Keskiviikko 27. tammikuuta oli vainojen uhrien muistopäivä, päivä joka herättää surua ympäri maailmaa. ”Never again” sanotaan englanniksi. Holokausti ei ikinä saa tapahtua uudestaan.
Ympäri maailmaa ihmisiä kuitenkin tapetaan, kidutetaan ja syrjitään esimerkiksi uskonnon, ihonvärin, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen tai pakolaisstatuksen takia.
Naisena ja tutkivana journalistina olen kokenut syrjintää, vihaa ja väkivaltaa sen takia, että olen etninen juutalainen, vasemmistolainen ja minulla on monikulttuurinen tausta. Olen asunut Suomessa paluumuuttajana viisi vuotta, ja voin sanoa rehellisesti, että olen todella huolissani tämän maan tulevaisuudesta.
Perheessäni on sekä kantasuomalaistaustaa että romanitaustaa, ja suomen kasvava uusnatsiliike pitää kaltaisiani ”roskarotuna”, vaikka maailmassa on vain yksi rotu: homo sapiens. Olen esimerkki ihmisestä, joka aidosti rakastaa kotimaataan.
Olen aina ollut ylpeä, kun kerron muille, että olen suomalainen. En ole yhtään vähemmän suomalainen sen vuoksi, että juureni ovat monipuoliset.
Olen edustanut suomalaisuutta ylpeydellä joka paikassa, minne olen ikinä matkustanut ja missä olen asunut, ja olen aina kehunut Suomen tasa-arvoisuutta ja hyvinvointivaltion saavutuksia.
Mutta täytyy myöntää, että nykyisin on vaikeaa olla ylpeä tästä maasta. Täällä Kouvolassa katupartiointiliike Soldiers of Odin marssii kaduillamme ja kaupungin enemmistö on siitä todella innoissaan. Ryhmästä kirjoitetaan monessa mediassa mainitsematta, että sen perustaja on aktiivinen jäsen äärioikeistolaisessa uusnatsiryhmässä Suomen vastarintaliike (SVL).
Haluan muistuttaa muita suomalaisia siitä, että moniarvoisuus ja monikulttuurisuus eivät ole pelottavia uhkia suomalaisuudelle.
Rikollisuus on rikollisuutta riippumatta siitä, minkä värinen ihminen rikollinen on; uhri on uhri riippumatta siitä, minkä värinen hän on.
Todellinen uhka Suomessa on ääri-ideologia kaikissa muodoissaan, etenkin Suomen nopeasti kasvava uusnatsiliike. Meidän täytyy muistaa, mitä agendaa natsit ovat aina ajaneet: vähemmistöryhmien lopullista tuhoamista.
En kuluta energiaani vihatakseni ihmisiä, jotka ovat sekaantuneet tähän liikkeeseen. Sen sijaan käytän sen siihen, että ymmärtäisimme, keitä nämä ihmiset ovat ja mitä he haluavat tehdä muille, joiden he kuvittelevat olevan ”alempiarvoisia”.