KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Suomalaiset olivat mukana orjakaupassa

Amerikkaan suuntautunut orjakauppa on eräs historian synkimpiä vaiheita. Pieni osuus siinä oli myös Ruotsilla ja siten myös suomalaisilla osana Ruotsia.

Risto Korhonen
6.1.2020 14.05

Orjakauppa oli huipussaan 1700-luvulla ja se päättyi vasta 1860-luvulla. Kaikkiaan Afrikasta kuljettiin Amerikkaan arviolta 12 miljoonaa orjaa. Suurimmat orjakauppaa harrastavat valtiot olivat Englanti, Ranska ja Portugali, mutta myös muita oli mukana. Pohjoismaista merkittävin oli Tanska, mutta osansa oli myös Ruotsilla, johon Suomi vuoteen 1809 asti kuului.

Orjakaupan taustalla oli siirtomaatavaroiden, etenkin sokerin hankkiminen Eurooppaan. Kyseessä oli niin sanottu kolmiokauppa eli metalleja vietiin Afrikkaan, sieltä orjia Amerikkaan ja sieltä taas sokeria Eurooppaan.

Saint-Barthélemy orjakaupan keskukseksi

ILMOITUS
ILMOITUS

Ruotsilla oli hallussaan vuosina 1784–1878 Karibialla sijaitseva Saint-Barthélemyn saari. Se saatiin Ranskalta, jolle se sitten myös myytiin. Itse saari oli karu ja haviteltuja sokeriplantaaseja sinne ei syntynyt.
Saaresta muodostui kuitenkin orjakaupan keskus. Sen kautta välitettiin orjia alueen muille saarille ja Amerikan mantereelle. Kauppa oli tuottoisaa. Vuoden 1800 alkuun mennessä saaren asukasluku kasvoi 700:sta 6000:een. Saaren pääkaupunki Gustavia oli tuolloin Ruotsin kuudenneksi suurin kaupunki.

Suomalaisia oli mukana alusta asti. Siirtomaan ensimmäinen kuvernöörikin oli suomalaistaustainen Salomon von Rajalin. Toimipa Artjärvellä syntynyt Berndt Strackelberg vielä saaren kuvernöörinä 1812–1816. Myös muita suomalaisia oli saaren hallinnossa, merimiehinä ja sotilaina. Lisäksi suomalaisia kauppiaita oli mukana saaren kauppaa dominoivassa kauppakomppaniassa.

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen mainiossa kirjassa Orjia ja isäntiä valotetaan Saint-Barthélemyn lisäksi myös muita Ruotsin siirtomaahankkeita. Ne kuitenkin epäonnistuivat toinen toisensa jälkeen eikä pieni ja karu Karibian saarikaan ollut mikään toivottu kultakimpale. Paikallinen väestö koostui köyhistä ranskalaisista talonpojista ja heidän muutamista orjistaan.

Yhtään paremmin ruotsalaiset eivät kohdelleet orjiaan kuin muutkaan. Orjalaki oli kova, ruoskiminen oli tavallisin rangaistus ja hirttämistäkään ei kaihdettu. Saarella asui myös vapautettuja orjia, heidän asemansa oli parempi, mutta valkoisiin verrattuna he olivat täysin alistetussa asemassa.

Muutos alkoi lopulta Englannista

Ranskan vallankumous ja Haitin syntyminen eivät todellisuudessa juuri muuttaneet orjien asemaa. Muutos alkoi Englannista, jossa syntyi 1800-luvun alussa voimakas orjuuden vastainen liike. Vuonna 1833 Englannin parlamentti päätti lopettaa orjuuden siirtomaissaan, mutta Ruotsi päätyi samaan vasta viitisentoista vuotta myöhemmin.

Ruotsi halusi päästä taakaksi tulleesta siirtomaastaan eroon ja sai sen myytyä takaisin Ranskalla vuonna 1878. Tähän päättyi ruotsalaisen ja osin suomalaisenkin siirtomaaherruuden historia.

Aaltosen ja Sivosen kirjassa pääsee tutustumaan myös Saint-Barthélemyn saaren nykypäivään. Se on suosittu rikkaiden lomasaari, jossa Ruotsin lähes satavuotinen valtakausi näkyy lähinnä joissakin katujen nimissä. Saaren historia on kuitenkin osa Karibian alueen historiaa ja kansainvälistä orjakauppaa. Vaikka Ruotsin osuus siinä oli pieni, osana Ruotsia myös suomalaisia oli siinä mukana.

Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen. Orjia ja isäntiä. Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla. Into 2019

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään