KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Olin roisto, tunnusti Putin

Kuva: all over press

Jukka Parkkari
24.8.2014 15.58

Kurvit suoriksi

Olen helteillä miettinyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin sielunelämää.

Kai hänellä sellainen on, koska hän on kovasti kaveria korkeiden kirkonmiesten kanssa. Tosin hänellä on monia muitakin kavereita, sillä Putinin ystäväpiiri ulottuu aina Yön Sudet -moottoripyöräjengin jäseniin.

Erityisesti jengin johtaja Aleksandr Zaldostanov on Putinille läheinen. He ovat käyneet usein yhdessä pöristelemässä isoilla moottoripyörillä. Pomon lempinimi on Kirurgi. Hän on yli viisikymppinen miekkonen, joka käyttää mustia vaatteita ja raskaita koruja. Zaldostanovin ihossa ei taida olla tatuoimatonta paikkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Uskooko Putin omaan propagandaansa, jota Venäjän televisiokanavat rahvaalle tarjoavat?

Kirurgin mukaan hänellä ja Putinilla on samanlaiset arvot. Yön Sudet kiistää olevansa rikollinen moottoripyöräkerho. Se julistautuu isänmaalliseksi ja ilmoittaa tukevansa presidenttiä. Viimeksi mainittu on hyvinkin mahdollista, sillä kerholla on alaosasto muun muassa Ukrainassa.

Kaunista kuvaa hieman häiritsee se, että vuoden 2012 lopulla yksi ”susien” jäsenistä ammuttiin jengien välisessä sodassa.

Suomessahan syntyi melkoinen kohu, kun paljastui, että Putinista oli merkintä keskusrikospoliisin tiedostossa. Merkinnän syyksi on arveltu juuri Putinin yhteyksiä Kirurgiin ja hänen koplaansa.

Mutta miksi Putin sitten kaveeraa jengiläisten kanssa. Syynä saattaa olla hänen ankara lapsuutensa ja nuoruutensa Leningradin syrjäkaduilla. Putin on itse kertonut olleensa kovanaama ja katutappelija. Eräässä haastattelussa hän todisti: ”Olin oikea roisto”. (Masha Gessen: Kasvoton mies, s.57.)

Mutta ei tässä ollut tarkoitus Putinin kavereihin keskittyä, vaan mieheen itseensä ja hänen sisäisiin tuntemuksiinsa.

Onko Putin nyt onnellinen? Hän on hiljattain eronnut vaimostaan ja on kansan rakastama johtaja. Öljytuloilla Putin on nostanut kansansa vaurautta, mutta onko hän haukannut liian ison palan ryhtyessään laajentamaan Venäjän aluetta ja uhittelemaan lännelle? Presidentti Sauli Niinistökin puhuu jo uuden kylmän sodan kolkuttelusta.

Uskooko Putin omaan propagandaansa, jota Venäjän televisiokanavat rahvaalle tarjoavat? Vaivaako Putinia edes matkustajakoneen tuhoaminen BUK-ohjuksella, vain näkeekö hän sen vain ”aina roiskuu kun rapataan” -tyylisenä kauneusvirheenä äiti-Venäjän etua ajettaessa?

Seuraavassa muita kesän ajatuksia, huomioita ja ruikutusta:

Vesillä liikkuessani näin omin silmin Velkuan saaristossa merimetsojen täydellisesti tuhoamia luotoja, joissa oli aikaisemmin ollut rehevä kasvusto. Luodot olivat kamalaa katseltavaa, kuin kauhuelokuvien lavasteita.

Merimetsojen valkoinen uloste oli hävittänyt kaiken vihertävän, eivätkä luodoilla viihtyneet enää muut kuin tuholaiset itse, mutta niitä olikin sitten paljon. Siellä ne istuivat kuivuneilla oksilla tuhon leviämistä ennustaen kuin jännityselokuvan mestarin Alfred Hitchcockin elokuvan linnut. Jos ihminen tekisi jotain vastaavaa luonnolle, siitä rangaistaisiin ankarasti.

Merimetsoja on toki Helsingin merialueillakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Saaristomerellä. Niiden aiheuttamat tuhotkin ovat olleet vähäisempiä – ainakin toistaiseksi.

Pikkuhiljaa myös tyylikkäät valkoposkihanhet ovat alkaneet ottaa päähän. Niitä on tullut tänne jo tuhansia ja Vuosaaren rantatielläkin saa kahlata nilkkoja myöten hanhien paskassa.

Linnut kokoontuvat satoja yksilöitä käsittävinä parvina hiekkarannoille, jotka ne täyttävät vihreillä pötköillään. Seuraavana päivinä rannoilla leikkivät lapset pistelevät pökäleet suurena herkkuna suihinsa.

Yhtenä hellepäivänä säikähdin, kun näin sammutushelikopterin ahkeroivan Uutelan luonnonsuojelualueen yllä. Metsän seasta nousi savua, jonka sekaan kopteri kumosi merestä noutamansa vesilastin toisensa jälkeen.

Olen jo vuosia pelännyt mainion sienimaastoni palavan, sillä iltaisin ja öisin rannoilla poltetaan usein nuotioita. Kieltotaulut eivät näytä auttavan mitään, vaikka niissä nykyisin kielletään avotulen sytyttäminen myös venäjäksi.

Onneksi reipas kopteri pelasti Uutelan tällä kertaa.

Ystäväporukan kanssa tuli käväistyä päivän retkellä Söderskärin majakalla, joka on mielestäni eräs maailman kauneimpia paikkoja. Yli 150-vuotias majakka seisoo suuren luodoston keskellä aivan ulkomeren laidalla noin 15 meripeninkulman päässä Helsingistä.

Sinne järjestetään risteilyjä Vuosaaresta ja Porvoosta. Söderskärillä on vanha haahkojen tutkimusasema, pari punaista mökkiä. Nykyisin siellä on myös pieni kahvio, jossa lohisoppaa nauttiessamme saimme kuulla muun muassa kalojen kaikonneen lähivesiltä.

Tieto tuntui minusta uskomattomalta, sillä tiesin takavuosina Söderskäriltä saadun mahtavia kalansaaliita, muun muassa lohia ja isoja ahvenia.

Selvää syytä kalojen kaikkoamiseen ei osattu sanoa, mutta tietenkin on selvää, että monet luodoilla pesivät linnut ovat taitavia kalastajia. Ammattikalastajat syyttävät kalakadosta kuitenkin hylkeitä, joiden määrä Suomenlahdellakin on voimakkaasti lisääntynyt.

Vuosaaren ainoa ammattikalastaja ei ainakaan hylkeitä rakasta. Hän on muutaman kerran esitellyt lohia, joista rysään päässeet hylkeet ovat syöneet puolet pois.

Ja jotten leimautuisi pelkästään söpöjen hylkeiden ja lintujen vihaajaksi, niin otettakaan käsittelyyn vielä ihmisetkin.

Puhun nyt niistä sankareista, joilla on pienet moottoriveneet, joissa on aivan liian isot koneet. Paatit ovat usein upota raskaiden perämoottoriensa painosta. Näistä ylisuurista koneista aiheutuu melkoinen meluhaitta, varsinkin kun nopeusrajoituksia ei noudateta laiturista lähdettäessä.

Vuosikymmeniä sitten perheellämme oli 18 hevosvoiman perämoottori. Sillä tehtiin matkat säässä kuin säässä Espoon edustalla Varsasaaressa olevalle vanhempieni pienelle kesämökille. Nyt pitää olla satoja hevosvoimia.

Melua aiheuttavat rannoilla myös vesiskootterit. Kesäinen idylli särkyy, kun ääliöt puristavat värkeistään kaiken irti lahdella, johon on säädetty kymmenen solmun enimmäisnopeus. Vesiskootterien kokemattomat, mutta kuolemattomiksi itsensä tuntevat kuskit aiheuttavat lukemattomia vaaratilanteita.

Ehkä vanha sanonta ”mitä isommat pelit, sitä pienemmät munat” pitää paikkansa.

Presidenttinä Vladimir Putin on suorittanut monia urotekoja. Hänet tunnetaan muun muassa tiikerin kesyttäjänä. Myös sotilaallisissa yhteyksissä hän on kunnostautunut.

Putin on lentänyt hävittäjällä, tosin vain kaksipaikkaisen suihkukoneen kyytipoikana. Sen sijaan Suomen puolustusvoimien uusi komentaja Jarmo Lindberg on ihan oikea huippuluokan hävittäjälentäjä.

Komentajaksi tultuaan hän on todennut aiheelliseksi tarkistaa armeijamme tärkeimpien joukkojen reagointinopeuden. Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmavoimat, laivasto ja valmiusprikaatit. Syynä tarkistamiseen ovat tapahtumat maamme rajojen ulkopuolella, kuten esimerkiksi Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Nykyisin sota kun on saattanut olla jo pitkään käynnissä silloin kun sen huomataan alkaneen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään