Euroopan ja unioni ja Indonesia sopivat viime viikolla, että marraskuun 15. päivästä lähtien Indonesiasta ei saa tuoda EU:hun muuta kuin sertifioitua puuta.
Sopimusta on neuvoteltu kuusi vuotta, ja sitä pidetään historiallisena, koska se on ensimmäinen laatuaan.
Marraskuun puolivälistä lähtien saa laillisesti tuoda EU:hun Indonesiasta vain sellaista puutavaraa, jolle maan hallitus on antanut sertifikaatin. Sertifikaatin pitäisi taata, että puut on hakattu laillisesti ja kestävyyden periaatetta noudattaen.
Metsänhakkuut sekä puutavaran tuottamiseksi että tilan raivaamiseksi öljypalmuviljelmille ovat tuhonneet huomattavan osan Indonesian sademetsistä. Tämä on saattanut muun muassa orangit uhanalaisiksi.
Indonesian metsätaloutta rasittavat korruptio ja laittomat hakkuut. Maa on yksi maailman suurimmista puutavaran viejistä.
Indonesiasta tuodaan vuosittain puuta EU-maihin suunnilleen miljardin euron arvosta. Indonesia toivoo sopimuksen kaksinkertaistavan määrän.
Lisää sopimuksia vireillä
EU neuvottelee laittomien hakkuiden vastaisen suunnitelmansa (FLEGT) mukaisista sertifiointisopimuksista 14 muun maan kanssa. Yhdessä ne kattavat 80 prosenttia puun tuonnista EU-maihin.
Indonesian jälkeen pisimmällä ovat neuvottelut Ghanan, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Kongon tasavallan ja Liberian kanssa.
Neuvottelut on aloitettu myös Gabonin, Guyanan, Hondurasin, Kongon demokraattisen tasavallan, Laosin, Malesian, Norsunluurannikon, Thaimaan ja Vietnamin kanssa.
Ympäristöjärjestöt ovat suhtautuneet sopimukseen varovaisen myönteisesti. Suurimmat ongelmat liittyvät raportoinnin läpinäkyvyyteen sekä sopimuksen toimeenpanoon. EU:n ja Indonesian sopimukseen sisältyy riippumaton valvonta.
Sopimus EU:n kanssa ei kuitenkaan yksin ratkaise laittomien hakkuiden ongelmaa Indonesiassa. Vienti EU-maihin kattaa vain 11 prosenttia Indonesian kaikesta puutavaraviennistä.
uutiskirje 
