KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Syyrian sota tuhoaa naapureitaan ja ympäristöä

Valtava määrä Syyrian pakolaisia on tullut Libanoniin ja Jordaniaan, joissa infrastruktuuri on joutunut koville.

Valtava määrä Syyrian pakolaisia on tullut Libanoniin ja Jordaniaan, joissa infrastruktuuri on joutunut koville. Kuva: Vanessa Riki

Kun Eurooppa sulkee rajojaan Syyrian pakolaisilta, helposti unohdetaan, että kovin paine on kohdistunut Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan. Sähkö- ja vesijohtoverkostot eivät kykene vastaamaan tarpeeseen, ei myöskään jätehuolto, eivätkä pohjavedet uusiudu. Kansainvälinen apu ei riitä paikkaamaan puutteita.

Aija Kuparinen
29.7.2018 8.20

Syyrian sota on aiheuttanut maail-man suurimman pakolaiskriisin. Seitsemän vuotta kestäneen konfliktin seurauksena lähes 12 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, kuusi miljoonaa maan rajojen sisäpuolelle ja loput ulkomaille.

Euroopasta turvapaikkaa on hakenut miljoona. Valtaosa Syyrian pakolaisista on päätynyt naapurimaihin Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan. Yksin Libanonissa heitä oleskelee noin miljoona. Jordaniassa rekisteröityjä Syyrian pakolaisia on 660 000, mutta useat maassa toimivat järjestöt arvioivat luvun todellisuudessa lähentelevän miljoonaa.

Eurooppa on sulkenut rajansa, ja Lähi-idän maat yrittävät yksin selvitä valtavasta pakolaismäärästä.

Räjähdysmäisesti kasvanut asukasmäärä on pistänyt vastaanottavat yhteisöt Jordaniassa ja Libanonissa koville. Resursseista, kuten sähköstä ja vedestä on pulaa, ja jätemäärät ovat kasvaneet siinä missä väestökin. Maiden infrastruktuuri ja palvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin. Kansainvälinen yhteisö on osallistunut kustannuksiin, mutta ei riittävästi.

YK:n kehitysohjelma UNDP on pystyttänyt sähköpulasta kärsivään Ghazehin kaupunkiin aurinkoenergialla toimivat katuvalot.

YK:n kehitysohjelma UNDP on pystyttänyt sähköpulasta kärsivään Ghazehin kaupunkiin aurinkoenergialla toimivat katuvalot. Kuva: Vanessa Riki

Saastunut Libanon

Pinta-alaltaan pieni Libanon kärsi resurssipulasta jo ennen Syyrian sotaa. Maan omat sisäiset konfliktit ja poliittiset kriisit ovat aiheuttaneet sen, että heikot jäte- ja vesihuollon sekä sähköntuotannon palvelut ovat kurjistuneet entisestään, kertoo vesisektoriin erikoistunut neuvonantaja Suzy Hoayek Libanonin ympäristöministeriöstä.

– Emme pysty riittävästi hyödyntämään vesivarantoja, joita meillä on. Olemme tulleet siihen pisteeseen, että pohjavettä on kulunut paljon, eikä se uusiudu riittävällä tahdilla, Hoayek sanoo.

– Ja kun nyt resursseja on käyttämässä miljoona ihmistä lisää, tilanne on muuttunut kestämättömäksi.

Toinen suuri ongelma on veden saastuminen. Vain 60 prosenttia Libanonista on kytketty jätevesiverkkoon. Iso osa siitä taas ei ole kytköksissä käsittelylaitokseen, vaan jätevedet valutetaan suoraan mereen ja jokiin. Jätevedenpuhdistamoita on maassa muutama, mutta niidenkin toiminnassa on Hoayekin mukaan puutteita.

Myös Libanonin ilmanlaatu on huono. Suurimpia saastuttajia ovat maan huonokuntoiset voimalaitokset, jotka käyttävät dieseliä ja öljyä sähkön tuottamiseen. Näiden kahdeksan laitoksen tuottama sähkö ei riitä, ja asukkaat joutuvat paikkaamaan sähkövajausta yksityisillä generaattoreilla.

– Generaattoreita on todella paljon, ja ne aiheuttavat isoja terveysongelmia. On kuin asuisimme valtavalla kaatopaikalla.

Lähi-itä on jätetty yksin selviytymään kriisistä.

Vuonna 2010 ministeriö alkoi laatia strategioita ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, mutta rahaa niiden toteuttamiseen ei ollut riittävästi. Nyt Syyrian kriisi on hidastanut prosessia entisestään.

– Libanonin valtio on laskenut, että rahaa kriisin vaikutusten paikkaamiseen on kulunut tähän mennessä yli 18 miljardia dollaria. Saamamme tuki ei riitä kattamaan tarpeita, Hoyaek sanoo.

– Kansainväliset organisaatiot päinvastoin pienentävät tukia joka vuosi.

Kaupunki hukkuu jätteisiin

Havainnollinen esimerkki pakolaiskriisin vaikutuksista löytyy Bekaan laaksosta. Ghazehin pikkukaupungissa Syyrian rajan tuntumassa oli ennen sotaa 6 500 asukasta. Viime vuosina kaupungin väkiluku on paisunut yli viisinkertaiseksi. Pormestari Mohamad Hussein al Majzoub arvioi, että asukkaita olisi nyt jopa 35 000. Väkiluvun myötä on kasvanut myös jätteen määrä.

– Ennen syntyi kiinteää jätettä kaupungissamme 800 kiloa päivässä. Tänä päivänä luku on 33 000 kiloa. Me emme pysty huolehtimaan sellaisesta määrästä, al Majzoub sanoo.

Libanonilaisen Ghazehin kaupungin väkiluku on kasvanut viisinkertaiseksi Syyrian kriisin myötä ja sitä mukaa myös jätteiden määrä. Tuhansia pakolaisia asuu hökkelikylissä uuden kaatopaikan laidalla.

Libanonilaisen Ghazehin kaupungin väkiluku on kasvanut viisinkertaiseksi Syyrian kriisin myötä ja sitä mukaa myös jätteiden määrä. Tuhansia pakolaisia asuu hökkelikylissä uuden kaatopaikan laidalla. Kuva: Vanessa Riki

Jätteiden lisäksi vesi ja sähkö aiheuttavat huolta Ghazehissa. Viemäriverkosto ei pysty vastaanottamaan viisinkertaisen ihmismäärän tuottamaa jätevettä, joten ne päätyvät saastuttamaan maaperää ja pohjavettä. Aiemmin sähkö ja vesi riittivät kattamaan pikkukaupungin tarpeet. Nyt niistä on pulaa. Selvitäkseen tilanteesta kaupunki joutuu turvautumaan lainarahaan. Lisäksi apua on saatu järjestöiltä.

Al Majzoub kertoo, että muun muassa Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto USAID suunnittelee vesivaraston ja voimalaitoksen rakentamista alueelle. Sähkövajausta paikkaamaan YK:n kehitysohjelma UNDP on pystyttänyt Ghazehiin aurinkoenergialla toimivat katuvalot. Samainen taho on hiljattain rakennuttanut kaupungin laidalle uuden kaatopaikan.

– Aikaisemmin täällä lojui kuolleita eläimenruhoja ympäriinsä, rotat juoksentelivat ja jätevettä oli kaikkialla. Ihmiset polttivat jätteitä taivasalla ja savu aiheutti haittoja asukkaille, kertoo UNDP:n projektikoordinaattori Mahmud Taleb.

Noin puolet Ghazehiin asettuneista syyrialaisista asuu hökkelikylissä kaupungin laidalla, juuri uuden kaatopaikan kyljessä.

Taleb sanoo, että kaatopaikan ansiosta pahimmat hajut ja nesteet saadaan kerättyä talteen. UNDP on rakentanut kaatopaikalle myös vartiointijärjestelmän, jotta jätteiden asianmukaista hävittämistä voidaan valvoa. Lisäksi alueella järjestettiin laaja tiedotuskampanja, jotta asukkaat voisivat minimoida tuottamansa jätteen määrän.

Pakolaisleirien jätehuollon ja WASH-rakenteiden (vesi, sanitaatio ja hygienia) suhteen Libanonissa ongelmia aiheuttaa myös se, että pysyviä järjestelmiä ei saa rakentaa.

– Valtio on kieltänyt muun muassa kiinteän jäte- ja vesihuollon infrastruktuurin rakentamisen leireille. Taustalla on pelko siitä, että pakolaiset jäisivät maahan pysyvästi, Taleb sanoo.

Kuiva Jordania

Libanonin naapurimaa Jordaniassa tilanne ei ole paljon valoisampi. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Jordanialla on ongelmia veden suhteen, sillä maa sijaitsee aavikolla.

Aikaisemmin Jordania pumppasi vettä Syyrian puolelta, mutta sodan myötä se mahdollisuus on menetetty. Lisäksi Jordaniaan saapuneet 660 000 rekisteröityä Syyrian pakolaista kuormittavat resursseja, kuten vettä ja sähköä, huomattavasti aikaisempaa enemmän.

Eikä kyse ole pelkästään syyrialaisista. Maassa on vanhoja ja uusia tulijoita muun muassa Palestiinasta, Irakista ja Jemenistä. Virallisen arvion mukaan maassa asuu 3 miljoonaa ulkomaalaista, 6,5 miljoonan jordanialaisen lisäksi.

Syyrialaisnainen kotinsa keittiössä. Pakolaisperheet asuvat leirillä vaatimattomissa konttiasunnoissa. Tässä yhden huoneen ja keittiön kodissa asuu viisihenkinen perhe.

Syyrialaisnainen kotinsa keittiössä. Pakolaisperheet asuvat leirillä vaatimattomissa konttiasunnoissa. Tässä yhden huoneen ja keittiön kodissa asuu viisihenkinen perhe. Kuva: Vanessa Riki

Jordanian ympäristöministeriön kansainvälisten yhteistyöhankkeiden johtaja Mohamad Afana kertoo, että Jordania pumppaa pohjavettä puolet nopeammin kuin se ehtii uusiutua. Hän arvioi, että sitä tulee riittämään enimmillään kymmeneksi vuodeksi, ja jo viiden vuoden kuluttua vesipula tulee rasittamaan maata rankasti.

– Syyrian kriisi on sysännyt meidät siihen pisteeseen, että Jordaniasta on tullut maailman kuivin maa. Tilanne on mahdoton, Afana sanoo.

Jordanialla on parantamisen varaa myös jäteveden käsittelyssä. Siitä 75 prosenttia käsitellään, mutta suurin huoli on teollisuuden tuottama jätevesi. Siitä 60 prosenttia syntyy alueilla, joilla ei ole jätevedenpuhdistamoa.

– Arvioimme, että 2 500 kuutiometriä teollisuuden tuottamaa jätevettä päättyy Zarqa-jokeen joka päivä. Se on valtava määrä.

Lähi-itä on jätetty yksin selviytymään kriisistä.

Yksi suurista ympäristöhuolista on Kuolleenmeren kuivuminen. Sen pinta laskee tällä hetkellä metrin vuodessa, ja Afanan mukaan vuoteen 2025 mennessä se kuivuu olemattomiin, mikäli asialle ei tehdä jotakin. Erilaisia suunnitelmia, muun muassa kanaalin rakentaminen Punaisesta merestä Kuolleeseenmereen, on esitetty, mutta yhtään pelastushanketta ei ole vielä ryhdytty toteuttamaan.

Kaikin tavoin kallis kriisi

Vesikriisin syventämisen lisäksi syyrialaisten joukkopako Jordanian puolelle on aiheuttanut sen, että maassa syntyy 30 prosenttia aikaisempaa enemmän kiinteää jätettä. Kunnollista jätteiden lajittelujärjestelmää ei ole, joten jätteistä suurin osa päätyy kaatopaikoille. Jäteongelmaan on kuitenkin tiedossa parannus, kertoo Afana.

– Hanke on jo aloitettu. Jordania aikoo panostaa tulevaisuudessa jätteen muuttamiseen energiaksi. Se tulee vähentämään kiinteän jätteen määrää 80 prosentilla.

Afanan mukaan Syyrian kriisi maksaa Jordanialle vuosittain 2,6 miljardia dollaria. Siitä hieman yli kolmasosa on katettu kansainvälisen yhteisön tuella. Useat järjestöt ja organisaatiot pyrkivät yhteistyössä Jordanian valtion kanssa ratkomaan Syyrian kriisin seurauksia maassa.

Jordaniassa on 660 000 rekisteröityä Syyrian pakolaista. Todellinen luku on reilusti yli miljoonan. Lähes 80 000 syyrialaista on viettänyt useita vuosia Zaatarin pakolaisleirillä, keskellä aavikkoa.

Jordaniassa on 660 000 rekisteröityä Syyrian pakolaista. Todellinen luku on reilusti yli miljoonan. Lähes 80 000 syyrialaista on viettänyt useita vuosia Zaatarin pakolaisleirillä, keskellä aavikkoa. Kuva: Vanessa Riki

– Tähän mennessä harva lahjoittajista on kuitenkaan kiinnittänyt riittävästi huomiota kriisin aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, Afana sanoo.

– Ennen sotaa Syyria oli mahtava maa teollisuuden ja maatalouden saralla. Sikäli minusta ei ole ollenkaan huono, että heitä on niin paljon täällä, Afana sanoo.

– Ympäristön kannalta siinä ei kuitenkaan ole mitään hyvää. Eikä kukaan vielä tiedä, kuinka suuria ympäristövaikutukset lopulta tulevat olemaan.

[digilehti pvm=20180727 sivu=2]

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kuvattiin viime lokakuussa Leopard 2 -tankin vierellä.

Saksalaisten enemmistö hyväksyy Leopardien lähettämisen Ukrainaan

Afrikka kaipaa uusia ajatuksia ruuan tuotannosta.

Rahaa vai ruokaa? Afrikka miettii käyttöä viljelykelpoisille joutomaille

Moni Pakistanin vuoden 2022 tuhotulvissa kotinsa menettäneistä majoittuu edelleen tilapäisessä asumuksessa.

Pakistanin tuhotulvasta kärsineet toivovat luvatun avun tulevan nopeasti

Uusimmat

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaispodcast, jossa kommentoidaan ja analysoidaan viikon puheenaiheita.

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään