Inarinsaame ja kolttasaame häviämässä
Kaikkiaan 75 prosenttia alle 10-vuotiaista saamelaisista elää saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisalueeksi luetaan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa.
Alueella puhutaan myös inarinsaamea ja kolttasaamea, jotka ovat välittömässä katoamisvaarassa. Niitä puhuu vain muutama sata henkilöä.
Akkalansaamen ja keminsaamen kielet ovat jo sammuneet.
Pohjoissaame on uhanalainen kieli. Sitä puhuu vajaat 3 000 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella asuu arviolta 100 000 saamelaista.
Saamen kielen asemaa vahvistetaan.
Lasten ääniä, lelujen kolahtelua ja ohjaajien puhetta: kuulostaa perhepäivähoitopaikalta. Tosin ummikkosuomalaiselle lasten ja ohjaajien keskinäinen puhe ei avaudu, sillä pohjoissaamen kieli on harvinaista kuultavaa pääkaupunkiseudulla.
Helsingin Länsi-Pasilassa toimiva kielipesä Mattabiegga on ainut saamelaisalueen ulkopuolella toimiva, pohjoissaamen elvyttämiseksi perustettu päiväkoti. Mattabiegga eli Etelätuuli aloitti toimintansa viime marraskuussa City-Sámit ry:n järjestämänä.
Kielipesäohjaajat Sivi Jomppanen ja Ida-Maria Helander ovat kummatkin kaksikielisiä.
– Oli mahtava tilaisuus päästä perustamaan kielipesätoimintaa, Jomppanen kertoo muutostaan Helsinkiin.
Hän haki kielipesäohjaajan paikkaa opiskellessaan saamen kieltä Oulun yliopistossa.
– Monet lasten vanhemmista ovat suomenkielisiä. Varsinkin Etelä-Suomessa saamen kieli on monilla vain isovanhempien kieli, Helander selventää.
Kolmevuotias Sophia ja puolitoistavuotiaat Iisak ja Aslak touhuavat lelujen keskellä. Kinatkin käydään saamen kielellä. Saamea opetellaan Helanderin mukaan arjen tapahtumien kautta. Vanhempiakin kannustetaan käyttämään saamen kieltä kotona.
Tällä hetkellä Mattabieggassa on kuusi lasta. Kaikkiaan paikkoja on kymmenelle.
Saamenkieltä vahvistetaan
City-Sámit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieski kertoo pääkaupunkiseudulla elävän noin 1 000 saamelaista. Lapsia on arvion mukaan runsaat 100.
– Myös tyttäreni on Mattabieggassa. Jo puolen vuoden jälkeen hänestä on tullut täysin kaksikielinen, Pieski kehuu.
Toistaiseksi saamelaisalueen ulkopuolista kielipesätoimintaa on vain Helsingissä. Helsingissä toimii myös kunnallisen päivähoidon piirissä saamenkielinen ryhmä, jossa on kaksi äidinkielenään pohjoissaamea puhuvaa lasta. Ryhmää ohjaa saamenkielinen Tuuni Partti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erikoissuunnittelijan Mikko Cortes Tellezin mukaan suunnitelmat perustaa saamenkieliset kielipesät Ouluun ja Rovaniemelle ovat käynnissä. Yhteen kaupunkiin ei ole mahdollisuutta perustaa montaa kielipesää, joten aikuisten viitseliäisyyttä kuljetuksiin kysytään, mikäli kielipesä ei järjesty kotinurkilta.
Heinäkuussa valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen toimenpideohjelmasta, jolla tuetaan saamenkielien käyttöä. Ohjelma vahvistaa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa. Helsingin kielipesätoimintaa ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö saamelaiskäräjien kautta sekä Suomen kulttuurirahasto.
Inarinsaame ja kolttasaame häviämässä
Kaikkiaan 75 prosenttia alle 10-vuotiaista saamelaisista elää saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisalueeksi luetaan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa.
Alueella puhutaan myös inarinsaamea ja kolttasaamea, jotka ovat välittömässä katoamisvaarassa. Niitä puhuu vain muutama sata henkilöä.
Akkalansaamen ja keminsaamen kielet ovat jo sammuneet.
Pohjoissaame on uhanalainen kieli. Sitä puhuu vajaat 3 000 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella asuu arviolta 100 000 saamelaista.
uutiskirje 