KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jatkuuko kasvu?

Jatkuvan kasvun sijaan villiintyneet pääomapiirit tarvitsisivat kasvattajan, joka opettaisi ne hyvätapaisiksi ja yhteiskuntakelpoisiksi. Yhteiskuntakelvottomina ne aiheuttavat vain yhteiskuntien rappeutumista ja kulttuurin kehittymistä estävää melankoliaa ympäri maailmaa.

Juha Drufva
28.6.2014 14.00

Vuonna 1961 ilmestynyt Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teos nojasi jatkuvan taloudellisen kasvun teoriaan, jonka taloustieteen Nobelin 1987 saanut Robert Solow (s.1924) muotoili vuonna 1956.

Tuolloin maailman oletettiin kehittyvän kohti yhtä ainutta taloutta, jossa samanlaisille tavaroille ja tuotannontekijöille olisi samat hinnat ja niistä saataisiin sama tuotto. Näköpiirissä oli lisääntyvä ja lopulta täydellinen konvergenssi, kun yhteiskunnat kulkisivat taloudellisessa kehityksessään samaan suuntaan.

Tämän kehityksen toteutumiselle oli kuitenkin tiettyjä ehtoja. Kasvun ylläpitäjiksi oletettiin jatkuvat tekniset muutokset sekä pääoman jatkuva kasautuminen.

Uusien tehokkaampien teknisten menetelmien ajateltiin tehostavan tuotantoa. Investointihyödyn määrän kasvaessa työntekijää kohti myös työskentely tehostuisi. Näytti siltä kuin rikkautta takova Sampo olisi vihdoinkin tullut todeksi.

Katsottiin, että tekninen kehitys oli eksogeenista, ulkoisten syiden aiheuttamaa. Keksinnöt eivät selittyneet talouden lähtökohdista käsin, vaan niiden odotettiin satavan ”taivaan mannana” eli syntyvän pikemminkin taloudesta riippumatta, inhimillisen tiedon lisääntyessä sekä ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja kekseliäisyyden seurauksena. Jatkuvan taloudellisen kasvun malli kuvasi talouden sopeutumista näihin ehtoihin.

Työllisyys pääoman varjoon

Tekniikan oletettiin myös olevan vapaasti saatavilla kaikkialla ilman patenttilainsäädännön aiheuttamia esteitä. Tällöin pääoma olisi liikkuvaa ja hyöty pääoman kasvusta työntekijää kohden supistuisi vähitellen kunkin tekniikan osalta. Tuolloin pääoman kasautuminen ilman teknistä muutosta johtaisi tuoton kutistumiseen.

Näiden syiden yhteisvaikutuksesta pääoma hakeutuisi sellaisille alueille, joilla pääomaa olisi niukasti saatavilla ja pääomasijoitukset tuottaisivat paremmin.

Liikkuva pääoma kohottaisi siis osaltaan teknistä tasoa ja tehostaisi työskentelyä. Tämän mallin myötä pääoma sai jatkuvassa kasvussa avainroolin, työntekijöiden ja työllisyyden jäädessä sivurooliin.

Sotien välillä 1930-luvulla ruotsalaiset taloustieteilijät Eli Heckscher (1879–1952) ja Bertil Ohlin (1899–1979) kehittelivät teorian ulkomaankaupan roolista. Täydellisen liikkuvuuden vallitessa työn, pääoman ja maan kaltaisten tuotannontekijöiden hinnat tasoittuisivat. Teoriassa pääoma voisi olla täydellisen liikkuvaa, mutta kulttuuristen seikkojen vuoksi työvoima olisi vähemmän liikkuvaa ja maa fyysisesti täysin liikkumatonta.

Liikkuvuuden puutetta vähentäisi kuitenkin ulkomaankauppa, jonka avulla runsasta tuotannontekijää voitaisiin viedä maasta pois. Jos tekniikka, pääoma, työvoima ja tavarat voisivat liikkua vapaasti, hinnat ja tulot tasoittuisivat kaikkialla maailmassa.

Kekseliäät ihmispäät pääomana

Taloustieteilijöiden suunnittelupöydällä sujuvilta suunnitelmilta näyttävät jatkuvan taloudellisen kasvun utopiat ovat kuitenkin törmänneet eripuraiseen divergenssiin todellisuuteen, jossa eletään jatkuvassa poliittisen hajaantumisen ja mielipide-erojen sekä eturistiriitojen keskellä.

