KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Suomalaisena Kiinassa

Eilina Gusatinsky
19.6.2014 14.00

Toukokuussa Kiinassa oli kansainvälinen venäjänkielisen lehdistön kongressi, johon osallistui noin 200 toimittajaa 43 maasta. Se oli kuudestoista tällainen kongressi. Edelliset keräsivät meitä, venäjänkielisiä julkaisuja tekeviä toimittajia Moskovassa, New Yorkissa, Kiovassa, Napolissa, Astanassa, Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa. Viime vuonna Minskissä – jos joku muistaa – kirjoitin siitä peräti kaksi kolumnia.

Toisaalta viime vuoden kongressista en paljon kertonut, lähinnä kirjoitin kokemuksistani Valko-Venäjällä. Mutta tänä vuonna tapaaminen järjestettiin samaan aikaan Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksen sekä Putinin vierailun kanssa. Samaan aikaan ja samassa kaupungissa, muuten meitä ja yli 20 miljoonaa Shanghain asukasta isojen herrojen tekemiset eivät koskettaneet. Ehkä sen verran, ettei kolmen päivän aikana saanut risteillä joella ja yhtenä päivänä oli kuuluissa Yuyuan-puisto kiinni, koska herrojen puolisoille järjestettiin siellä joku tapahtuma.

Tietysti keskenämme keskustelimme kiinalais-venäläisistä neuvotteluista, mutta itse kongressissa puheenaiheet olivat kaukana niistä. Ukrainan kriisi on ollut huomion keskipisteenä tai lähinnä sen seuraukset – kaikilla meillä.

Pitääkö aina olla valmis todistamaan kuuluvansa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan?

Tavallisesti kongresseissa on mukana paljon Venäjän johtavien medioiden päätoimittajia. Nyt he kaikki olivat muissa kokouksissa. Se ei haitannut keskustelua siitä, mitä muuttui ja ehkä muuttuu työssämme.

Kukin meistä on joutunut miettimään vakavasti omaa ja lehtiemme identiteettiä. Maasta ja omasta historiasta riippuen valinnat ja päätökset ovat erilaisia. Esimerkiksi Puolassa ilmapiiri Venäjän suhteen on ollut pitkään hyvin mustavalkoinen, joten paikallisen venäjänkielisen kuukausijulkaisun suunta on muokkautunut ajan myöten myös ”joko-tai” -linjalle: ”jos kaikki ovat Venäjää vastaan, me puolustamme Putinin linjaa kyseenalaistamatta ratkaisuja ja siirtoja”.

Vastaavanlaisia valintoja on tehty muissakin maissa ja jotenkin tuntuu, että valitsevalla ilmapiirillä on merkitystä. On olemassa myös toisenlaisia mustavalkoisia näkökantoja: kaikki, mitä Venäjä tekee, on pahasta.

Ensimmäisen illan jälkeen, jotta ääripäät saisivat jonkinlaisen kompromissin aikaan, syntyi yhteinen motto: Eläköön Ukraina – Krim on meidän! En tiedä, onko se hyvä vitsi, mutta mainiosti vältettiin käsirysy.

Surullista oli, että Venäjän ulkovenäläisistä vastaavan viraston edustaja yritti puheessaan painostaa läsnä olevia ymmärtämään, että ”oikeat lehdet” jakavat lukijoillensa objektiivista tietoa Venäjän politiikasta. Positiivista taas oli Kirgisian venäjänkielisen televisiokanavan edustajan vastalause, ettei medioita saa jakaa oikeisiin ja vääriin, koska silloin joudutaan umpikujaan. Hänen mukaansa venäjänkielisen lehdistön päätavoitteena on tukea lukijoiden identiteettiä, eheyttää eikä pakottaa valitsemaan puolta.

Identiteettikysymys on vaivannut minua. Olen ymmärtänyt jo yli kolmekymmentä vuotta sitten, että ihmisellä voi olla kaksoisidentiteetti. Valitettavasti vähän väliä törmään siihen, että tietyt tilanteet antavat joillekin mahdollisuuden kyseenalaistaa kuulumiseni venäläiseen tai suomalaiseen kulttuuriin, joskus jopa samanaikaisesti, kuten nyt.

Samalla palaavat mieleeni ne kaukaiset ahdistavat pelot, kuulunko mihinkään. Joudunko aina olemaan muukalainen omienkin seurassa? Pitääkö aina olla valmis todistamaan kuuluvansa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan?

Shanghaissa on työskennellyt jo kahdeksan vuotta Spektr-lehden entinen kirjoittaja, joka on syntynyt Venäjällä, 11-vuotiaana muuttanut vanhempien päätöksestä Suomeen, saanut täällä koulutuksen ja lähtenyt sitten Kiinaan etsimään työtä. Tapasimme, ja hän auttoi tutustumaan Shanghaihin ja avasi paljon sellaista, mikä turisteilta jää huomaamatta.

Puhuimme myös identiteettistä. Hän tunnusti, että hänen on paljon helpompaa olla suomalainen Kiinassa asuvien suomalaisten keskuudessa, sillä kukaan heistä ei kyseenalaista hänen oikeuttaan suomalaisuuteen. Suomessa asia ei toimi samalla tavalla. Ehkä sen takia hän viihtyy Kiinassa niin hyvin, ettei ole palaamassa takaisin pysyvästi, vaikka kyllä ihan mielellään viettää Suomessa lomapäiviä.

Ehkä ulkomailla suomalaiset näkevät selvemmin, miten tärkeää suomalaisuus on. Meitä on loppujen lopuksi hyvin vähän maailmassa – suomea taitavia ja arvostavia, joten jokainen on tarpeen. Siinä onkin kysymys, miksi sitä on niin vaikea ymmärtää täällä. Työntämällä pois, eristämällä tai syrjäyttämällä hyvää ei tule. Vahvimmat lähtevät muualle, heikot tuskin pystyvät toteuttamaan itseään parhaimmalla tavalla.

Vielä pari sanaa Kiinan kongressista. Harmi, etteivät paikalle päässeet kollegamme Krimiltä. Olisi tärkeä kuulla heidän näkemyksensä nykytilanteesta. Kiina ei myöntänyt heille viisumia, samoin kuin ei myöskään toimittajille Ossetiasta ja Transnistriasta. Ehkä sen takia seuraavan venäjänkielisen lehdistön tapaamista ehdotettiin järjestettäväksi Moskovassa – varmuuden vuoksi. Sekään ei takaa kaikkien kollegojeni tuloa – valitettavasti.

Vuodesta 1999 olemme tottuneet siihen, että voimme avoimesti tuoda esiin erilaisia näkökulmia. Kiinassa tuli ensimmäistä kertaa tunne, ettei se ole itsestäänselvyys. Saa nähdä, miten asiat kehittyvät lähitulevaisuudessa. Riittääkö optimismia uskoa parempaan?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään