KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Käkikellot remonttiin?

Jukka Parkkari
29.6.2014 15.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Palasin pari päivää sitten Sveitsistä, jossa osallistuin kursseille, joilla opetettiin käkikellojen rakentamista ja korjaamista. Työvälineenä käytettiin vain maan toiseksi tärkeintä vientituotetta eli Sveitsin armeijan linkkuveistä. Käkeä pönttöön viritellessä ehdin mietiskellä muun muassa tuloeroja.

Ahneella on paskainen loppu, sanoo vanha suomalainen sananlasku.

Yhteiskuntamme oikealla laidalla ei tähän viisauteen kuitenkaan uskota, vaan oikeistolaisen ajattelun mukaan ihmisen ahneus on ainoa voima, joka saa talouden pyörät kunnolla pyörimään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällainen ajattelu saattaa nyt vielä voimistua, kun pääministeripuolueen johtoon on valittu Alexander Stubb, jolla lehtitietojen mukaan on aivan mahdottoman suuri ego ja edeltäjäänsä Jyrki Kataista oikeistolaisemmat mielipiteet.

Olen usein ihmetellyt oikeiston kummalista pakkomiellettä kaiken taloudellisen toiminnan yksityistämisen välttämättömyydestä. Hyvinkin osinkoa tuottavat valtion yhtiöt pitäisi myydä mitä pikimmin pois. Ne kun saattavat puhtaaseen ahneuteen perustuvan talousjärjestelmän jotenkin sekaisin. Optiot ja muut miljoonien eurojen ”kannustimet” kai järkkyvät ja ehkä myös pimeän rahan kulku veroparatiiseihin häiriintyy.

Presidentti Mauno Koivisto ja sveitsiläiset ovat taas sitä mieltä, että hyvin toimivaa käkikelloa ei kannata ryhtyä korjaamaan.

Mutta onko todella niin, että vain loputon ahneus kannustaa ihmistä tekemään parhaansa niin suuren kuin pienenkin yrityksen johdossa? Eikö esimerkiksi kohtuullinen kunnianhimo ja kunnon liksa ajaisi jo saman asian?

Meille tavallisille pulliaisille on aina vakuutettu, että ei raha tee onnelliseksi. Samoin median välityksellä olemme saaneet tietää kuinka onnettomia rikkaat ja monet julkkiksetkin ovat. Tämä tietysti herättää heti kysymyksen, että mitä järkeä on ahnehtia suuria omaisuuksia, jos rahavuoren päällä tulee kokeneeksi vain tuskaa ja kärsimyksiä sekä saa koko ajan pelätä, että joku vielä ahneempi kaappaa kaikki fyrkat itselleen.

Olemme toki epäilleet, että meitä on kustu rankasti silmään. Ehkä raha tekeekin onnelliseksi ja suuri raha muuttaa elon pelkäksi riemujuhlaksi? Sillä saahan rahalla yhtä ja toista mukavaa, kuten esimerkiksi munkkipossun, joita myytiin aikoinaan Aleksis Kiven kansakoulun kulmalla olevassa kaupassa. Minä en rahattomana pystynyt koskaan possua ostamaan. Muistan vieläkin niiden huumaavan tuoksun ja tunnen katkeruutta jäätyäni vaille makupaloja, joilla jotkut parempiosaiset koululaiset herkuttelivat naamat sokerisina elvistelleen.

Mutta palatkaamme oikeistolaisen syvähenkisen ajattelun ytimeen. Itsestään selvänä pidetään sitä, että suuret tuloerot vauhdittavat talouden kasvua. Yhdysvaltoihin viitaten kansan jakoa miljardööreihin ja keppikerjäläisiin pidetään kaiken kehityksen edellytyksenä. Jos pohatat eivät rikastu entisestään, niin köyhillä menee vielä nykyistäkin kehnommin, kuuluu oikeistolaisten ekonomistien armottoman looginen perustelu.

Siis siellä missä tuloerot ovat suurimmat, maan talouden pitäisi olla parhaassa kunnossa ja tietenkin myös päinvastoin: pienimmät tuloerot merkitsevät maan talouden rappiota.

Helsingin Sanomat (28.5.) julkaisi Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan jutun, josta oli pääteltävissä jotain aivan muuta. Euroopan maiden suurimmat tuloerot löytyivät nimittäin Latviasta, mitä ei ole totuttu pitämään suinkaan maanosamme varakkaimpana valtiona.

Latvian jälkeen isoimmat tuloerot olivat persaukisissa maissa, kuten Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Bulgariassa ja Romaniassa.

HS:n juttu oli otsikoitu: ”Tuloerot ovat Suomessa yhä EU:n pienimpiä”. Tämä on tietysti totta, mutta ei maamme ole suinkaan listan kärjessä, vaan meitä vähäisemmät tuloerot ovat Norjalla, Slovenialla, Islannilla, Ruotsilla, Tsekillä, Slovakialla ja Hollannilla.

Suomi tulee siis kahdeksantena ja tällä hetkellä tuloerot maassamme ovat supistumassa, mutta se johtunee vain taantumasta. Nousukaudella tuloerot tapaavat kasvaa lähinnä osakkeiden ja muiden arvopaperien kallistumisen johdosta.

Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että Suomea pienemmät tuloerot olivat varakkaissa Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta. Ikuinen luokkayhteiskunta Britannia oli taas aivan listan häntäpäässä Viron ja Romanian välissä.

HS:n jutussa lainattiin Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolaa, joka totesi:

”Suuret tuloerot vähentävät kansantalouden tehokkuutta. Yhteiskuntarauha voi järkkyä suurten tuloerojen takia, jolloin varakkaimmat joutuvat suojautumaan rikollisuutta vastaan, mikä lisää kustannuksia.”

USA:ssahan on jo rikkaiden kaupunginosia, jotka on sähköaidoilla ympäröityjä ja joita susikoirilla vahvistetut vartijat vahtivat. Eiköhän elämä sellaisessa sumpussa ole vähän samanlaista kuin hyvin varustetussa vankilassa.

Jutun alussa väitin opetelleeni Sveitsissä käkikellojen rakentamista ja korjaamista. Uskoitteko?

Joskus parikymmentä vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut moista juttua. Mutta nykyisin ihmisillä on niin kummallisia harrastuksia, että käkikellokurssikin Genevejärven rannalla tuntuu aivan mahdolliselta.

Samoin kukaan ei kummastele, kun uusi pääministerimme Stubb riehuu julkisilla paikoilla näpsimässä itsestään valokuvia. Ennen olisi soitettu piipaa-auto miestä noutamaan.

Kyllä minä Sveitsissä kävin, mutta käkikellot kiersin kaukaa. Sitä paitsi huomasin, että sveitsiläisetkään eivät tunnustaudu käkikellon keksijöiksi, vaan syyttävät siitä saksalaisia.

Mutta tavallisia kelloja pieni Sveitsi osaa kaupitella, vaikka ajan näkee nykyisin jokaisesta kännykästäkin. Puolet maailmassa myydyistä kelloista tulee pikkuisesta Sveitsistä – ja vielä se kalliimpi puoli.

Tuloerot Sveitsissä ovat vain hieman Suomea suuremmat.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset