Maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa merkittävä osa työpajoilla toteuttavista palveluista ja toimenpiteistä on siirtymässä maakuntien järjestämisvastuulle. Uudistukset vaikuttavat merkittävästi työpajojen toimintaan ja palveluihin.
– Vaarana on, että työpajatoiminnan saatavuus heikkenee ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia putoaa enenevässä määrin palvelujärjestelmän ulkopuolelle, kirjoittavat Valtakunnallinen työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker ja asiantuntija Reetta Pietikäinen blogissaan.
Työpajatoiminnalla edistetään koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Suomessa on yhteensä noin 260 työpajatoimijaa, joiden toiminta-alue kattaa yli 90 prosenttia Suomen kunnista.
Työpajat tukevat oman alan löytämistä sekä koulutukseen kiinnittymistä ja keskeyttämisen ehkäisemistä.
– On ilmeistä, että työpajatoiminnan kaltaiset, jo valmiiksi kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille asemoituvat palvelut on huomioitu heikosti uudistusten valmistelussa.
Erityisenä ongelmana kirjoittajat näkevät, että kuntataustaiset toimijat on rajattu ulos palveluiden tuotannosta sekä laajaa maantieteellistä toiminta-aluetta edellyttävät palveluiden kilpailutukset.
– On kestämätöntä, että kunnilla säilyy vastuu työmarkkinatuen rahoituksesta, mutta ne eivät kuitenkaan voi tuottaa työllisyyden hoitoon liittyviä palveluita. Lisäksi uudistukset muuttavat palveluiden toimenpideperustaa, ja esitetyn kaltaisena muutokset tulevat olennaisesti vaikeuttamaan yhdyspinnan ylittämistä.
Kirjoittajat muistuttavat, että työpajoilla tehty työ on monin tavoin tuloksekasta. Toimintaan osallistuvista suurin osa sijoittuu jakson jälkeen myönteisesti esimerkiksi koulutukseen, työhön tai muuhun heille sillä hetkellä soveltuvaan palveluun.
uutiskirje 
