KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Runeberg-palkinnon saanut Tapio Koivukari antaa äänen vaietuille

Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja sai Runeberg-palkinnon perjantaina Porvoossa.

Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja sai Runeberg-palkinnon perjantaina Porvoossa. Kuva: Veikko Somerpuro

Minusta on joskus sanottu, että olen pienen ihmisen puolella, en kiistä sitä.

Siskotuulikki Toijonen
5.2.2016 13.00

Tapio Koivukarin (s. 1959) uutuusromaani Unissasaarnaaja (Johnny Kniga 2015) palkittiin maineikkaalla Runeberg-palkinnolla Porvoossa Runebergin päivänä perjantaina.

“Koivukari on mestarillinen pienen ihmisen elämän kuvaaja. Koivukari houkuttaa lukijansa henkilöhahmojensa nahkoihin mehevällä suomen kielellään, jossa mausteena vivahtaa länsisuomalainen murre. Volter Kilven ja Hj. Nortamon perinnön tuntevan Koivukarin romaani on sekä vakava ja täyteläinen sodanjälkeisen epookin kuvaus että humoristinen ja terävä kansankuvaus”, raati perustele valintaansa.

Koivukari on teologian maisteri koulutukseltaan. Kirjailijan työssään hän pyrkii kuvaamaan ihmisiä ja ymmärtämään heidän motiivejaan silloinkin, kun he tekevät pahoja tekoja.

– Kirjailijana haluan kertoa tarinoita, joita ei ole ennen kerrottu, puhua niiden puolesta, joita ei ole kuunneltu. Tämän vuoksi nostan mielelläni vaikeita ja vaiettuja asioita esiin. Minusta on joskus sanottu, että olen pienen ihmisen puolella, en kiistä sitä.

Sodan varjoista

Unissasaarnaaja on kolmas osa Koivukarin sodan varjoista kertovaa kokonaisuutta. Meren yli – kiven sisään -romaani kuvaa inkeriläisten pakoa Stalinin vainoilta ja Käpykaartilaiset avaa Kodisjoen ja Laitilan metsiin sodan raakuutta paenneiden miesten karua todellisuutta.

– Olen sitä ikäpolvea, jonka vanhemmat olivat kokeneet sodan. Äitini oli evakko ja isäni oli ollut nuorena poikana rintamalla. Myöhemmin tajusin, miten sodan kokemukset ovat vaikuttaneet heihin ja sitä kautta minuunkin. Aiheet liittyvät temaattisesti toisiinsa, sillä kyse on vaietuista ja hävetyistä sodan sivuvaikutuksista.

Koivukarin mukaan suomalaisilla oli suuri onni purkaa sodan traumoja työntekoon. Suomihan jälleenrakennettiin aika hyvään kuntoon silloin. Jotkut yrittivät panna maailmaa paikoilleen uskonnollisessa yhteydessä, toiset löysivät oikeudenmukaisuuden aatteen ja toiveen rauhasta. Varmasti monet myös ryyppäsivät enemmän ja vähemmän sotareissuaan unohduksiin.

Hulluutta ja ulkopuolisuutta

Hulluutta ja ulkopuolisuutta pohtivassa Unissasaarnaajassa Koivukari kuvaa sodan jälkeistä henkistä lohdun tarvetta. Kirja pureutuu jatkosodan aiheuttamiin traumoihin länsisuomalaisen Nihtamon syrjäisessä kylässä asuvan 13-vuotiaan unissasaarnaaja-tytön tarinan myötä.

– Ulkopuolisuus on myös näkijän, hengellisen johtajan ja jopa taiteilijan osa. He ovat osa yhteisöään ja samalla ulkopuolisia.

Kirjan Tuulikki-tyttö intoutuu näyn omaisesti pitämään väkevää herätyssaarnaa kotiväelleen. Ei aikaakaan, kun pieneen rintamamiestaloon saapuu kuulijoita kuorma-autojen lavat täytenään. On vuosi 1949, jolloin Suomi rämpi pienin askelin pois sodan koettelemuksista.

Suomessa oli usein herätysliikkeiden liepeillä talonpoikaista unissasaarnaamista ainakin 1700-luvulta alkaen, tapauksia lienee ollut satoja. Viimeinen unissaarnaamisen aalto oli 1940 – 50 -lukujen vaihteessa.

– Uskon, että monet herkät ihmiset ja näkyjen näkijät ovat alkujaan aitoja, mutta kun heitä pyydetään näkemään ja ennustamaan tilauksesta, alkaa väkisin yrittäminen ja vaarana on manipulointi ja erilaisen bisneksen teko. Ilmiö voi olla alkujaan aito, mutta bisneksen vaara on olemassa.

Tuntuu 1930-luvulta

Unissasaarnaaja heijastelee myös meidän aikamme ilmapiiriä ja tapahtumia.

– Nyt eletään taas yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja suuren epävarmuuden aikaa. Luottamus vallanpitäjiin horjuu, propaganda ja huhut rehottavat. Tuntuu siltä kuin 1930-luku olisi tullut takaisin.

Tapio Koivukarin mielestä taiteen tehtävä on ehdottomasti käsitellä myös yhteisiä kokemuksia, esimerkiksi sotiemme traumoja.

– Luulen, että taiteen kautta tapahtuva työstäminen voi parhaimmillaan johtaa oivalluksiin ja uuteen eheytymiseen. Tässähän on selvä linja: ensin kirjoissa ja myöhemmin elokuvissa käytiin läpi upseerien ja joukkojen kokemuksia, sitten yksilöiden. Väinö Linna oli ensimmäinen, joka antoi suomalaisille rintamasotilaille äänen. Samalla nostettiin esiin sankaritarinoita ja kerrottiin esimerkiksi kaukopartiomiehistä aivan riittävissä määrin. Viime aikoina on tullut esiin toisenlaisiakin, vaietuista näkökulmista kuvattuja sotakertomuksia ja elokuvia. Sodan varjot -sarjani liittyy tähän toisenlaisten sotakertomusten joukkoon.

Sivistys on hengenviljelyä

– Kirjallisuus osaltaan auttaa meitä ymmärtämään tätä, elämäksi kutsuttua arvoitusta. Sanataide vaikuttaa tehokkaimmin – sen mitä vaikuttaa – rivien välistä eikä suoraan julistamalla. Osana yhteistä muistiamme kaunokirjallisuus tuo lihaa luitten ympärille, antaa elämyksen ja samaistumisen mahdollisuuden tunnettujen historiallisten vaiheiden ympärille. Se voi osaltaan tehdä historiaa eläväksi.

Koivukari muistuttaa, että Suomessa on pitkään tuettu kulttuuria ja taidetta.

– Tämä on mahdollistanut minun ja monen muun päätoimisen työskentelyn taiteenharjoittajana. Nyt tätä on ruvettu kyseenalaistamaan. Kulttuuri ja taide ovat osa laajempaa sivistystä, joka puolestaan on hengenviljelyä, ja sen tarkoituksena on eri tavoin pyrkiä todellisuuden ymmärtämiseen. Se on jo itsessään arvokasta ja päämäärä sinänsä. Nykyään kaikki pyritään perustelemaan taloudellisen hyödyn kautta, Koivukari tuohtuneena toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Yksinkertaistaen: Me myymme paperia (tai tietokonepelejä tai jotain muuta) vaikkapa Ranskaan voidaksemme viljellä sivistystä täällä Pohjan perillä. Eikä niin päin, että me teeskentelemme sivistynyttä voidaksemme myydä paperia Ranskaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään