KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mono, tono, sono, mino

Pirjo Hämäläinen
16.11.2015 18.10
Fediverse-instanssi:

Kun natsit miehittivät toukokuussa1940 Belgian, jalkaväkeen kutsuttu sarjakuvataiteilija Hergé oli Ranskan puolella sairaalassa. Hergé olisi voinut paeta Lontooseen, missä Tintin edesottamukset olivat tuottaneet roimasti rahaa, mutta rojalistina hän totteli Leopold III:n kehotuksia ja paineli kotimaataan kohti.

Belgialaiset Leopoldit herättävät ikäviä assosiaatioita ja myös Leopold III tärväsi maineensa liian läheisellä yhteistyöllä natsien kanssa. Sodan jälkeen hänellä ei ollut enää valtaistuinta, jolle palata.

Lokakuussa 1940 Le Soir -lehden lastenliitteessä marssi töyhtöpäinen nuori mies Tintti ja perässä läähätti innokas koira Milou. Parivaljakko oli valmiina palvelemaan natseja.

Jos maan nimenä on vaikkapa Suomi, syntyy helposti käsitys, että siellä asuu vain suomenkielisiä suomalaisia.

Hergén inspiraatiolle miehitysolot tekivät hyvää ja natsien suojeluksessa ilmestyi sellaisia Tintti-klassikoita kuin Kultasaksinen rapu ja Yksisarvisen salaisuus.

Nokkelan töyhtöpään harharetket päättyivät syksyllä 1944, jolloin liittoutuneet ampuivat kaikki Le Soirin toimittajat. Joukkoteloitus kuulostaa hurjalta, mutta näin väittää Daniel Rydén kömmähdyksiä ruotivassa kirjassaan Maailmassa on virhe (Atena 2014).

Hergéä ei ammuttu, vaikka vastarintaliike huusi kostoa ja vasemmistolehti La Patrie julkaisi sarjakuvan ”Tintin seikkailut natsien kanssa”. Tintti ja kapteeni Haddock hyppivät siinä riemusta vapauduttuaan natsi-Hergén kuristusotteesta.

Sarjakuvataiteilijan saattoi pelastaa vuonna 1939 julkaistu Kuningas Ottokarin valtikka, Tintti-albumi, jossa Bordurian fasistihallinto ottaa komentoonsa rauhallisen Sylvadian.

Borduriassa puhutaan borduuria, mutta näytteitä sen sanastosta Hergé tarjoaa niukasti. ”Mänhir” on joka tapauksessa herra, ”opernska” ooppera, ”platz” tori ja ”zservis” palvelu. Mussolini ja Hitler lyövät kättä Müsstlerissä, Teräskaartin johtajassa.

Sylvadian kieli sylvaadi perustuu tutkijoiden mukaan maroliin, Hergén isoäidin puhumaan hollannin murteeseen: ”Könikstz eszt güdd” (Kuningas on hyvä) ja ”Dan dzetronn eszt ervöh” (Sitten valtaistuin on häntä varten).

Kukaan ei käytä todellisessa elämässä borduuria tai sylvaadia, mutta intiaanikieliin pohjautuva klingon on erkaantunut kauas Star Trekin avaruusmaailmasta. Klingoniksi voi tehdä Google-hakuja ja kääntää vaikkapa Shakespearen näytelmiä.

Televisiosarjojen hauskimpiin jaksoihin kuuluu Frasierin Star Mitzvah, jossa radiopsykiatri leveilee poikansa bar mitsva -juhlassa heprean taidoillaan. Tekstin kääntäjällä on valitettavasti kana kynittävänä ja niin liikuttunut Frasier pitää puheensa klingoniksi.

Keinotekoiset kielet pohjautuvat usein romaaniseen sanastoon, mutta budinos on yhdistelmä udmurtia, viroa, unkaria, maria, mansia, mordvaa ja – totta tosiaan – suomea.

Udmurtian etnofuturistien luoma budinos on saanut nimensä Herodotokselta, jonka historiateos mainitsee Donin takana asuvat helonit ja paimentolaiskansa budinit. Omaleimaisuutta janoavat udmurttiälyköt pitävät budineita esivanhempinaan ja budinosta kantauralin rekonstruktiona.

Miltä ”ugrien esperanto” sitten kuulostaa? Otetaan esimerkiksi lukusanat yhdestä kymmeneen: ikte, kjakte, kolme, nelje, vite, kute, sncheme, kande, inde, kime. Ja suomalainen tai kukaties japanilainen sävy on myös omistuspronomineissa: mono, tono, sono, mino, tino, sodo .

Suomea sivuava russenorsk luetaan puolestaan pidginkieliin, jotka ovat syntyneet satunnaisesta tarpeesta. Kun Norjan kalastajat ja Venäjän kauppamiehet kohtasivat pohjan perillä, he kommunikoivat koruttomalla sekakielellä: ”Moja på tvoja” (Puhun kieltäsi), ”Kak pris?” (Mikä on hinta) ja ”Mangeli kosta?” (Mitä maksaa).

Vallankumous katkaisi kalabisneksen ja samalla hauska russenorsk vajosi historian hetteeseen.

Myös esperantolla on venäläiset juuret, sillä sen luoja, juutalainen Lazar Zamenhof syntyi vuonna 1859 keisarikunnan länsilaidalla Liettuassa ja opiskeli lääketiedettä Moskovassa.

Zamenhof määritteli itsensä ihmiskunnan jäseneksi ja halusi luoda neutraalin kielen, joka yhdistäisi kansat ja toisi maan päälle rauhan. Kansallisista tunnuksista, vieläpä nimistöstä, oli niin ikään päästävä eroon. Jos maan nimenä on vaikkapa Suomi, syntyy helposti käsitys, että siellä asuu vain suomenkielisiä suomalaisia.

Ongelma on laaja, mutta oman tulkintani mukaan ainakaan Yhdysvalloissa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Norsunluurannikolla, Liberiassa, Pakistanissa ja Australiassa maan nimellä ja kielioloilla ei ole yhteyttä.

Toisaalta esperantosta kaavailtiin Moresnetin virallista kieltä, mutta Versaillesin rauhansopimuksessa tämä minivaltio liitettiin Belgiaan ja sen sadan vuoden yksinäisyys oli ohitse.

Esperantoa, rauhan ja toivon kieltä, ovat puhuneet kirjailijamammutti Leo Tolstoi, TPSL:n kansanedustaja Tyyne Leivo-Larsson ja muusikko M. A. Numminen, jolla oli koulussa pakkoesperanto.

Henkilökohtainen esperantohistoriani alkoi yhtä lailla koulusta. Multahovin kansakoulun oppilaat tilasivat kuusijuhlan pukinkonttiin joko Poikien omaa kirjaa tai Tyttöjen omaa kirjaa, ja vähintäänkin tytöt perehtyivät tätä kautta esperanton alkeisiin.

Pelkkää suomea kimittävälle kymmenvuotiaalle romaanis-slaavilainen esperanto oli turhan hankalaa, joten heti loppiaisen jälkeen harrastukseni alkoi hyytyä.

Tällä erää tiedän aiheesta kuitenkin enemmän, sillä raumalainen Tuomo Grundström lähetti minulle toimittamansa artikkelikokoelman Tohtori Zamenhof ja kansainvälinen kieli (2011).

Olen kertonut näillä palstoilla, millaisia sydänsuruja samainen Tuomo minulle varhaisessa teini-iässä tuotti. Minä halusin Tuomon kirjekaveriksi, mutta sain vastaukseksi virallisen postikortin, jossa luki: ”Kirje seuraa korttia niin kuin kesä seuraa talvea.”

Vuodenajat vaihtuivat kymmeniä kertoja, mutta Tuomosta ei kuulunut hiiskaustakaan. Ja sitten, yhtäkkiä, kesken vasemmistoliiton puoluekokouksen vilkaisin nimilistaa ja tajusin, että Tuomo istui salissa.

Käsitykseni Raumasta on nyt muuttunut, sillä se ei olekaan mikä tahansa pitsikylä, vaan esperanton suomalainen pääkaupunki. Kaikki maailman esperantistit tuntevat Rauman manifestin, raumismon aatteen ja ehkä myös Tuomo Grundströmin, Studrondo en Rauman johtajan.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset