KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

KU:n arkistosta: Pienten eliittien historiaa Kaakkois-Aasiassa – varhaishistoria kansallisten päämäärien palveluksessa

Buddhalainen munkki ottaa selfietä 1600-luvun kuuluisan munkin Luang Pu Thuatin patsaan luona Thaimaan Ayutthayassa.

Buddhalainen munkki ottaa selfietä 1600-luvun kuuluisan munkin Luang Pu Thuatin patsaan luona Thaimaan Ayutthayassa. Kuva: Lehtikuva/Mladen Antonov

Huolimatta talouden avautumisesta ja väestön keskiluokkaistumisesta demokratia on viime vuosina ottanut takapakkia. Juttu on julkaistu 27.9.2020.

Arto Huovinen
27.12.2020 12.00

Suomen kielellä on ilahduttavasti ilmestynyt historian yleisesityksiä maista ja alueista, jotka aikoinaan jäivät vähemmälle huomiolle. Marja-Leena Heikkilä-Hornin Kaakkois-Aasian historia kokoaa yhteen tuon alueen historian aina varhaiskulttuureista viime vuosien tapahtumiin.

Nykyisissä Kaakkois-Aasian maissa varhaishistorian kirjoittaminen on usein asetettu palvelemaan kansallisia päämääriä. Syntyy kiistoja siitä, mikä etninen ryhmä rakensi mitäkin loisteliasta ja kenen kulttuuri on vanhinta.

Esimerkiksi Thaimaassa ei tunnusteta Sumatralla ja Malakan niemimaalla 600–1300 -luvuilla hallinneen Srivijayan valtakunnan ulottumista nykyisen Thaimaan alueelle, koska virallisen näkemyksen mukaan korkeakulttuuri ei voinut siirtyä etelästä pohjoiseen. Kambodzhassa on kiistelty siitä, ketkä ovat ”aitoja khmerejä”, monietnisessä Malesiassa korostetaan malaijeja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Varhaishistoriasta löytyy selityksiä nykypäiväänkin. Filippiinien varhainen yhteiskunta oli hyvin perhekeskeinen, minkä katsotaan pohjustaneen poliittisten perhedynastioiden syntyä. Yhä 60 prosenttia parlamenttipaikoista menee perinteisille poliitikkoperheille, jotka ovat yleensä myös maanomistajia ja taloudellista eliittiä.

Espanjalaisten tuotua kristinuskon Filippiineille uudelle kristitylle nimettiin kummivanhemmat. Tästä muotoutui järjestelmä, joka edelleen pitää yllä puolifeodaalista isäntä-renkisuhdetta rikkaiden ja köyhien välillä.

Siirtomaakausi loi
pohjaa ongelmille

Monien nykypäivän ongelmien taustalla on siirtomaavaltojen toiminta.

Hajota ja hallitse -politiikassa suosittiin joitakin ryhmiä. Aiemmin tuntematon rotukäsite tuotiin alueelle. Koulutusta tarjottiin vain pienelle eliitille, siirtomaa-armeijoihin värvättiin ”soturikansoja” eli vuoristokansoja ja etnisiä vähemmistöjä.

Maihin tuotiin systemaattisesti kouluttamatonta työvoimaa muualta Aasiasta. Britit ryhtyivät 1800-luvulla tukemaan eteläintialaisten muuttoa siirtomaihinsa Kaakkois-Aasiassa. Ranskalaiset hallitsivat Saigonista ja lähettivät vietnamilaisia virkamiehiä Laosiin ja Kambodzhaan.

Kiinalaisia on ollut Kaakkois-Aasiassa ainakin 1400-luvulta lähtien, mutta siirtomaavallat tukivat kiinalaisen työvoiman muuttoa alusmaihinsa. Samalla eurooppalaiset siirtomaavallat loivat keinotekoisia vähemmistöjä korostamalla kiinalaisten ulkopuolisuutta ja häivyttivät oman asemansa todellisena vähemmistönä.

Nykyisin kiinalaiset ovat usein maiden talouseliittiä. Heikkilä-Hornin mukaan esimerkiksi kaikki Thaimaan, Malesian, Indonesian ja Filippiinien rikkaimmat perheet ovat kiinalaista syntyperää. Toisaalta kiinalaiset ovat monesti joutuneet vainojen kohteeksi.

Siirtomaavallat suosivat hajota ja hallitse -politiikassaan joitakin ryhmiä.

Siirtomaavaltojen vetämät mielivaltaiset rajat aiheuttavat yhä konflikteja.

Myös uskontojen politisoiminen aloitettiin jo siirtomaakaudella, ja se voimistui kylmän sodan ajan kommunisminvastaisessa taistelussa. Islaminuskoisissa Malesiassa ja Indonesiassa islamin radikalisoitumista ja wahhabismia pidettiin pienempänä pahana kuin opiskelijoiden vasemmistolaista radikalisoitumista.

Ainoana muodollisesti itsenäisenä pysyi Thaimaa, joskin se oli vahvasti eurooppalaisten vaikutusvallan alla. Kun Thaimaassa 1930-luvulla ryhdyttiin rakentamaan thai-identiteettiä, piti löytää perivihollinen. Se ei voinut olla Kambodzhan vihollisena esitetty Vietnam, ei thaimaalaisen eliitin alkuperämaa Kiina eikä mikään Euroopan maa. Ikiaikaiseksi, kouluissa yhä opetettavaksi, periviholliseksi valikoitui siis Burma (nykyinen Myanmar).

Suurin merkitys kaakkoisaasialaisella siirtomaalla oli Hollannille, jonka budjetista parhaimmillaan 25 prosenttia tuli Indonesiasta. Siirtomaavalta oli julma ja rasistinen; hollantilaisten harjoittama rotuerottelu Jaavalla pohjusti Etelä-Afrikan myöhempää apartheid-politiikkaa.

Kylmän sodan kuuma
rintama Vietnamissa

Useissa Kaakkois-Aasian maissa itsenäisyysliikkeen juuret ovat viime vuosisadan alkuvuosikymmenissä, mutta toisen maailmansodan aikainen japanilaismiehitys vauhditti kehitystä. Vain osa maista oli vastentahtoisesti Japanin miehittämiä, osassa hallitukset tosiasiassa liittoutuivat japanilaisten kanssa.

Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että myöhemmällä Pohjois-Vietnamin johtajalla HoTshi Minhillä oli toisen maailmansodan aikana läheiset suhteet Yhdysvaltain silloiseen tiedustelupalveluun OSS:ään. OSS aseisti Hon joukkoja eli Viet Minhiä ja sen joukot antoivat amerikkalaisille tiedustelutietoa japanilaisten liikkeistä. Vietnamin sodassa Ho oli Yhdysvaltain vihollinen.

Toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneille Kaakkois-Aasian maille ei annettu mahdollisuutta pyrkiä puolueettomuuteen. 1950-luvulla syntyneen sitoutumattomien maiden liikkeen aasialaisia johtajia olivat Burman U Nu, Indonesian Sukarno ja Kambodzhan Norodom Sihanouk. Heidät kaikki syöstiin vallasta sotilaskaappauksilla, joita Yhdysvallat tuki suoraan tai epäsuorasti.

Kylmän sodan kuumin rintama oli Vietnamin riisipelloilla, jonka sivusodissa Yhdysvallat kylvi pommeja Kambodzhaan ja Laosiin.

Vihanpito jatkui niin, että kun Vietnam lopetti punakhmerien hirmuvallan vuodenvaihteessa 1978–1979, Yhdysvallat liittolaisineen tunnusti punakhmerien edustajan Kambodzhan edustajaksi YK:ssa aina vuoteen 1993 saakka.

Demokratia ottanut
takapakkia alueella

Marja-Leena Heikkilä-Hornin mukaan Kaakkois-Aasian maat eivät ole edenneet kohti länsimaista demokratiaa niin kuin 1980-luvulla kuviteltiin, huolimatta talouden avautumisesta ja väestön keskiluokkaistumisesta. Ihmisoikeudet, lehdistönvapaus ja edustuksellinen demokratia ovat viime vuosina pikemminkin ottaneet takapakkia.

Kaikki Kaakkois-Aasian maat ovat autoritaarisia, vaikka olisivatkin muodollisesti demokratioita. Niissä on useimmiten vallalla avoin henkilökultti ja hyvä veli -verkostoihin perustuva klientelismi. Valta ja omaisuus keskittyvät pienelle eliitille, joka on kytköksissä toisiinsa avioliittojen tai muiden sukulaisuussuhteiden kautta.

Useimmat puolueet ovat yhden henkilön kannatusyhdistyksiä ja vaalit teatteria. Länsimaisille kehitysavun antajille ja sijoittajille näyttää riittävän, että vaalit ovat muodollisesti vapaat. Kiinan vaikutus kasvaa jatkuvasti. Politiikka on miesvaltaista, ja etninen monimuotoisuus luo poliittisia ongelmia.

Heikkilä-Hornin sanoin Kaakkois-Aasian eliitti osoittaa myös hämmästyttävää piittaamattomuutta asuinmaansa ympäristöä kohtaan.

Valitettavasti Heikkilä-Hornin yhteenveto Thaimaasta sopii soveltaen moneen muuhunkin Kaakkois-Aasian maahan: ”Tosiasiassa Thaimaan politiikka kiertää kehää vaaleista sotilasvallankaappaukseen, epädemokraattiseen perustuslakiin ja taas uusiin vaaleihin. Armeijan eri yksiköt käyvät valtataistelua keskenään ja myös poliisikuntaa vastaan. Thai-kiinalainen liikemieseliitti taistelee sekin keskenään ja armeijaa vastaan. Kaikki osapuolet vetoavat kuningashuoneeseen ja uhkailevat toisiaan Thaimaan ankaralla majesteettirikoslailla. Tavallinen kansa vedetään aika ajoin mukaan väkivaltaisiin mellakoihin, joissa on kyse lähinnä eliittien välisestä valtataistelusta.”

Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasian historia. Gaudeamus 2020. 512 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Uusimmat

Yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa.

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

Hallituksen piti tuoda Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 100 000 enemmän, Li Andersson sanoo.

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

Valtiovarainministeriön johtoasema on perustunut ikään kuin kriisin mielikuvaan, sanoo KU:n Raha, talous ja politiikka -podcastin asiantuntija Lauri Holappa.

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

12.05.2025

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

12.05.2025

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

11.05.2025

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

10.05.2025

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään