Kuolemantuomiota ei ole tuomittu kuolemaan. Teloitusten teloittaminen on kaukana. Valitettavasti.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa kuolemanrangaistuksen takaisin Turkkiin. Erdoğan haluaa pönkittää valtaansa ja päästä vallankaappausta yrittäneistä ihmisistä eroon.
Erdoğanin mukaan vain EU:ssa ei ole kuolemanrangaistusta. Erdoğanin väite ei ole oikein, mutta hänellä on pointtinsa.
Vaikka kuolemanrangaistus on kielletty kokonaan 102 valtiossa ja yhteensä 140 maata ei toteuta sitä käytännössä, kuolemanrangaistus voi edelleen hyvin.
Maailman kahdestakymmenestä väkirikkaimmasta maasta viidessätoista ihminen voidaan tuomita kuolemaan ja teloittaa.
Määrä voi kasvaa
Laskelmani mukaan näissä viidessätoista maassa asuu noin 64 prosenttia maailman väestöstä. Näistä maista kolmetoista lasketaan kuolemanrangaistuksen aktiivisiin käyttäjiin. Venäjä on käytännössä lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön, vaikka se ei ole sitä kokonaan lakkauttanut. Brasiliassa ihminen voidaan tuomita kuolemaan sotatilan tai muun poikkeuksellisen ajanjakson aikana.
Ihminen voidaan käytännössä tuomita kuolemaan ja teloittaa suuren väestömäärän maista Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Indonesiassa, Pakistanissa, Nigeriassa, Bangladeshissa, Japanissa, Vietnamissa, Etiopiassa, Egyptissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Iranissa.
Vaikka Yhdysvalloissa ei monissa osavaltioissa kuolemanrangaistusta ole, Yhdysvaltojen liittovaltio voi tuomita kansalaisen kuolemaan tietyistä rikoksista henkilön kotiosavaltiosta riippumatta.
Viidessä näistä kahdestakymmenestä väkirikkaimmasta maasta ei ole kuolemantuomiota. Nämä maat ovat Meksiko, Saksa, Ranska, Turkki ja Filippiinit.
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte haluaa palauttaa kuolemanrangaistuksen taistellakseen rikollisuutta vastaan. Ihmisoikeuskampanjoitsijoita Duterte pitää tyhminä.
Filippiineillä asuu 1,41 prosenttia ja Turkissa 1,07 prosenttia maailman ihmisistä.
Syytön pääsee pois vankilasta
Olen seurannut kuolemanrangaistusuutisointia yli 20 vuotta.
Kuolemanrangaistuksen kannattajien mielestä kuolemanrangaistus on oikeudenmukainen silmä silmästä -periaatteella. Lisäksi se kuulemma vähentää rikollisuutta. Kuolemanrangaistuksen vastustajien mukaan kuolemanrangaistus on vain kosto. Filippiinien presidentti Duterte tosin haluaa kuolemanrangaistuksen takaisin nimenomaan koston vuoksi.
Kuolemanrangaistuksen kannatus kertoo oikeudenmukaisuutta ja kostoa enemmän ajattelemattomuudesta ja yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä.
Kuolemanrangaistus ei vähennä rikollisuutta eikä toimi pelotteena. Aiheesta voi lukea vaikka vaikka tuolta, tuolta, tuolta ja tuolta.
Sama on todettu vankilarangaistuksissa. Niiden koventaminen ei vähennä rikollisuuden määrää.
Kuolemanrangaistuksen ja vankeusrangaistuksen välillä on yksi ratkaiseva ero. Jos rikoksesta tuomittu on syytön, oikeudenmukaisuus ei toteudu mistään näkökulmasta katsottuna. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan joka 25:s kuolemaantuomittu maassa on ollut syytön. Jos näistä alle puolet on vapautettu, loput on siis teloitettu syyttöminä.
Vankilaan tuomittu voidaan vapauttaa ja maksaa korvaukset päälle.
Lisäksi kuolemanrangaistus on julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava rangaistus, joka loukkaa oikeutta elämään.
Väkivaltarikollisuus on vähentynyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1990-luvun alusta lähtien.
Oikeustieteen professori Franklin Zimring Kalifornian Berkeleyn yliopistosta on todennut, että ”väkivallan yleiseen vähenemiseen ei ole selvää selitystä. Se on edelleen jonkinasteinen mysteeri”.
Joidenkin ihmisten mielestä länsimaiden ja muiden arvot poikkeavat niin paljon, että niitä ei voi verrata toisiinsa.
Vaikka tässäkin on perää, tämä ei pidä paikkaansa. Kuolemanrangaistus on käytössä joissakin Saharan eteläpuolisissa maissa, mutta suurimmassa osassa alueen maita sitä ei ole tai sitä ei käytännössä käytetä. Sama tilanne on Latinalaisessa Amerikassa. Kaakkois-Aasiassa kuolemanrangaistus on laajalti käytössä, mutta sielläkin on poikkeuksensa.
Aihe kuohuttaa
Kuolemanrangaistus tulee keskusteluun yleensä kuohuttavan tapauksen jälkeen. Kaava on se, että yksittäinen teko saa ihmisen, ihmisryhmän tai poliitikot vaatimaan teloittamista.
Monissa kuolemanrangaistusta käyttävissä maissa ajatellaan, että pahimmat ihmiset pitää laittaa purkkiin tai tappaa. Moni Suomessakin on vastannut, että tuomiot ovat liian lieviä. Jos ihmiset saavat tietoa rangaistusvaihtoehdoista ja niiden aiotusta vaikutuksesta, rangaistushalukkuus lievenee.
Kun Turkissa käydään keskustelua kuolemantuomiosta, asiasta on syytä keskustella myös Suomessa asiallisesti. Se vähentäisi toivottavasti myös oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) ja monen muun kansanedustajan tietämättömyyttä aiheesta.
Kuten ihmisoikeusjärjestö Amnesty asian ilmaisee: kuolemanrangaistus elää sitkeästi.
Juttua korjattu 22.7.2016. Rodrigo Duterte on Filippiinien presidentti.
uutiskirje 
