KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Runeberg-palkinnon saanut Tapio Koivukari antaa äänen vaietuille

Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja sai Runeberg-palkinnon perjantaina Porvoossa.

Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja sai Runeberg-palkinnon perjantaina Porvoossa. Kuva: Veikko Somerpuro

Minusta on joskus sanottu, että olen pienen ihmisen puolella, en kiistä sitä.

Siskotuulikki Toijonen
5.2.2016 13.00

Tapio Koivukarin (s. 1959) uutuusromaani Unissasaarnaaja (Johnny Kniga 2015) palkittiin maineikkaalla Runeberg-palkinnolla Porvoossa Runebergin päivänä perjantaina.

“Koivukari on mestarillinen pienen ihmisen elämän kuvaaja. Koivukari houkuttaa lukijansa henkilöhahmojensa nahkoihin mehevällä suomen kielellään, jossa mausteena vivahtaa länsisuomalainen murre. Volter Kilven ja Hj. Nortamon perinnön tuntevan Koivukarin romaani on sekä vakava ja täyteläinen sodanjälkeisen epookin kuvaus että humoristinen ja terävä kansankuvaus”, raati perustele valintaansa.

Koivukari on teologian maisteri koulutukseltaan. Kirjailijan työssään hän pyrkii kuvaamaan ihmisiä ja ymmärtämään heidän motiivejaan silloinkin, kun he tekevät pahoja tekoja.

– Kirjailijana haluan kertoa tarinoita, joita ei ole ennen kerrottu, puhua niiden puolesta, joita ei ole kuunneltu. Tämän vuoksi nostan mielelläni vaikeita ja vaiettuja asioita esiin. Minusta on joskus sanottu, että olen pienen ihmisen puolella, en kiistä sitä.

Sodan varjoista

Unissasaarnaaja on kolmas osa Koivukarin sodan varjoista kertovaa kokonaisuutta. Meren yli – kiven sisään -romaani kuvaa inkeriläisten pakoa Stalinin vainoilta ja Käpykaartilaiset avaa Kodisjoen ja Laitilan metsiin sodan raakuutta paenneiden miesten karua todellisuutta.

– Olen sitä ikäpolvea, jonka vanhemmat olivat kokeneet sodan. Äitini oli evakko ja isäni oli ollut nuorena poikana rintamalla. Myöhemmin tajusin, miten sodan kokemukset ovat vaikuttaneet heihin ja sitä kautta minuunkin. Aiheet liittyvät temaattisesti toisiinsa, sillä kyse on vaietuista ja hävetyistä sodan sivuvaikutuksista.

Koivukarin mukaan suomalaisilla oli suuri onni purkaa sodan traumoja työntekoon. Suomihan jälleenrakennettiin aika hyvään kuntoon silloin. Jotkut yrittivät panna maailmaa paikoilleen uskonnollisessa yhteydessä, toiset löysivät oikeudenmukaisuuden aatteen ja toiveen rauhasta. Varmasti monet myös ryyppäsivät enemmän ja vähemmän sotareissuaan unohduksiin.

Hulluutta ja ulkopuolisuutta

Hulluutta ja ulkopuolisuutta pohtivassa Unissasaarnaajassa Koivukari kuvaa sodan jälkeistä henkistä lohdun tarvetta. Kirja pureutuu jatkosodan aiheuttamiin traumoihin länsisuomalaisen Nihtamon syrjäisessä kylässä asuvan 13-vuotiaan unissasaarnaaja-tytön tarinan myötä.

– Ulkopuolisuus on myös näkijän, hengellisen johtajan ja jopa taiteilijan osa. He ovat osa yhteisöään ja samalla ulkopuolisia.

Kirjan Tuulikki-tyttö intoutuu näyn omaisesti pitämään väkevää herätyssaarnaa kotiväelleen. Ei aikaakaan, kun pieneen rintamamiestaloon saapuu kuulijoita kuorma-autojen lavat täytenään. On vuosi 1949, jolloin Suomi rämpi pienin askelin pois sodan koettelemuksista.

Suomessa oli usein herätysliikkeiden liepeillä talonpoikaista unissasaarnaamista ainakin 1700-luvulta alkaen, tapauksia lienee ollut satoja. Viimeinen unissaarnaamisen aalto oli 1940 – 50 -lukujen vaihteessa.

– Uskon, että monet herkät ihmiset ja näkyjen näkijät ovat alkujaan aitoja, mutta kun heitä pyydetään näkemään ja ennustamaan tilauksesta, alkaa väkisin yrittäminen ja vaarana on manipulointi ja erilaisen bisneksen teko. Ilmiö voi olla alkujaan aito, mutta bisneksen vaara on olemassa.

Tuntuu 1930-luvulta

Unissasaarnaaja heijastelee myös meidän aikamme ilmapiiriä ja tapahtumia.

– Nyt eletään taas yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja suuren epävarmuuden aikaa. Luottamus vallanpitäjiin horjuu, propaganda ja huhut rehottavat. Tuntuu siltä kuin 1930-luku olisi tullut takaisin.

Tapio Koivukarin mielestä taiteen tehtävä on ehdottomasti käsitellä myös yhteisiä kokemuksia, esimerkiksi sotiemme traumoja.

– Luulen, että taiteen kautta tapahtuva työstäminen voi parhaimmillaan johtaa oivalluksiin ja uuteen eheytymiseen. Tässähän on selvä linja: ensin kirjoissa ja myöhemmin elokuvissa käytiin läpi upseerien ja joukkojen kokemuksia, sitten yksilöiden. Väinö Linna oli ensimmäinen, joka antoi suomalaisille rintamasotilaille äänen. Samalla nostettiin esiin sankaritarinoita ja kerrottiin esimerkiksi kaukopartiomiehistä aivan riittävissä määrin. Viime aikoina on tullut esiin toisenlaisiakin, vaietuista näkökulmista kuvattuja sotakertomuksia ja elokuvia. Sodan varjot -sarjani liittyy tähän toisenlaisten sotakertomusten joukkoon.

Sivistys on hengenviljelyä

– Kirjallisuus osaltaan auttaa meitä ymmärtämään tätä, elämäksi kutsuttua arvoitusta. Sanataide vaikuttaa tehokkaimmin – sen mitä vaikuttaa – rivien välistä eikä suoraan julistamalla. Osana yhteistä muistiamme kaunokirjallisuus tuo lihaa luitten ympärille, antaa elämyksen ja samaistumisen mahdollisuuden tunnettujen historiallisten vaiheiden ympärille. Se voi osaltaan tehdä historiaa eläväksi.

Koivukari muistuttaa, että Suomessa on pitkään tuettu kulttuuria ja taidetta.

– Tämä on mahdollistanut minun ja monen muun päätoimisen työskentelyn taiteenharjoittajana. Nyt tätä on ruvettu kyseenalaistamaan. Kulttuuri ja taide ovat osa laajempaa sivistystä, joka puolestaan on hengenviljelyä, ja sen tarkoituksena on eri tavoin pyrkiä todellisuuden ymmärtämiseen. Se on jo itsessään arvokasta ja päämäärä sinänsä. Nykyään kaikki pyritään perustelemaan taloudellisen hyödyn kautta, Koivukari tuohtuneena toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Yksinkertaistaen: Me myymme paperia (tai tietokonepelejä tai jotain muuta) vaikkapa Ranskaan voidaksemme viljellä sivistystä täällä Pohjan perillä. Eikä niin päin, että me teeskentelemme sivistynyttä voidaksemme myydä paperia Ranskaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään