Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti torstaina arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella. VM:n virkamiehet esittävät kovaa kritiikkiä harjoitetusta talouspolitiikasta ja yhteensä kuuden miljardin euron sopeutustoimia leikkauspainotteisesti.
Kritiikki tulee siinä, ettei julkisen talouden hoitoa ”voi laskea optimististen odotusten varaan”. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan.
Ilman uusia toimenpiteitä, julkisen talouden alijäämä on pysymässä noin 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon koko ensi vaalikauden. Julkisen talouden velan suhde kokonaistuotantoon uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta.
Sopeutuksia ja rakenneuudistuksia
VM:n mukaan sen arvioimissa hitaan kasvun oloissa julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa.
Sopeutuksesta 4 miljardia koskisi valtiontaloutta ja 2 miljardia kuntataloutta. VM:n mielestä sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen rakennetta voi kuitenkin kehittää työtä ja kasvua suosivammaksi.
Kuntatalouden sopeuttaminen voidaan raportin mukaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.
VM kuitenkin varoittaa, ettei edes 6 miljardin euron sopeutus riitä korjaamaan julkisen talouden laskennallista kestävyysvajetta, joka on noin 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, olettaen että eläkeuudistus toteutuu syksyllä 2014 sovitussa muodossa. Kestävyysvajearvio on noussut syyskuusta 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Eläkeuudistuksen vajetta vähentävä vaikutus on noin 1 prosenttiyksikkö. Julkisen talouden rakenteellista alijäämää koskevan arvion nousu taas kasvattaa vajearviota noin 2 prosenttiyksiköllä.
Jatkossa julkista taloutta tulee VM:n mukaan ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä. Valtiontalouden menokehyksen rinnalle virkamiehet esittävät verosääntöä, joka kiinnittäisi veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin kiinnittää menoperustemuutokset.
Palkkamalttia ja kannustavuutta
Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi raportti suosittaa pitkään jatkuvaa palkkamalttia ja siirtymistä pysyvästi palkkanormiin, jossa palkankorotukset mitoitetaan inflaatiotavoitteen ja avoimen sektorin tuottavuuskehityksen mukaan.
Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia, joihin voidaan vaikuttaa myös asuntopolitiikalla. Työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta on kannustettava. Erilaisten etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa, toteavat virkamiehet.
”Luultuakin huonompaa”
Keskustan mukaan valtiovarainministeriön virkamiesjohdon raportti osoittaa, että Alexander Stubbin hallituksen perintö on vielä tiedettyäkin huonompi.
Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajan Mika Lintilän mukaan kuuden miljardin euron menosäästöjen toteuttaminen neljässä vuodessa tarkoittaisi leikkauksia suoraan hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen: palveluihin ja etuuksiin, joita tarvitsevat erityisesti kaikkein heikommassa asemassa olevat ihmiset.
– Keskusta lähtee omassa vaihtoehdossaan siitä, että velaksi eläminen loppuu 6– 7 vuodessa. Tämä edellyttää arviomme mukaan kahden prosentin kasvu-uralle pääsemistä taloudessa, lisää työpaikkoja, isojen uudistusten saattamista maaliin, byrokratian purkamista ja tuottavuuden parantamista sekä 2,3 miljardin euron säästöjä valtiontalouteen.
Lintilän mukaan raportti vie etenkin Kokoomukselta uskottavuuden arvostella muiden puolueiden esittämiä vaihtoehtoja saati esittää miljardiluokan veronalennuksia. Raportissa todetaan, että ”uusia veronalennuksia voidaan toteuttaa, jos samalla sovitaan vastaavan suuruisista menovä̈hennyksistä tai verotuksen painopistemuutoksista.”
”Kaikki eivät ymmärrä”
Stubb taas katsoo virkamieskunnan yhtyvän monessa asiassa siihen, mitä kokoomus on esittänyt vaaliohjelmissaan tehtäväksi.
– Raportissa todetaan, että sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Tähän periaatteeseen kokoomus on sitoutunut jo aiemmin. Välttämätön tasapainotus on hoidettava ilman työllisyyttä haittaavia veronkiristyksiä.
Stubbin mukaan ei ole aivan varmaa, onko virkamiesraportin viesti tavoittanut vieläkään kaikkia puolueita.
– Edelleen tuntuu olevan sellaista näkökantaa, ettei meillä olisi kiire minnekään, vaan tässä pikkuhiljaa nykyisiä rakenteita vähän rukkaamalla selviämme. Näin ei ole. Tarvitaan iso korjausliike. Velkaantumisen taittaminen edellyttäisi jopa kuuden miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen ensi vaalikaudella. Tämä siis tällä vaalikaudella jo tehdyn 5–6 mrd:n euron sopeutuksen lisäksi.
lehti 