KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kaupungistuminen kärjistää asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulla

Asuntotuotantotarve vuoteen 2040 mennessä on arvioitu noin 30 000 asunnoksi vuodessa. Kuvassa kerrostaloasuntoja Helsingissä.

Asuntotuotantotarve vuoteen 2040 mennessä on arvioitu noin 30 000 asunnoksi vuodessa. Kuvassa kerrostaloasuntoja Helsingissä. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Jarmo Lindén
2.5.2016 13.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Kesäkuussa 2001 osallistuin New Yorkissa YK:n asuinyhdyskuntakokoukseen. Habitat-kokouksen, jonka tunnuksena oli, että ”puolet ihmiskunnasta asuu nyt kaupungeissa”. Sittemmin kaupungistumisen vauhti on maailmanlaajuisena megatrendinä vain voimistunut.

Vielä sata vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskuntaa asutti ”savupirttien kansa”. Sisällissodan jälkeen asuntokysymystä ratkaistiin pääosin maaseudun asutustoiminnalla eli pienviljelijäprojektilla. Valtio tuki asuntorakentamista maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa aina 1950-luvun lopulle asti.

Modernisaatio kiihtyi rajuun vauhtiin vasta 1960-luvulla. Maaseudun pienviljelijöiden lapset lähtivät liikkeelle uuden työn perässä niin tehtaisiin kuin palvelualan töihin. Satojentuhansien matka vei Ruotsiin asti, mutta suurempi osa löysi uuden kotinsa nopeasti nousseista metsälähiöistä.

Kaupungit oli koettu kansallismielisessä Suomessa turmeluksen ja radikalismin pesinä. Kauheinta olivat ”ahtaat ja pimeät vuokrakasarmit”. Vasta sotien jälkeen käynnistyi laajamittainen tukitoiminta myös asutuskeskusten asuntopulan lieventämiseksi, kun Arava-järjestelmä vuonna 1949 sai alkunsa. Ja vasta 1960-luvulla valtion tuotantotuen painopiste siirtyi selkeästi kaupunkeihin ja vuokra-asuntoihin.

Suomi on ollut kaupungistumisen perässähiihtäjä. Olemme kuitenkin kovaa vauhtia ottamassa kiinni sitä noin sukupolven mittaista takamatkaa, joka meillä vielä on muuhun Pohjolaan ja Länsi-Eurooppaan verrattuna. Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus arvioida edellä kulkeneiden maiden kokemuksia ja viisaasti toimien mahdollisuus myös välttää monia muualla syntyneitä ongelmia.

Asuntokysymys oli ennen globaalikapitalismin aikakautta merkittävä poliittinen kamppailukysymys. Valtiolla ja kunnilla oli suuri vastuu asuntohuollosta erityisesti 1960–1980-luvuilla. Talouden avauduttua asuntokysymyksen ratkaisu on entistä enemmän jätetty asuntomarkkinoiden varaan.

Viime vuosina nopea muuttoliike – kaupungistumisloikka – on kärjistänyt asuntokysymystä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat tiivisti pääkirjoituksessaan (1.4) urbaanin Suomen ongelman osuvasti: ”Helsingissä olisi työtä niille, joilla ei ole varaa asua siellä”.

Mikä sitten olisi paras lääke pienipalkkaisten asumisen kalleuteen? Vaihtoehtoina ovat joko suuremmat palkat tai halvemmat vuokrat. Kun palkkoja ei olla kilpailukyvyn nimissä korottamassa, pitäisi asumiskuluja alentaa. Siksi asuntorakentamisen voimakas lisääminen on koko yhteiskunnan etu.

Asuntotuotantotarve vuoteen 2040 mennessä on
arvioitu noin 30 000 asunnoksi vuodessa. Vieläkin merkittävämpää on, että 95 prosenttia asunnoista pitäisi rakentaa 14 suurimmalle kaupunkiseudulle

Mutta rakentaminen ei yksin riitä. Asumiskustannusten nousulle pitää olla myös muita jarruja, jotta asuminen ei haukkaa liian suurta osaa pienituloisten kukkarosta. Valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista saa periä vain omakustannusvuokraa, mutta ARA-vuokra-asuntoja on jo pitkään vapautunut enemmän rajoituksista kuin uusia on rakennettu.

Kovan rahan vuokrien sääntelystä Suomessa luovuttiin kokonaan 1990-luvun puolivälissä. Sijoitusasunnoista onkin tullut epävakaina aikoina tuottoisa bisnes, mutta onko järkeä sallia tehdä vähävaraisten ja pienipalkkaisten ihmisten asumisesta aina vain kalliimpaa?

Helsingin Sanomat, joka siis aprillipäivänä oli huolissaan asumisen kalleudesta, antoikin jo kaksi päivää myöhemmin (3.4.) vinkkejä, ”jotka jokaisen suomalaisen pitäisi muistaa vauraamman eläkeajan takaamiseksi”. Lehden mukaan itselleen voi esimerkiksi ostaa sijoitusasuntoja, ”joiden vuokratulot voivat olla merkittävä lisä eläkkeen päälle”. Jos jokainen suomalainen toimisi näin, niin kukapa niitä sijoitusvuokria maksaisi?

Korkeita vuokria maksetaan koko ajan kasvava määrä yhteisestä kassastamme: suorat asumistuet ovat nousseet vuoden 2008 yhdestä miljardista eurosta viime vuoden 1,7 miljardiin euroon. Lisäksi asumiskuluja maksetaan toimeentulotuesta noin 300 miljoonaa euroa.

Suomen kaupungistumista on tähän asti ohjannut tietoinen sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikka. Sen avulla olemme toistaiseksi välttäneet suuret erot eri asuinalueiden välillä. Jatkossa tarvitsemme lisää niin asuntopolitiikan kuin yleensäkin yhteiskuntapolitiikan työkaluja, jotta kaupungistuminen Suomessa jatkuisi suotuisilla raiteilla.

Asuntokysymystä ei voida ratkaista vain asuntomarkkinoiden avulla. Tarvitaan laajaan yhteistyöhön perustuvaa asuntopolitiikkaa, jotta tarjolla on riittävästi kohtuuhintaisia asumispalveluita. Tarvitaan valtion ja kuntien vahvaa yhteistä tahtoa: uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset on saatava pikaisesti voimaan ja toteutukseen.

Samalla on aika pohtia, millaista on uuden monikulttuurisen Suomen urbaani elämänsyke? Millaisia uusia asuntoalueita rakennamme? Miten kehitämme vanhoja alueita? Miten edistämme sosiaalista eheyttä? Miten käy kaupungistumisen kääntöpuolella – siinä Suomessa jossa väki vähenee ja vanhenee kaupunkejakin nopeammin?

Sadassa vuodessa olemme ottaneet huiman loikan Saarijärven Paavosta Kallion kaduilla hengaavaan ”Hipsteri-Paavoon”. Mutta matka jatkuu kohti entistä urbaanimpaa Suomea.

Kirjoittaja on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn johtaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset