KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Julkinen päätöksenteko julkiseksi myös kuntien osakeyhtiöissä

Kuntapalveluja tuottaa tänä päivänä yli 2 000 kunnallista osakeyhtiötä. Valtuutetuilla ja kuntalaisilla on niukat mahdollisuudet saada niistä tietoja.

Kuntapalveluja tuottaa tänä päivänä yli 2 000 kunnallista osakeyhtiötä. Valtuutetuilla ja kuntalaisilla on niukat mahdollisuudet saada niistä tietoja. Kuva: Jarmo Lintunen

Erkki Laukkanen
1.4.2017 15.00

Suomessa kuntien omistamien osakeyhtiöiden toimintaan ei sovelleta julkisuuslakia. Tämä asia on pikaisesti korjattava. Julkinen päätöksenteko on tehtävä julkiseksi myös kuntien omistamissa osakeyhtiöissä.

Syitä tähän on monia. Yksi syy on 1.6.2017 kokonaisuudessaan voimaan astuva uusi kuntalaki, jonka mukaan valtuutetuilla tulee olla keinot koko kuntakonsernin poliittiseen ohjaamiseen, mukaan lukien kunnan omistuksessa olevat osakeyhtiöt.

Toinen syy on kuntalaisten oikeus tietää, miten heidän veroeurojaan käytetään. Ruotsissa tämä on ratkaistu siten, että kuntalaisilla on tiedonsaantioikeus kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon yhtiömuodosta riippumatta (Offentlighets- och säkerhetslagen, 2009). Yhtiöt rinnastetaan viranomaisiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vielä 1980-luvulla kunnat tuottivat palvelunsa itse.

Kolmas syy on 1.1.2019 voimaan astuvaksi suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, sote. Sen osalta on lupailtu, että sote-palveluita tuottaviin yhtiöihin sovelletaan julkisuuslakia. Mutta lakivalmistelu ei ole käynnistynyt, ja asiasta tehty eduskunta-aloite on hautautunut jonnekin.

Mihin julkisuutta tarvitaan? Vielä 1980-luvulla kunnat tuottivat palvelunsa itse. Mutta vuoden 1995 kuntalain myötä tuottamisvastuu vaihtui järjestämisvastuuksi. Tämän uudistuksen myötä kunnallisten osakeyhtiöiden määrä ampaisi nopeaan kasvuun siten, että kuntapalveluja tuottaa tänä päivänä yli 2 000 kunnallista osakeyhtiötä.

Osa kunnallisista osakeyhtiöistä toimii markkinaehtoisesti ylikunnallisilla markkinoilla, osa vain oman kunnan kuntakonsernin sisäisten palvelujen tuottajina. Osa yhtiöistä on kunnan täysin omistamia, osassa on myös muita omistajia. Omistajina voi olla myös kuntakonsernin muita yhtiöitä.

Suomessa kunnallisten osakeyhtiöiden päätöksentekoon sovelletaan osakeyhtiölakia siten, että päätösasiakirjat ovat julkisia vain yhtiön omistajaa edustavalle hallitukselle. Muusta julkisuudesta päättää yhtiön toimitusjohtaja. Linjaksi koko maassa on tullut liikesalaisuudesta johdettu erittäin niukka julkisuus.

Se, miten yhtiö kertoo päätöksistään ja päätösperusteistaan kunnanhallitukselle, on jokaisessa kunnassa ratkaistava erikseen. Erikseen on ratkaistava myös se, kuinka ja miltä osin kunnanhallitus välittää saamansa tiedot kunnanvaltuutetuille.

Tällainen tiedon toimitusketju on ongelmallinen.

Se johtaa vääjäämättä erilaisiin läpinäkyvyysongelmiin, jotka vaikeuttavat valtuutettujen kykyä osallistua kuntakonsernin ohjaamiseen liittyvään päätöksentekoon. Ja mitä kuntalaisiin tulee, he saavat tietää kuntayhtiöiden toiminnasta lähinnä sen, mitä paikallinen media siitä mahdollisesti kertoo.

Kuntalain tarkoituksen kannalta tällainen vahvasti rajattu ja satunnainen julkisuus on hyvin ongelmallista. Se johtaa myös hyvin hankaliin vastuukysymyksiin silloin, kun jokin menee pieleen. Ja näin epämääräisessä tiedon toimitusketjussa syntyy helposti presidentti Trumpin hallinnosta tuttuja vaihtoehtoisia totuuksia.

Paras ratkaisu tähän ongelmaan on Ruotsin malli, laki yleisöjulkisista yhtiöistä. Se tekisi kunnan omistamien yhtiöiden esityslistoista ja päätösluetteloista pääsääntöisesti yleisöjulkisia siten, että kuka tahansa kuntalainen voisi halutessaan tarkistaa päätökset ja päätösperusteet kunnan nettisivuilta.

Liikesalaisuuden piiriin jäävät asiat täsmennettäisiin laissa, ilman toimitusjohtajille tai muille ”omistajien edustajille” jäävää tulkintaetuoikeutta.

Miksi uuden, yleisöjulkisuuteen perustuvan lain valmistelu ei ole jo käynnistynyt? Sitä on vaikea sanoa. Uudessa kuntalaissa ajatellaan, että läpinäkyvyys on toteutettavissa myös ilman lainsäädäntötoimia, kunnan hallintosääntöä rukkaamalla tai konsernijohdon tehtäviä selkeyttämällä. Niiden ongelmana on se, että ne tuottavat lukuisia, mahdollisesti hyvinkin erilaisia ja ristiriitaisia tiedon tuottamis- ja jakamiskäytäntöjä, joiden yleistä yhteiskunnallista merkitystä olisi vaikea arvioida.

Kun laki turvaa vain oikeuden saada konsernijohdolta tietoja, mutta ei täsmennä miten, erot valtuutettujen tiedonsaantioikeuksissa voivat entisestään jopa kasvaa. Ja kun lain tasolla ei täsmennetä, mitä liikesalaisuuden piiriin jää, sen piiriin jää myös paljon sellaista tietoa, jota valtuutetut tarvitsisivat kuntakonsernin ohjaamista koskevan päätöksenteon tueksi.

Ei hyvä.

Suomalaisen korruptiotutkimuksen yksi keskeinen tulos on se, että kunnissa ja kuntayhtymissä jylläävät erilaiset hyvä veli -verkostot, joiden vallankäyttö on muilta joko täysin tai suurelta osin salattua. Kuntapalvelujen yhtiöittämisen myötä tämä näyttäisi vain pahentuneen.

Tällaisen ongelman ratkaisuksi ei riitä konsernijohdon tiedonsaantioikeuksien täsmentäminen. Myös valtuutettujen ja kuntalaisten tiedonsaantioikeuksia on laajennettava. Yksinkertaisin keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on laki yleisöjulkisista kuntayhtiöistä.

 

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään