KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Populismi on demokratian varjo

Müllerin mukaan populistien käsissä perustuslaki lakkaa olemasta politiikan kehys. Sitä käytetään pelkästään välineenä hallintokoneiston kaappaamiseen, kuten muun muassa Turkissa  tapahtunut. Kuvassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.

Müllerin mukaan populistien käsissä perustuslaki lakkaa olemasta politiikan kehys. Sitä käytetään pelkästään välineenä hallintokoneiston kaappaamiseen, kuten muun muassa Turkissa tapahtunut. Kuvassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Kuva: Lehtikuva/AFP PHOTO/TURKISH PRESIDENTIAL PRESS SERVICE/Kayhan Oz

Saksalaisen Jan-Werner Müllerin kirjassa toisena vain yhtä vaihtoehtoa tarjoavana ajatusmallina tarkastellaan teknokratiaa.

Juha Drufva
21.9.2017 14.00

Populismin taustaa

Yhdysvalloissa toimi 1850-luvulla maahanmuuttoa vastustanut antikatolinen synnynnäisten amerikkalaisten Native American Party -liike.

Jäseniksi hyväksyttiin vain protestanttimiehiä ja järjestö perustui salaisuuteen.

Sen jäsenten piti julistaa kuulusteluissa: ”En tiedä mitään muuta kuin maani.”

Populismi väittää, että on vain yksi aito kansan tahto.

Vuonna 1892 muodostettiin People’s Party, jonka jäsenistä käytettiin ensin nimitystä ”Pops” ja lopulta ”populistit.”

Liikkeen kannattajat koostuivat maanviljelijöistä, jotka 1890-luvun taloudellinen lamakausi oli saattanut ahtaalle.

1890-luvun lopulla osa populisteista siirtyi sosialistipuolueeseen. Liikkeen vaatimukset toteutuivat osittain 1930-luvun New Dealin kautta.

Tuoreessa teoksessaan Mitä on populismi saksalainen politiikantutkija Jan-Werner Müller (s.1970) toteaa, että teknokraatit ja populistit eivät tarvitse minkäänlaista demokraattista keskustelua. Molemmat ovat omituisen epäpoliittisia. Kumpikin oikeuttaa uskomuksen, jonka mukaan erimielisyydelle ei ole todellista tilaa:

”On siis uskottavaa olettaa, että kumpikin valmistelee tietä toiselleen. Onhan kumpikin sitä mieltä, että on vain yksi oikea poliittinen ratkaisu ja ainoastaan yksi aito kansan tahto.”

Müller artikuloi selkeästi 135-sivuisessa teoksessaan populismin ydinkohdat. Niihin kannattaa kiinnittää tarkasti huomiota, ennen kuin lähtee kaikenlaisista ahdistuksista kumpuavan populismin virran vietäväksi. Populismi demokratian alituisena varjona ja uhkana on yksinkertaista, mutta aito demokratia on aina monimutkaista.

Teknokratia ja populismi ovat Müllerin mielestä vaihtoehdottomuudessaan toistensa peilikuvia. Molemmat edustavat eräänlaista yhden tien hyveen diktatuuria:

”Teknokratian mukaan on vain yksi oikea poliittinen ratkaisu. Populismi väittää, että on vain yksi aito kansan tahto. Talousteknokratiasta on tullut moralisointia tyyliin: teidän kreikkalaisten täytyy sovittaa menneisyyden tuhlailusyntinne kovan talouskuurin avulla. Populismista on tullut bisneshenkistä, jolloin valtioita johdetaan kuten yrityksiä.”

Yksimuotoisen kansan huutoäänestys

Müllerin mukaan populismin teorian keskeinen tehtävä tämän päivän Euroopassa on populistien erottaminen niistä poliittisista toimijoista, jotka kritisoivat eliittejä. On eri asia väittää, että ”myös me olemme kansaa” kuin tokaista: ”me, ja vain me, olemme kansa,” kuten populistit väittävät itsestään.

Populismin kasvulle on hedelmällistä maaperää, kun rikkaat pakoilevat yhteiskuntavastuutaan siirtämällä varallisuutensa veroparatiiseihin ja samaan aikaan globalisaatio ja automaatio sysäävät joukoittain työntekijöitä työelämän ja toimeentulon ulkopuolelle.

Ketkä lopulta jäävät kannattelemaan valtioita taloudellisesti? Tästä syystä Müllerin mielestä tarvitaan kiireellisesti globaali ja reilu yhteiskuntasopimus, joka estää yksisilmäisten poliittisten populististen liikkeiden synnyn.

Müllerille populismi on yksimuotoisen kansan huutoäänestys. Se on ollut seurausta vuoden 1989 jälkeisestä poliittisesta krapulasta, kun historia ei loppunutkaan vapaan markkinatalouden loputtomaan voittokulkuun, eikä Berliinin muurin murtaminen kommunismin ikeestä tuonut todellista vapautta.

Epäonnistu paremmin

Populismi on vihamielistä perustuslain mekanismeja ja siihen yhdistettyjä arvoja, kuten enemmistön tahdon rajoituksia sekä vähemmistöjen suojaa ja jopa perusarvoja kohtaan.

Müller varoittaa, että populistien käsissä perustuslaki lakkaa olemasta politiikan kehys. Sen sijaan perustuslakia käytetään pelkästään puolueellisena välineenä hallintokoneiston kaappaamiseen, kuten muun muassa Turkissa, Unkarissa ja Puolassa on tapahtunut.

Tällöin kumoutuu demokratian perusoikeus, jossa kuka tahansa voi esittää edustusväitteen ja katsoa, reagoiko jokin äänestäjäkunta siihen vaiko ei. Demokraattisten ihanteiden nimissä on aina mahdollista arvostella demokratian todellisuutta:

”Demokratia oli ja on ainoa poliittinen ihanne, joka tuomitsee sen, jos se itse kieltää tasa-arvon ja osallistamisen. Populistit tahtovat keskustelun lopettamista. Demokratian mottona voisi olla Samuel Beckettin kuuluisat sanat Worstward Hosta: ”Koskaan yrittänyt. Koskaan epäonnistunut. Ei mitään. Yritä taas. Epäonnistu taas. Epäonnistu paremmin”, Müller kiteyttää.

Populismin mystiikkaan kuuluu kuvitelma, että kansa voi hallita kohtaloaan täysin, jos se vain antaa vallan oikeille edustajille. Sen jälkeen oppositiolla ei ole käyttöä, vaikka populistit itse oppositiossa katsovat olevansa ainoat todelliset eliitin kriitikot.

Müller korostaa, että niin kauan kuin populistit pysyvät lain rajoissa ilman väkivaltaa, muilla poliittisilla toimijoilla on jonkinmoinen velvollisuus keskustella heidän kanssaan:

”Silti populisteille puhuminen ei ole sama asia kuin populistien tapaan puhuminen.”

Jan-Werner Müller: Mitä on populismi? Suom. Tapani Kilpeläinen. Niin & näin 2017.

Populismin taustaa

Yhdysvalloissa toimi 1850-luvulla maahanmuuttoa vastustanut antikatolinen synnynnäisten amerikkalaisten Native American Party -liike.

Jäseniksi hyväksyttiin vain protestanttimiehiä ja järjestö perustui salaisuuteen.

Sen jäsenten piti julistaa kuulusteluissa: ”En tiedä mitään muuta kuin maani.”

Populismi väittää, että on vain yksi aito kansan tahto.

Vuonna 1892 muodostettiin People’s Party, jonka jäsenistä käytettiin ensin nimitystä ”Pops” ja lopulta ”populistit.”

Liikkeen kannattajat koostuivat maanviljelijöistä, jotka 1890-luvun taloudellinen lamakausi oli saattanut ahtaalle.

1890-luvun lopulla osa populisteista siirtyi sosialistipuolueeseen. Liikkeen vaatimukset toteutuivat osittain 1930-luvun New Dealin kautta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Uusimmat

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
04

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
05

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään