Turkistarhauksen kieltämiseksi vuonna 2014 laadittu vetoomus saattaa edetä Viron parlamentin käsittelyyn.
Maatalousvaliokunta päättää asiasta sen jälkeen, kun se on saanut pyytämänsä lisälausunnot. Omansa on antanut eläinoikeusjärjestö Loomus. Lausunnon antavat myös Viron turkistarhaajien yhdistys sekä ympäristöministeri.
Maatalousvaliokunta pyysi lausuntoja sen jälkeen, kun maatalousvaliokunta ja ympäristöministeriö katsoivat maa- ja metsätalousyliopiston tekemän vaikutusanalyysin olleen puutteellinen.
Turkistarhan eläimillä näkyi muun muassa jalka- ja korvavammoja, häiriökäyttäytymisistä, silmätulehduksia sekä avohaavoja.
Maatalousvaliokunta oli antanut vaikutusanalyysin teon maa- ja metsätalousyliopistolle.
Lisäksi on paljastunut, että vaikutusanalyysin kirjoittajien joukossa oli Viron turkistarhaajien hallituksen jäsen. Toinen tutkimusryhmään pyydetty filosofi sai potkut ryhmästä kerrottuaan allekirjoittaneensa turkistarhausta vastustavan vetoomuksen. Yhden maa- ja metsätaloustieteen yliopiston professorin mielestä turkistarhoja ei voi kieltää, jos tehomaatalouttakaan ei voi kieltää.
Loomuksen mukaan maatalousvaliokunta on muutenkin tehnyt virheitä asiassa. Maatalousvaliokunnan mukaan Virossa noin 200 ihmistä saa elantonsa turkistarhauksesta. Loomuksen mukaan luku on noin sata.
Vetoomus jätettiin eettisistä syistä
Loomus luovutti vuonna 2014 Viron parlamentille vetoomuksen, jossa vaadittiin turkistarhojen kieltämistä Virossa eettisistä syistä. Vetoomuksen allekirjoitti yli kymmenentuhatta ihmistä.
Vetoomus esittää Viron turkistarhoille kymmenen vuoden siirtymäaikaa.
Tarhauskielto on saanut tukea kahdessa mielipidekyselyssä. Joulukuussa vuonna 2014 tehdyn mielipidekyselyn mukaan 58 prosenttia virolaisista vastusti turkiseläinten tarhakasvatusta ”jossain määrin” tai ”ehdottomasti.
Suurimman tarhan omistavat suomalaiset
Loomuksen toiminnanjohtaja Kadri Tapersonin mukaan Virossa on neljä minkki- ja kettutarhaa ja 27–40 pientä chinchillatarhaa. Kukaan ei tiedä pienten tilojen märää, koska asiasta kertovat tiedot ovat kahdessa eri järjestelmässä.
Viron suurin turkistarha on AS Balti Karusnahk, joka tappaa noin 130 000 turkiseläintä vuodessa. Balti Karusnahk -tarhan omistaa suomalainen Oy Norcar-BSB. Muut tarhat ovat takapihoilla sijaitsevia muutaman häkin tarhoja.
Tapersonin mukaan Balti Karusnahkissa on 74 päätoimista työntekijää. Muilla tarhoilla työskentelee yhteensä noin 20 ihmistä.
Kaikkiaan turkistarhaeläimiä on Virossa noin 200 000.
Kansa järkyttyi vuonna 2013
Virossa televisio esitti vuonna 2013 salaa kuvattua videokuvaa turkistarhalta. Turkistarhan eläimillä näkyi muun muassa jalka- ja korvavammoja, häiriökäyttäytymisistä, silmätulehduksia sekä avohaavoja.
Kuvamateriaalin ohjelmalle toimitti eläinoikeusjärjestö Loomade Nimel. Järjestön edustaja Kristina Mering totesi tuolloin, että kuvissa ei ollut mitään uutta.
Meringin mielestä syypäitä eivät ole yksittäiset tarhaaja, vaan kärsimys on välttämätön osa turkisteollisuutta.
Meringin mukaan hyvien olojen tarjoaminen eläimille olisi mahdotonta niin kauan kuin taloudellinen hyöty on tärkein tavoite.
Useat maat kieltäneet
Jos Viro kieltäisi turkistarhauksen, Loomus-järjestön toiminnanjohtaja Taperson toivoisi sen toimivan esimerkkinä monille muille maille.
Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet sitä voimakkaasti lainsäädännöllä. Turkistarhaus on kiellettyä esimerkiksi Britanniassa ja Itävallassa. Siirtymäaika luopumiselle on menossa esimerkiksi Alankomaissa ja Tanskassa.
Minkkiturkkien tuotanto on lyhyessä ajassa pudonnut neljänneksellä maailmassa.
Suomessa eduskunta päätti vuonna 2013 olla hyväksymättä kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä.
uutiskirje 
