KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Juhlikaamme naisliikkeen voittokulkua

WOW Finland Tampere-talossa 11.-12.3. tuo eri lavoille esiintymään noin 150 erilaista feministiä.

WOW Finland Tampere-talossa 11.-12.3. tuo eri lavoille esiintymään noin 150 erilaista feministiä.

Saara Särmä
11.3.2017 11.05

Kansainvälisen naistenpäivän viikkona Suomi 100 – juhlavuonna on hyvä pysähtyä hetkeksi muistelemaan naisliikkeen saavutuksia. Vielä parempaa on juhlia koko viikonloppu Tampere-talossa feministisillä festivaaleilla. WOW Finland tuo eri lavoille esiintymään noin 150 erilaista feministiä ja aiheiden kirjossa riittää – naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista selfieihin, kuukautisiin, työelämään ja talouteen. Itse aion viikonlopun aikana vauhkota ja vouhottaa muun muassa feminismin perusteista ja läskistä.

Naisliike on vapauttanut Suomen naiset miehen ja isän vallasta pitkällisen taistelun tuloksena. Merkkipaaluista muistetaan aina mainita vuonna 1906 toteutunut äänioikeus ja vaalikelpoisuus valtiollisissa vaaleissa, olihan Suomi siinä edelläkävijä maailman mittapuulla.

Sitä ennenkin otettiin merkittäviä askelia kohti lisääntyvää naisten vapautumista. 1800-luvun loppupuoliskolla loppui aviomiehen kuritusvalta ja vanhapiikakin laskettiin täysivaltaisten kansalaisten joukkoon. Hieman ennen vuosisadan vaihdetta (1897) täysi-ikäisyyden raja tuli sukupuolesta riippumattomaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
On vaikea ylipäänsä olla olemassa, kun joka tuutista tursuaa seksismiä.

Jo vuodesta 1901 naiset ovat päässeet opiskelemaan yliopistoon ilman, että meidän on pitänyt anoa erivapautta sukupuolestamme. Sitä ennenkin muutamat olivat toki onnistuneet raivaamaan tiensä aina tohtoristasolle asti. Ensimmäisenä naisena professorin virkaan nimitettiin Åbo Akademissa historiantutkija Alma Söderhjelm vuonna 1927.

1990-luvulla naisia eteni yliopistomaailmassa aina rehtoreiksi asti. Kuitenkin edelleen 90 vuotta ensimmäisen professorinaisen virkaanastumisen jälkeen vain neljännes kaikista professoreista on naisia. Naisten akateeminen urakehitys näyttää tyssäävän jonnekin tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeiseen aikaan.

Kohta sadan vuoden ajan, vuodesta 1919, naiset ovat saaneet käydä ansiotyössä pyytämättä aviomieheltään lupaa. Vuodesta 1926 naisten on ollut mahdollista päästä valtion virkoihin. Vuoden 1929 avioliittolaki antoi aviossa oleville naisille oikeuden omaan omaisuuteen, yhtäläisen vanhemmuuden ja mahdollisuuden avioeroon.

Tasa-arvoa ja naisten vapautta edistävää lainsäädäntöä lisättiin kovan työn tuloksena lähes jokaisella vuosikymmenellä viime vuosisadan ajan. Viimeisimmät edistysaskeleet otettiin 1985 sukunimilain astuessa voimaan, jolloin naisen oli mahdollista pitää oma nimensä naimisiin mennessään.

Lopullinen naiset miehen vallasta vapauttanut lainsäädännöllinen teko oli vuonna 1994 toteutettu avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi. Suomalainen nainen oli vihdoin vapaa!

Minusta tuli feministi noihin samoihin aikoihin. En tarkalleen muista, koska omaksuin nimityksen feministi. Sen muistan, että naisasia kiinnosti kovasti. Olin havainnoinut, että sukupuoli vaikuttaa siihen, millaista kohtelua saa osakseen esimerkiksi koulussa. Kiltit tytöt pantiin istumaan raisujen poikien viereen, tarkoituksena saada pojat käyttäytymään paremmin. Aikamoinen vastuu sysätä pienen tytön harteille.

Toisaalta, joskus poikia rangaistiin tyttöjen käytöksestä. Tapahtui eräänkin kerran, että höpötin vieressäni istuvalle pojalle, jolla oli vähän huono maine. Hän vastasi minulle vain yhdellä sanalla, jolloin opettaja poisti hänet luokasta. Siitäkös minä hermostuin, koska koin tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Hetken huudettuani opettajalle jouduin tietenkin myös ulos luokasta.

Feminismi on minulle elämäntapa ja jatkuva analyysin väline. Se määrittää sitä, miten havainnoin ympäristöäni ja yhteiskuntaa. Tie tähän on ollut pitkä. Vieläkin epätasa-arvoinen kohtelu sukupuolittunein perustein saa minut usein raivon partaalle.

Herääminen feministiseen tapaan katsoa maailmaa johtaa siihen, että huomaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa herkemmin, huomaa vääryyksiä. On vaikea ylipäänsä olla olemassa, kun joka tuutista tursuaa seksismiä.

Usein sitä törmää kuvioon, jossa feministi nimeää seksismin seksismiksi, osoittaa mikä on seksististä, ja jotkut kieltäytyvät uskomasta, että näin on. Väittävät, että feministi itse käyttää kaiken aikansa etsiäkseen loukkaantumisen tai kritiikin kohteita. Suorastaan keksii niitä. Näin kätevästi feminististä itsestään tulee ongelma, eikä varsinaiselle epäkohdalle tarvitse tehdä mitään.

Tätä dynamiikkaa, joka pätee muuten moneen muuhunkin ilmiöön kuten esimerkiksi rasismiin ja sen nimeämiseen, kuvaa lempifilosofini Sara Ahmed uudessa kirjassaan Livin a Feminist Life.

Ahmed kuvaa myös sitä, miten feministiksi ryhtyminen tai tuleminen on prosessi, jossa edetään joskus hyvin varovaisinkin askelin. Kaikkien sukupuolittuneiden vääryyksien hahmottaminen kerralla voi olla liian iso pala haukattavaksi, koska pienenkin vääryyden nimeäminen muuttaa suhdettamme maailmaan. Kun herää huomaamaan yhdessä kohdassa, kuinka sukupuoli asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, altistuu huomaamaan muitakin kohtia, missä näin tapahtuu.

Ja yhtäkkiä koko maailma alkaa näyttää toiselta – täynnä sukupuolittuneita vääryyksiä olevalta maailmalta. Sen
maailman kohtaaminen ja siinä maailmassa eläminen voi tuntua uuvuttavalta.

Voimaa vääryyksien selättämiseen ja loputtoman sukupuolitetussa maailmassa elämiseen saa feministisestä yhteisöstä. Niiltä, jotka omassa elämässään tulevat jatkuvasti nähdyksi ilonpilaajina. Niiltä, jotka joutuvat kerta toisensa jälkeen kohtaamaan silmien pyörittelyä yrittäessään huomauttaa vääryyksistä.

Tänä viikonloppuna ilonpilaajat juhlivat Tampereella! Tule sinäkin!

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään