisyyden paras tae.

Huittisissa syntynyt Kullervo Tuominen vaihtoi nimensä Eugen Ståhleksi ja ilmoitti olevansa koruyrittäjä, kaivoksenvaltaaja, miljoonaomaisuuden perijä ja Urho Kekkosen poika.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi.

Sointuva nimi ja vakuuttava ansiolista saivat aikaan sen, että Euran, Liedon ja Lohjan höyrypäät mättivät upporikkaaksi luullulle Ståhlelle aina vain lisää rahaa. Huittisten mies ei ollut suinkaan hullu, vaan erittäin viisas: hän ei jättänyt edes sormenjälkiä, koska piti paperiallergian tai sikainfluenssan takia jatkuvasti hanskoja.

Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten Tuominen päätyi Ståhleen, joka on yleisesti tunnettu sukunimi ja samaa juurta kuin Stål, Ståhlberg tai Stalin. Kaikki ovat teräsmiehiä, mutta Kryptonin sijasta useimmat Ståhlet ovat lähtöisin Raumalta.

Vänrikki Stålin lisäksi aikakirjoihin on piirtänyt nimensä vänrikki Ivar Ståhle. Oikeistolainen lurjus jäi Café Esplanadiin istumaan, kun Ernst Tandefelt nousi pöydästä ja kipaisi Nervanderinkadulle ampumaan sisäministeri Heikki Ritavuoren.

Suojeluskunnan yliesikunnan mukaan vänrikki Ståhle oli teon aikaan, helmikuussa 1922, sairauslomalla, mikä riitti alibiksi. Kukapa nyt kurkku kipeänä murhajuonia punoisi.

Pieksämäellä syntynyt Jouko Juvonen otti niinkin pöyhkeän nimen kuin Carl J. Danhammer. Muutama vuosi sitten Danhammer valittiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi, mutta tyhjin toimin hän ei ole suinkaan nurkissa pyörinyt.

Danhammer on ollut liikemies, ravintoloitsija, laulaja, Anu Saagimin aviopuoliso, Vesa Keskisen avioliittoneuvoja, linnakundi ja tietenkin perussuomalainen poliitikko. Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi.

Näillä näkymin Danhammer ja Ståhle eivät isiensä valtaistuimia hamua, mutta kumpikin muistuttaa huijarityyppiä, josta käytetään venäjässä sanaa samozvanets. Suomen kieli tuntee itsemurhan, itsepalvelun, itsesitojan ja itsetyydytyksen, mutta samovar ei käänny ”itsekeittäjäksi” eikä samozvanets ”itseristijäksi”.

Kuinka tahansa, sana tarkoittaa identiteettivarasta, väärällä nimellä esiintyvää kruununtavoittelijaa, jollaista ei tasavallan oloissa usein tapaa. Matti Klemettilä julistautui tosin kuningas Matti I:ksi ja Nätti-Jussi koko Suomen omistajaksi.

Tiesittekö muuten, että paavi kutsui Nätti-Jussin kerran palatsiinsa? Juuri kun oli päästy jutustelun alkuun, Hitler ja Mussolini tupsahtivat sisään. Yllätysvieraat istutettiin penkille, ja siinä he ryhtyivät keskenään kuiskailemaan. ”Kuka on tuo korkealakkinen mies Nätti-Jussin vieressä?” Hitler supatti Mussolinin korvaan.

Venäjällä väärien kruununtavoittelijoiden historia alkaa sekasorron ajasta, joka ravisteli valtakuntaa 1500- ja 1600-luvun taitteessa. Rurikin dynastia oli tuolloin sammunut eikä Romanovin dynastiaa ollut vielä näköpiirissä.

Iivana Julman poika Fjodor I jäi viimeiseksi Rurik-hallitsijaksi, sillä nuorempi veli, yksitoistavuotias kruununperillinen Dmitri murhattiin keväällä 1591 karkotuspaikassaan Uglitšissa.

Valtatyhjiö houkutteli esiin neljä huijaria, joista jokainen tekeytyi tsarevitš Dmitriksi. Kun miesten henkilöllisyyttä voidaan vain arvailla, heistä käytetään nimiä Vale-Dmitri I, II, III ja IV.

Huijareista menestyksekkäin oli Vale-Dmitri I, mahdollisesti munkki Grigori Otrepjev. Puolalaisten marionettina valepukki pääsi valtaistuimelle ja ylensi ylhäisövaimonsa Maryna Mniszechin valetsaarittareksi.

Parin vuoden kuluttua Vale-Dmitri I tapettiin, mutta samoihin saappaisiin ja samaan aviovuoteeseen harppasi Vale-Dmitri II. Huijaria kutsuttiin myös Kalugan varkaaksi, kun taas Vale-Dmitri III oli Pihkovan varas ja Vale-Dmitri IV Astrakaanin varas.

Sotkuisen kaaoksen päätyttyä identiteettisirkus ei kuitenkaan päättynyt, vaan 1700-luvun jälkipuoliskolla, Katariina Suuren sinänsä vakaalla hallituskaudella, naamioleikki jatkui.

Lähtölaukauksena oli tälläkin kertaa laillisen hallitsijan odottamaton kuolema: Katariina kaappasi vallan mieheltään Pietari III:lta ja luultavasti myös murhautti hänet.

Vale-Pietareita putkahteli nyt ulkomaita myöten. Joukossa oli kaksi talonpoikaa, yksi sotilas, Donin kasakka Jemeljan Pugatšov ja uskomaton Šćepan Mali (”Tapani Pieni”), joka nousi vilppinsä ansiosta Montenegron yksinvaltiaaksi.

Huijaavien naisten vuoro koitti 1900-luvulla, mutta jo Katariina Suuren aikaan esiin astui seikkailijatar Jelizaveta Vladimirskaja.

Nuori nainen väitti olevansa neitsytkeisarinna Elisabetin tytär, Pietari Suuren tyttärentytär ja Venäjän kruunun oikea perillinen, mitä saksalaisesta Katariinasta ei voinut hevin sanoa.

Jelizavetan todellinen henkilöllisyys jäi hämärän peittoon. Aiemmin hän oli käyttänyt nimiä Fräulein Frank, Madame Scholl ja Madame Trémouille, mutta ruhtinatar Tarakanova, ”Torakkaruhtinatar”, hänestä tuli vasta kuolemansa jälkeen.

Raymond Bernardi n Tarakanova-elokuvan suomalaisversiossa Jelizavetasta tehtiin ”väärä tsaarintytär”, mutta paremmin epiteetti sopii niihin huijareihin, jotka päättivät hyötyä Nikolai II:n perheen murhasta.

Suuriruhtinatar Anastasia sai manttelinperijäkseen viisi Vale-Anastasiaa, Tatjana kolme Vale-Tatjanaa, Maria kaksi Vale-Mariaa ja Olgakin oman Vale-Olgansa. Suuriruhtinas Alekseiksi tarjoutui vuosina 1927–1988 kuusi herrashenkilöä.

Keisariperhe kasvoi myös uusilla lapsilla: Suzanna Catharina de Graaff ilmoitti olevansa Ranskaan adoptoitu Aleksandra-tytär, minkä kuuluisin Vale-Anastasia, Anna Anderson, meni hulluuksissaan vielä vahvistamaan.

”Siskokset” Vale-Aleksandra ja Vale-Anastasia aloittivat kirjeenvaihdon, jossa muistot oli pakko korvata valemuistoilla ja miettiä koko ajan, onko tuo siskokultakin (meikäläisen lailla) vain sekopäinen huijari.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään