Euroopan tiedeneuvostoa (ERC) vasta tämän vuoden alusta lähtien johtanut italialais-amerikkalainen Mauro Ferrari on eronnut, kertoi muun muassa uutistoimisto AP keskiviikkona. Ensimmäisenä Ferrarin erokirjeestä kertoi Financial Times tiistaina (maksumuurin takana).
Ferrari ilmaisi erokirjeessään syvän turhautumisensa siihen, että hän oli törmännyt institutionaalisiin ja poliittisiin esteisiin yrittäessään pikavauhtia pystyttää yhteisen eurooppalaisen tutkimusohjelman koronavirusta vastaan taistelemiseksi.
”Olen nähnyt riittävästi sekä tiedehallintoa että Euroopan unionin poliittisia operaatioita. Olen menettänyt uskoni itse järjestelmään”, kirjoitti Ferrari EU:n komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille osoittamassaan kirjeessä.
Euroopan tiedeneuvosto ERC on pääasiallinen EU:n tutkimusrahoitusta ohjaava elin.
”Tulin ERC:hen EU:n kiihkeänä kannattajana, mutta Covid-19 -kriisi on muuttanut näkemykseni täysin”, jatkoi Ferrari.
Euroopan tiedeneuvosto ERC (tunnetaan myös nimellä Euroopan tutkimusneuvosto) on pääasiallinen EU:n tutkimusrahoitusta ohjaava elin.
Komissio puolusti toimintaansa
Ferrari sanoi aloittaneensa pyrkimykset erityisen koronatutkimusohjelman käynnistämisestä maaliskuun alussa, kun pandemian laajuus tuli selväksi. Hänen esityksensä kuitenkin tyrmättiin sillä perusteella, ettei EU voi rahoittaa omien elimiensä tutkimushankkeita.
Ferrari kertoi sen jälkeen etsineensä von der Leyenin kanssa vaihtoehtoista ratkaisua, mutta sekin oli juuttunut komission byrokratiaan.
Ferrarin nelivuotinen toimikausi olisi jatkunut vuoden 2023 loppuun saakka.
EU:n komission tiedottaja Johannes Bahrke vahvisti AP:lle, että Ferrarin ero astui välittömästi voimaan.
EU:n komissio puolusti keskiviikkona toimintaansa ja ilmoitti, että lyhyellä varoitusajalla on valittu jo 18 tutkimus- ja kehitysohjelmaa koronaa vastaan taistelemiseksi. Lisäksi 50 muuta Euroopan tiedeneuvoston projektia auttavat osaltaan taistelussa.
Ferrarin ero lisää painetta arvosteluun, jota on kohdistettu EU:n heikkoon yhteistyöhön koronakriisissä, vaikka terveysasiat kuuluvatkin suurimmaksi osaksi jäsenmaiden toimivaltaan.