KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jatkuuko kasvu?

Jatkuvan kasvun sijaan villiintyneet pääomapiirit tarvitsisivat kasvattajan, joka opettaisi ne hyvätapaisiksi ja yhteiskuntakelpoisiksi. Yhteiskuntakelvottomina ne aiheuttavat vain yhteiskuntien rappeutumista ja kulttuurin kehittymistä estävää melankoliaa ympäri maailmaa.

Juha Drufva
28.6.2014 14.00
Fediverse-instanssi:

Vuonna 1961 ilmestynyt Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teos nojasi jatkuvan taloudellisen kasvun teoriaan, jonka taloustieteen Nobelin 1987 saanut Robert Solow (s.1924) muotoili vuonna 1956.

Tuolloin maailman oletettiin kehittyvän kohti yhtä ainutta taloutta, jossa samanlaisille tavaroille ja tuotannontekijöille olisi samat hinnat ja niistä saataisiin sama tuotto. Näköpiirissä oli lisääntyvä ja lopulta täydellinen konvergenssi, kun yhteiskunnat kulkisivat taloudellisessa kehityksessään samaan suuntaan.

Tämän kehityksen toteutumiselle oli kuitenkin tiettyjä ehtoja. Kasvun ylläpitäjiksi oletettiin jatkuvat tekniset muutokset sekä pääoman jatkuva kasautuminen.

Uusien tehokkaampien teknisten menetelmien ajateltiin tehostavan tuotantoa. Investointihyödyn määrän kasvaessa työntekijää kohti myös työskentely tehostuisi. Näytti siltä kuin rikkautta takova Sampo olisi vihdoinkin tullut todeksi.

Katsottiin, että tekninen kehitys oli eksogeenista, ulkoisten syiden aiheuttamaa. Keksinnöt eivät selittyneet talouden lähtökohdista käsin, vaan niiden odotettiin satavan ”taivaan mannana” eli syntyvän pikemminkin taloudesta riippumatta, inhimillisen tiedon lisääntyessä sekä ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja kekseliäisyyden seurauksena. Jatkuvan taloudellisen kasvun malli kuvasi talouden sopeutumista näihin ehtoihin.

Työllisyys pääoman varjoon

Tekniikan oletettiin myös olevan vapaasti saatavilla kaikkialla ilman patenttilainsäädännön aiheuttamia esteitä. Tällöin pääoma olisi liikkuvaa ja hyöty pääoman kasvusta työntekijää kohden supistuisi vähitellen kunkin tekniikan osalta. Tuolloin pääoman kasautuminen ilman teknistä muutosta johtaisi tuoton kutistumiseen.

Näiden syiden yhteisvaikutuksesta pääoma hakeutuisi sellaisille alueille, joilla pääomaa olisi niukasti saatavilla ja pääomasijoitukset tuottaisivat paremmin.

Liikkuva pääoma kohottaisi siis osaltaan teknistä tasoa ja tehostaisi työskentelyä. Tämän mallin myötä pääoma sai jatkuvassa kasvussa avainroolin, työntekijöiden ja työllisyyden jäädessä sivurooliin.

Sotien välillä 1930-luvulla ruotsalaiset taloustieteilijät Eli Heckscher (1879–1952) ja Bertil Ohlin (1899–1979) kehittelivät teorian ulkomaankaupan roolista. Täydellisen liikkuvuuden vallitessa työn, pääoman ja maan kaltaisten tuotannontekijöiden hinnat tasoittuisivat. Teoriassa pääoma voisi olla täydellisen liikkuvaa, mutta kulttuuristen seikkojen vuoksi työvoima olisi vähemmän liikkuvaa ja maa fyysisesti täysin liikkumatonta.

Liikkuvuuden puutetta vähentäisi kuitenkin ulkomaankauppa, jonka avulla runsasta tuotannontekijää voitaisiin viedä maasta pois. Jos tekniikka, pääoma, työvoima ja tavarat voisivat liikkua vapaasti, hinnat ja tulot tasoittuisivat kaikkialla maailmassa.

Kekseliäät ihmispäät pääomana

Taloustieteilijöiden suunnittelupöydällä sujuvilta suunnitelmilta näyttävät jatkuvan taloudellisen kasvun utopiat ovat kuitenkin törmänneet eripuraiseen divergenssiin todellisuuteen, jossa eletään jatkuvassa poliittisen hajaantumisen ja mielipide-erojen sekä eturistiriitojen keskellä.

Myös luonnonvarojen rajallisuus ja niistä käytävä kauppataistelu unohtui uusklassista talousromantiikkaa edustavien myönteisten talousnäkyjen näkijöiden suunnitelmista.

Taloustieteilijä Paul Romer kehitteli 1980-luvulla endogeenisen, sisäsyntyinen tai jopa suuryhtiöiden sisäsiittoisen näkemyksen tiedontuotannon ja tekniikan yhteisvaikutuksesta jatkuvaan taloudelliseen kasvuun.

Tämä ilosanoma otettiin riemuiten vastaan 1980-luvun lopulla alkaneen digitaalisen kumouksen yhteydessä. Tuotanto oli siirtynyt savuisista tehtaista studioon muuttuen entistä kiihkeämmäksi ja tietointensiivisemmäksi.

Tästä eteenpäin jatkuvan taloudellisen kasvun nähtiin johtuvan tiedontuotannosta, joka synnytti entistä kekseliäämpiä innovaatioita aiheuttaen samalla teknisiä muutoksia. Koska tieto luo tietoa, silloin kehitykselle on eduksi, jos saatavilla on runsaasti inhimillistä pääomaa, eli kekseliäitä ihmispäitä.

Jos tuotantoprosessit suosivat oppimista ja kehittymistä, vain taivas on kattona pääomien jatkuvalle kasvulle, koska tiedon lisääntyminen on rajatonta. Tietohan lisääntyy käytettäessä ja sitä voivat hyödyntää rajattomasti monet yhtä aikaa. Ja mikä parasta, nämä ehdot näyttivät täyttyvän suhteellisen rikkaiden talouksien tuotannossa luonnostaan. Lisäksi tiedon käyttäminen jollakin alueella voi suosia sen kehitystä toisaalla.

Tietointensiivistä tuotantoa oli mahdollista keskittää suuriin piilaaksokeskuksiin, jolloin tuottajien välimatkat lyhenevät. Koska tiedon ja tietointensiivisten tuotteiden valmistuksen kiinteät kustannukset ovat suuret, se luo suurtuotantoetuja. Siksi kannattaa pyrkiä laajoille markkinoille, joilla kysynnän taso on korkea. Maailmasta olikin tulossa yksi suuri piilaakso, jonka eri puolille nousisi suuria kasvukeskuksia, metropoleja, kuin sieniä sateella.

Teknologia kuolleena työnä

Suuriin kaupunkikeskuksiin liittyy kuitenkin monta muttaa. Kilpailu maasta kohottaa kiinteistöjen hintoja niin yritysten kuin työntekijöidenkin osalta. Ympäristökuormitukset lisääntyvät ja sisäiset kuljetuskustannukset kasvavat.

Kilpailu pysyvästä, korkeasti koulutetusta työvoimasta nostaa palkkoja, mikä heikentää yrityksen markkinaetua. Alueellisen erikoistumisen epävakaus taantuma-aikoina saattaa aiheuttaa tuhoisia seurauksia, kuten Nokian poistuminen useilta paikkakunnilta on Suomessa osoittanut. Tiedonhankinta, tavaroiden kuljetukset ja valtakunnanrajojen ylittämiset eivät ole ilmaisia.

Entä mistä jatkuvan kasvun eväät saadaan tulevaisuudessa, kun energiavarojen ”pääruoka” on syöty ja dieetti odottaa? Töitä tehdään yhä suurempien ja tehokkaampien organisaatioiden, koneistojen ja teknologioiden rakentamiseksi, työttömyys lisääntyy ja kulutuskysyntä hiipuu.

Solow´n jatkuvan kasvumallin ongelmana pidetään sitä, että teknologinen muutos on eksogeeninen, ulkoisten syiden aiheuttama muuttuja ja se siirtyy kokonaisuutena talouskasvuun. Pääoman ja työn kasvu puolestaan vaikuttaa talouskasvuun ainoastaan näiden tulo-osuuksien suhteen.

Teknologia kuolleena työnä vaatii puolestaan pitkiä aikoja, ennen kuin siihen investoidut pääomat palautuvat takaisin investoijalle. Suo siellä, vetelä täällä. Avoin kysymys on edelleen, toimiiko kapitalistinen talousjärjestelmä sittenkin ainoastaan teollisuuskapitalismina?

Lähde: Lennart Schön: Maailman taloushistoria – teollinen aika, suom. Paula Autio, Vastapaino 2013.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset