Iso kaivannaissektori ei tee maasta välttämättä kultakaivosta vaan voi hidastaa maan talouskehitystä. Raaka-ainekiroukseksi kutsuttu ilmiö vaikuttaa rahoitussektoriin, joka tottuu palvelemaan vain tunnettuja raaka-aineyhtiöitä pienempien yritysten kustannuksella, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa Sanna Kurrosen väitöstutkimuksessa.
Monissa kaivannaisvaroiltaan rikkaissa maissa talouden on havaittu kehittyvän muita maita heikommin ja juuri tätä ilmiötä kutsutaan raaka-ainekiroukseksi.
– Mikäli rahoitussektori on tottunut palvelemaan suuria ja tunnettuja raaka-aineyhtiöitä, se ei välttämättä tarjoa sopivia palveluita esimerkiksi pienille ja nuorille yrityksille. Tämä voi hidastaa maan talouskehitystä ja pahentaa raaka-ainekirousta, sanoo väitöstutkija Kurronen yliopiston tiedotteessa.
Nokia-Suomessa insinöörien koulutusta lisättiin eli IT-sektorin tarpeet ohjasivat koulutusta.
Väitöstutkimuksen mukaan raaka-aineista riippuvaisissa maissa on muita maita pienempi pankkisektori ja markkinaehtoisen rahoituksen käyttäminen on yleisempää.
– Tällainen ympäristö voi heikentää pienten ja nuorten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, sillä ne ovat tyypillisesti riippuvaisia kotimaisista pankeista, Kurronen kertoo.
Pidemmät laina-ajat
Tutkimuksesta ilmenee, että maailman kaivannaissektorin yritykset ovat vähemmän velkaantuneita ja niiden lainojen laina-aika on pidempi kuin muilla yrityksillä. Raaka-aineistaan riippuvaisissa maissa sama pätee myös muiden sektoreiden yrityksiin.
– Suuren raaka-ainesektorin olemassaolo näyttää siis ohjaavan myös muiden alojen yritysten rahoituksen rakennetta, Kurronen sanoo.
Tiedot selvisivät, kun Kurronen tutki yritysten tilinpäätöstietoja 70 eri maasta.
Varoittava esimerkki Suomesta
Raaka-aineiden hintojen voimakas lasku heikentää yritysten rahoitustilannetta raaka-aineista riippuvaisissa maissa. Tämä johtuu yritysten heikentyneiden kasvunäkymien lisäksi myös pankkisektorin heikentyneestä kyvystä tarjota rahoitusta.
Rahoitussektori näyttää siis olevan yksi kanava, mitä kautta raaka-ainekirous toimii.
Havainnollistava esimerkki siitä, miten tuotantorakenne voi muovata maan instituutioita tulee Suomesta. Nokian kasvun päivinä insinöörien koulutusta lisättiin eli IT-sektorin tarpeet ohjasivat koulutusta.
– Kuten suuri IT-sektori, myös iso kaivannaissektori voi vaikuttaa esimerkiksi kyseisen maan koulutukseen, lainsäädäntöön sekä rahoitussektoriin, Kurronen muistuttaa.
uutiskirje 
