KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

KU:n arkistosta: Pienten eliittien historiaa Kaakkois-Aasiassa – varhaishistoria kansallisten päämäärien palveluksessa

Buddhalainen munkki ottaa selfietä 1600-luvun kuuluisan munkin Luang Pu Thuatin patsaan luona Thaimaan Ayutthayassa.

Buddhalainen munkki ottaa selfietä 1600-luvun kuuluisan munkin Luang Pu Thuatin patsaan luona Thaimaan Ayutthayassa. Kuva: Lehtikuva/Mladen Antonov

Huolimatta talouden avautumisesta ja väestön keskiluokkaistumisesta demokratia on viime vuosina ottanut takapakkia. Juttu on julkaistu 27.9.2020.

Arto Huovinen
27.12.2020 12.00

Suomen kielellä on ilahduttavasti ilmestynyt historian yleisesityksiä maista ja alueista, jotka aikoinaan jäivät vähemmälle huomiolle. Marja-Leena Heikkilä-Hornin Kaakkois-Aasian historia kokoaa yhteen tuon alueen historian aina varhaiskulttuureista viime vuosien tapahtumiin.

Nykyisissä Kaakkois-Aasian maissa varhaishistorian kirjoittaminen on usein asetettu palvelemaan kansallisia päämääriä. Syntyy kiistoja siitä, mikä etninen ryhmä rakensi mitäkin loisteliasta ja kenen kulttuuri on vanhinta.

Esimerkiksi Thaimaassa ei tunnusteta Sumatralla ja Malakan niemimaalla 600–1300 -luvuilla hallinneen Srivijayan valtakunnan ulottumista nykyisen Thaimaan alueelle, koska virallisen näkemyksen mukaan korkeakulttuuri ei voinut siirtyä etelästä pohjoiseen. Kambodzhassa on kiistelty siitä, ketkä ovat ”aitoja khmerejä”, monietnisessä Malesiassa korostetaan malaijeja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Varhaishistoriasta löytyy selityksiä nykypäiväänkin. Filippiinien varhainen yhteiskunta oli hyvin perhekeskeinen, minkä katsotaan pohjustaneen poliittisten perhedynastioiden syntyä. Yhä 60 prosenttia parlamenttipaikoista menee perinteisille poliitikkoperheille, jotka ovat yleensä myös maanomistajia ja taloudellista eliittiä.

Espanjalaisten tuotua kristinuskon Filippiineille uudelle kristitylle nimettiin kummivanhemmat. Tästä muotoutui järjestelmä, joka edelleen pitää yllä puolifeodaalista isäntä-renkisuhdetta rikkaiden ja köyhien välillä.

Siirtomaakausi loi
pohjaa ongelmille

Monien nykypäivän ongelmien taustalla on siirtomaavaltojen toiminta.

Hajota ja hallitse -politiikassa suosittiin joitakin ryhmiä. Aiemmin tuntematon rotukäsite tuotiin alueelle. Koulutusta tarjottiin vain pienelle eliitille, siirtomaa-armeijoihin värvättiin ”soturikansoja” eli vuoristokansoja ja etnisiä vähemmistöjä.

Maihin tuotiin systemaattisesti kouluttamatonta työvoimaa muualta Aasiasta. Britit ryhtyivät 1800-luvulla tukemaan eteläintialaisten muuttoa siirtomaihinsa Kaakkois-Aasiassa. Ranskalaiset hallitsivat Saigonista ja lähettivät vietnamilaisia virkamiehiä Laosiin ja Kambodzhaan.

Kiinalaisia on ollut Kaakkois-Aasiassa ainakin 1400-luvulta lähtien, mutta siirtomaavallat tukivat kiinalaisen työvoiman muuttoa alusmaihinsa. Samalla eurooppalaiset siirtomaavallat loivat keinotekoisia vähemmistöjä korostamalla kiinalaisten ulkopuolisuutta ja häivyttivät oman asemansa todellisena vähemmistönä.

Nykyisin kiinalaiset ovat usein maiden talouseliittiä. Heikkilä-Hornin mukaan esimerkiksi kaikki Thaimaan, Malesian, Indonesian ja Filippiinien rikkaimmat perheet ovat kiinalaista syntyperää. Toisaalta kiinalaiset ovat monesti joutuneet vainojen kohteeksi.

Siirtomaavallat suosivat hajota ja hallitse -politiikassaan joitakin ryhmiä.

Siirtomaavaltojen vetämät mielivaltaiset rajat aiheuttavat yhä konflikteja.

Myös uskontojen politisoiminen aloitettiin jo siirtomaakaudella, ja se voimistui kylmän sodan ajan kommunisminvastaisessa taistelussa. Islaminuskoisissa Malesiassa ja Indonesiassa islamin radikalisoitumista ja wahhabismia pidettiin pienempänä pahana kuin opiskelijoiden vasemmistolaista radikalisoitumista.

Ainoana muodollisesti itsenäisenä pysyi Thaimaa, joskin se oli vahvasti eurooppalaisten vaikutusvallan alla. Kun Thaimaassa 1930-luvulla ryhdyttiin rakentamaan thai-identiteettiä, piti löytää perivihollinen. Se ei voinut olla Kambodzhan vihollisena esitetty Vietnam, ei thaimaalaisen eliitin alkuperämaa Kiina eikä mikään Euroopan maa. Ikiaikaiseksi, kouluissa yhä opetettavaksi, periviholliseksi valikoitui siis Burma (nykyinen Myanmar).

Suurin merkitys kaakkoisaasialaisella siirtomaalla oli Hollannille, jonka budjetista parhaimmillaan 25 prosenttia tuli Indonesiasta. Siirtomaavalta oli julma ja rasistinen; hollantilaisten harjoittama rotuerottelu Jaavalla pohjusti Etelä-Afrikan myöhempää apartheid-politiikkaa.

Kylmän sodan kuuma
rintama Vietnamissa

Useissa Kaakkois-Aasian maissa itsenäisyysliikkeen juuret ovat viime vuosisadan alkuvuosikymmenissä, mutta toisen maailmansodan aikainen japanilaismiehitys vauhditti kehitystä. Vain osa maista oli vastentahtoisesti Japanin miehittämiä, osassa hallitukset tosiasiassa liittoutuivat japanilaisten kanssa.

Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että myöhemmällä Pohjois-Vietnamin johtajalla HoTshi Minhillä oli toisen maailmansodan aikana läheiset suhteet Yhdysvaltain silloiseen tiedustelupalveluun OSS:ään. OSS aseisti Hon joukkoja eli Viet Minhiä ja sen joukot antoivat amerikkalaisille tiedustelutietoa japanilaisten liikkeistä. Vietnamin sodassa Ho oli Yhdysvaltain vihollinen.

Toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneille Kaakkois-Aasian maille ei annettu mahdollisuutta pyrkiä puolueettomuuteen. 1950-luvulla syntyneen sitoutumattomien maiden liikkeen aasialaisia johtajia olivat Burman U Nu, Indonesian Sukarno ja Kambodzhan Norodom Sihanouk. Heidät kaikki syöstiin vallasta sotilaskaappauksilla, joita Yhdysvallat tuki suoraan tai epäsuorasti.

Kylmän sodan kuumin rintama oli Vietnamin riisipelloilla, jonka sivusodissa Yhdysvallat kylvi pommeja Kambodzhaan ja Laosiin.

Vihanpito jatkui niin, että kun Vietnam lopetti punakhmerien hirmuvallan vuodenvaihteessa 1978–1979, Yhdysvallat liittolaisineen tunnusti punakhmerien edustajan Kambodzhan edustajaksi YK:ssa aina vuoteen 1993 saakka.

Demokratia ottanut
takapakkia alueella

Marja-Leena Heikkilä-Hornin mukaan Kaakkois-Aasian maat eivät ole edenneet kohti länsimaista demokratiaa niin kuin 1980-luvulla kuviteltiin, huolimatta talouden avautumisesta ja väestön keskiluokkaistumisesta. Ihmisoikeudet, lehdistönvapaus ja edustuksellinen demokratia ovat viime vuosina pikemminkin ottaneet takapakkia.

Kaikki Kaakkois-Aasian maat ovat autoritaarisia, vaikka olisivatkin muodollisesti demokratioita. Niissä on useimmiten vallalla avoin henkilökultti ja hyvä veli -verkostoihin perustuva klientelismi. Valta ja omaisuus keskittyvät pienelle eliitille, joka on kytköksissä toisiinsa avioliittojen tai muiden sukulaisuussuhteiden kautta.

Useimmat puolueet ovat yhden henkilön kannatusyhdistyksiä ja vaalit teatteria. Länsimaisille kehitysavun antajille ja sijoittajille näyttää riittävän, että vaalit ovat muodollisesti vapaat. Kiinan vaikutus kasvaa jatkuvasti. Politiikka on miesvaltaista, ja etninen monimuotoisuus luo poliittisia ongelmia.

Heikkilä-Hornin sanoin Kaakkois-Aasian eliitti osoittaa myös hämmästyttävää piittaamattomuutta asuinmaansa ympäristöä kohtaan.

Valitettavasti Heikkilä-Hornin yhteenveto Thaimaasta sopii soveltaen moneen muuhunkin Kaakkois-Aasian maahan: ”Tosiasiassa Thaimaan politiikka kiertää kehää vaaleista sotilasvallankaappaukseen, epädemokraattiseen perustuslakiin ja taas uusiin vaaleihin. Armeijan eri yksiköt käyvät valtataistelua keskenään ja myös poliisikuntaa vastaan. Thai-kiinalainen liikemieseliitti taistelee sekin keskenään ja armeijaa vastaan. Kaikki osapuolet vetoavat kuningashuoneeseen ja uhkailevat toisiaan Thaimaan ankaralla majesteettirikoslailla. Tavallinen kansa vedetään aika ajoin mukaan väkivaltaisiin mellakoihin, joissa on kyse lähinnä eliittien välisestä valtataistelusta.”

Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasian historia. Gaudeamus 2020. 512 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään