Suomen miesten A-maajoukkueen kannattaminen tuppaa muistuttamaan usein Dohan lähes tappavan kuumissa olosuhteissa kisattua MM-maratonia. Jäitä saa lisäillä hattuun yhtenään eikä uuvuttava via dolorosa tunnu loppuvan koskaan – ja vaikka maali olisi jo näkyvissä, kalvaa silti sisintä epäilys.
Huuhkajien taival Markku ”Rive” Kanervan alaisuudessa on ollut niin ilahduttava elämys pitkän korpivaelluksen jälkeen, että odotukset paikasta ensi kesän EM-kisoissa ovat nousseet pilviin. Lauantainen rökäletappio vieraissa Bosnialle ja Hertsegovinalle oli katkera takaisku, muttei itsessään romuttanut kisahaaveita. Itse asiassa ennen karsintojen alkua tuskin kukaan olisi budjetoinut tuosta ottelusta pistettäkään, mutta loistavasti alkaneet karsinnat johtivat vauhtisokeuteen ja saivat monet unohtamaan, että Bosnia on etenkin kotonaan laadukas, joskin epätasaisesti suorittava nippu.
Zenican nöyryytyksen jälkeen tiistainen Armenia-kotipeli alkoikin näyttää jos nyt ei kaikkien aikojen, ainakin tämän vuosikymmenen tärkeimmältä maajoukkuepeliltä. Turun Veritas-stadionille astelikin rahtusen siipirikkoinen mutta sisuuntunut huuhkajalauma. Alun pienen haparoinnin jälkeen Riven suojatit ottivat ottelun haltuunsa, eikä suomalaisten paremmuudesta jäänyt katsojille pienintäkään epäilystä.
Vaikka Suomen kisapaikka on todennäköinen, se ei ole absoluuttisen varma mutta täysin omissa käsissä. Kreikka vielä helpotti kisapolkuamme pieksemällä Bosnian tiistain myöhäisottelussa, mikä tarkoittaa sitä, että voittamalla seuraavassa ottelussa Liechtensteinin olemme kisoissa. Kuitenkin kannattaa muistaa, että vaikka tie vastoin todennäköisyyksiä nousisikin vielä lohkossa pystyyn, Kansojen Liigan maaliskuiset välierät tarjoavat takaportin. Ja jos paikka ei aukea sitäkään kautta, se tulee kyllä – ehkä seuraavissa kisoissa, ehkä sitä seuraavissa. Juuri nyt siihen on vaivatonta uskoa.
Riven Huuhkajat ovat nimittäin osoittaneet ainakin sen, että haikailut mahdollisesta uudesta kultaisesta sukupolvesta, yksittäisistä supertähdistä tai arpaonnesta voi lopettaa. Norwichin hyökkääjä Teemu Pukki on toki kuuma nimi, mutta joukkue ei typisty häneen vaan vastuuta kantavat muutkin, myös maalinteosta. Tämän joukkueen menestyksen resepti muistuttaakin kovasti taannoista Islannin voittokulkua: kansainvälisten starojen puute ei haittaa, kunhan joukkue pelaa hyvin yhteen, viihtyy toistensa seurassa ja kommunikoi niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Tässä Rive on onnistunut ehkä paremmin kuin kukaan Suomen valmentaja aiemmin, ja hänen pohjatyölleen on hyvä tulevien valmentajien rakentaa.
Ennen kaikkea Kanerva on joukkueineen onnistunut palauttamaan uskon suomifutikseen myös maajoukkuetasolla ja pyyhkinyt muistoista joulukuuset sun muut epäonnistuneet viritelmät. Hän on tehnyt sen tavalla, josta on ilo kirjoittaa vasemmistolaiseen lehteen: yhteispelillä.
Valioliiga ja Championship palaavat maajoukkuetauolta, ja viikon vakiorivi koostuu tutusti niiden otteluista. Kohteessa kolme vastakkain asettuu kaksi kriisijoukkuetta. Vain muutama kuukausi sitten Mestarien Liigan finaalissa pelannut Tottenham on valahtanut Valioliigan sarjataulukon keskikastiin, ja viimeksi tuli rumasti kuokkaan materiaaliltaan selvästi heikommalta Brightonilta. Vastaan Spursin kotistadionille kävelee sarjan häntäpäätä valvova Watford, joka metsästää yhä kauden ensimmäistä voittoaan. Sitä ei tule nytkään: vaikka kotijoukkueen tilanne on huolestuttava, luotan Mauricio Pochettinon miehistön keräävän itsensä ja hoitelevan pisteet kotiin.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.10. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, 1, 1, 1(2), 1, 2, 2(1), 2(X), 1, 2(X), 2(X), 2.
Viikon väite: Turkin miesten maajoukkueen pelaajat juhlivat viikonloppuista voittoaan Albaniasta sotilastervehdyksin, ja voittomaalin tehnyt Cenk Tosun ylisti pelin jälkeen ”maansa sotasankareita” Instagramissa. Turkin hyökättyä vastikään kurdialueille ele herätti roimasti paheksuntaa, ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki pohti Twitterissä, voisiko ensi vuodeksi Istanbuliin myönnetyn Mestarien Liigan finaalin siirtää. UEFA on tarkka futiksen ja politiikan erottamisesta, ja tässä olisi paikka toimia.