Attila Csernokilta on julkaistu suomeksi kirja Katkennut silta – Unkarin unohdettu historia. Se leikkaa viiltävästi Unkaria koskevaa historiallista tarustoa ja jättää elämään vain tosiasiat.
– Aloin kirjoittaa suutuspäissäni, Suomessa kirjansa julkistamisen vuoksi vieraillut Csernok sanoo.
Häntä suututti se, että Unkarista kerrotaan monenlaisia satuja ja sankaritarinoita ja monet epämukavat asiat jätetään pimentoon. Tämä koskee sekä menneitä vuosisatoja että nykypäivää.
Punaisena lankana historian vaikutus nykypäivään.
Csernokin mukaan koulukirjatkin vääristelevät historiaa, edelleen. Nyt kuitenkin hieman eri näkökulmasta kuin niin sanotun sosialistisen Unkarin aikana.
– Koen hyvin tärkeäksi lähteä murtamaan noita myyttejä.
Katkennut silta on yhteistyössä Csernokin ja kääntäjänä toimineen Juha Suoristin suomeksi tekemä lyhennetty versio Csernokin Unkarissa julkaisemasta moniosaisesta teossarjasta vuosina 2008–2012. Kotimaassaan sarja on ollut suurmenestys.
Csernok on taustaltaan talousmies, entinen Unkarin keskuspankin varajohtaja. Nykyään hän asuu Brasiliassa.
Aatteiltaan Csernok sanoo olevansa liberaali sosiaalidemokraatti. Hän toteaa, että kommunisteja on nyt helppo syyttää kaikesta, vaikka Unkarin sadan viimeisen vuoden aikana muutkin aatesuunnat ja vallassa olijat ovat syyllistyneet samanlaisiin tekoihin.
– Unkarissa monet ovat vaihtaneet mielipiteitään kuin paitaa. Tunnen monia ihmisiä, jotka olivat kommunistisen puolueen jäseniä ja osa heistä merkittävissä asemissa. Järjestelmän vaihduttua he alkoivat haukkua muita kommareiksi.
– Aloin kirjoittaa, kun kuulin vääristelyjä historiastamme. Ajattelin puhua suorat sanat siitä, miten asiat ovat.
Csernok harmittelee päätään pudistellen, miten nimekkäätkin historioitsijat ovat nyky-Unkarissa lähteneet sepitteellisten myyttien rakentamisen tielle.
Tunteet Csernok sanoo siirtäneensä syrjään kirjoittaessaan:
– Jos tunteet olisivat päällimmäisenä motiivina, pitäisi kirjoittaa kaunokirjallinen teos. Minä kerron vain, miten asiat ovat. Kirjani punaisena lankana on , miten historia on vaikuttanut tähän päivään.
Itse hän sanoo olleensa muutama vuosi sitten alkuperäistä kirjaansa kirjoittaessaan optimistisempi nyky-Unkarin suhteen. Nykyään ulkomailla asuessaan hän ihmettelee, mihin Unkari oikein joutuu yksinvaltaisen pääministerinsä Viktor Orbánin ja hänen Fidesz-puolueensa kanssa.
Csernok nostaa kirjassaan esiin unkarilaisten kansalliset traumat. Ne alkavat 1400–1500-luvuilta ja niitä tulee koko ajan lisää.
Orbánin tänä päivänä harjoittama syntipukkipolitiikka on ollut kautta aikojen unkarilaisten hallitsijoiden arkipäivää. Syyllisiä ovat olleet milloin juutalaiset, milloin mustalaiset – mieluusti molemmat.
Unkarin natsimielisestä menneisyydestä toisen maailmansodan aikana Csernok kirjoittaa, ettei Unkarissa ole koskaan käyty samanlaista avointa pyykinpesua esimerkiksi juutalaisten vainoamisesta kuin mitä on tehty Saksassa.
Toisen maailmansodan jälkeen tuomittujen johtajien maineen palautus on johtanut nykyään myös Suur-Unkarin haikailuun, naapurikansojen vähättelyyn, avoimeen rotuvihaan ja fasististen ja kansallissosialististen järjestöjen henkiinherättämiseen.
Nyky-Unkarista Csernok kirjoittaa esipuheessaan: ”Ei synny vuoropuhelua. Näen vihaisia kasvoja, toisinaan jopa nyrkkiin puristettuja käsiä”.
Silti hän jaksaa ehdottaa: ”Sairas maa on parannettava, ja tämä työ on aloitettava heti”.
Attila Csernok: Katkennut silta – Unkarin unohdettu historia. Into 2014. 430 sivua.