Myös luonnonvarojen rajallisuus ja niistä käytävä kauppataistelu unohtui uusklassista talousromantiikkaa edustavien myönteisten talousnäkyjen näkijöiden suunnitelmista.

Taloustieteilijä Paul Romer kehitteli 1980-luvulla endogeenisen, sisäsyntyinen tai jopa suuryhtiöiden sisäsiittoisen näkemyksen tiedontuotannon ja tekniikan yhteisvaikutuksesta jatkuvaan taloudelliseen kasvuun.

Tämä ilosanoma otettiin riemuiten vastaan 1980-luvun lopulla alkaneen digitaalisen kumouksen yhteydessä. Tuotanto oli siirtynyt savuisista tehtaista studioon muuttuen entistä kiihkeämmäksi ja tietointensiivisemmäksi.

Tästä eteenpäin jatkuvan taloudellisen kasvun nähtiin johtuvan tiedontuotannosta, joka synnytti entistä kekseliäämpiä innovaatioita aiheuttaen samalla teknisiä muutoksia. Koska tieto luo tietoa, silloin kehitykselle on eduksi, jos saatavilla on runsaasti inhimillistä pääomaa, eli kekseliäitä ihmispäitä.

Jos tuotantoprosessit suosivat oppimista ja kehittymistä, vain taivas on kattona pääomien jatkuvalle kasvulle, koska tiedon lisääntyminen on rajatonta. Tietohan lisääntyy käytettäessä ja sitä voivat hyödyntää rajattomasti monet yhtä aikaa. Ja mikä parasta, nämä ehdot näyttivät täyttyvän suhteellisen rikkaiden talouksien tuotannossa luonnostaan. Lisäksi tiedon käyttäminen jollakin alueella voi suosia sen kehitystä toisaalla.

Tietointensiivistä tuotantoa oli mahdollista keskittää suuriin piilaaksokeskuksiin, jolloin tuottajien välimatkat lyhenevät. Koska tiedon ja tietointensiivisten tuotteiden valmistuksen kiinteät kustannukset ovat suuret, se luo suurtuotantoetuja. Siksi kannattaa pyrkiä laajoille markkinoille, joilla kysynnän taso on korkea. Maailmasta olikin tulossa yksi suuri piilaakso, jonka eri puolille nousisi suuria kasvukeskuksia, metropoleja, kuin sieniä sateella.

Teknologia kuolleena työnä

Suuriin kaupunkikeskuksiin liittyy kuitenkin monta muttaa. Kilpailu maasta kohottaa kiinteistöjen hintoja niin yritysten kuin työntekijöidenkin osalta. Ympäristökuormitukset lisääntyvät ja sisäiset kuljetuskustannukset kasvavat.

Kilpailu pysyvästä, korkeasti koulutetusta työvoimasta nostaa palkkoja, mikä heikentää yrityksen markkinaetua. Alueellisen erikoistumisen epävakaus taantuma-aikoina saattaa aiheuttaa tuhoisia seurauksia, kuten Nokian poistuminen useilta paikkakunnilta on Suomessa osoittanut. Tiedonhankinta, tavaroiden kuljetukset ja valtakunnanrajojen ylittämiset eivät ole ilmaisia.

Entä mistä jatkuvan kasvun eväät saadaan tulevaisuudessa, kun energiavarojen ”pääruoka” on syöty ja dieetti odottaa? Töitä tehdään yhä suurempien ja tehokkaampien organisaatioiden, koneistojen ja teknologioiden rakentamiseksi, työttömyys lisääntyy ja kulutuskysyntä hiipuu.

Solow´n jatkuvan kasvumallin ongelmana pidetään sitä, että teknologinen muutos on eksogeeninen, ulkoisten syiden aiheuttama muuttuja ja se siirtyy kokonaisuutena talouskasvuun. Pääoman ja työn kasvu puolestaan vaikuttaa talouskasvuun ainoastaan näiden tulo-osuuksien suhteen.

Teknologia kuolleena työnä vaatii puolestaan pitkiä aikoja, ennen kuin siihen investoidut pääomat palautuvat takaisin investoijalle. Suo siellä, vetelä täällä. Avoin kysymys on edelleen, toimiiko kapitalistinen talousjärjestelmä sittenkin ainoastaan teollisuuskapitalismina?

Lähde: Lennart Schön: Maailman taloushistoria – teollinen aika, suom. Paula Autio, Vastapaino 2013.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään