KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Uudistuskyvytön vallankumous

Moskovassa juhlittiin voiton päivää viime vuonna neuvostosymbolin alla.

Moskovassa juhlittiin voiton päivää viime vuonna neuvostosymbolin alla. Kuva: Lehtikuva/Pavel Golovkin

Miksi juuri Venäjällä tapahtui 1917 vallankumous, joka pyrki harppaamaan utooppiseen yhteiskuntaan? Entä miksi vallankumous epäonnistui? Pyrkimyksenä oli kehittää proletariaatille kommunistinen yhteiskunta ja uusi, kollektiivinen ihmislaji. Kuinka se sujui käytännössä?

Ville Ropponen
15.5.2021 16.00

Orlando Figesin Vallankumouksen Venäjä on tiivis ja näkemyksellinen teos Neuvostoliiton historiasta. Lontoon yliopiston historian professori Figes tekee uusia tulkintoja, vaikka toistaa vakiintuneitakin käsityksiä. Teos erottuu edukseen oivaltavalla näkökulmallaan.

Aiemmassa kirjassaan Kuiskaajat (2011) Figes ruotii tavallisten neuvostokansalaisten elämää. Vallankumouksen Venäjä heittää vinkkelin itse vallankumoukseen. Figesin mukaan se oli sata vuotta kestänyt kehityskulku, ei vain vuoden 1917 ympärille kehkeytynyt tapahtumasarja.

Figes tarkastelee erityisesti bolševikkijohdon suhdetta vallankumouksen päämääriin, välillä ymmärtävästikin, mutta kriittisesti ja tosiasiat tunnustaen. Lenin kanonisoitiin varhain, ja jokainen Neuvostoliiton johtajista uskoi toteuttavansa vallankumousta hänen jäljillään. Kaikilla oli oma tulkintansa, ja siihen Leninin ristiriitainen perintö antoi eväät.

Nykyhistoria perustuu avautuneisiin neuvostoarkistoihin. Figes viittoilee niin läntisiin kuin venäläisiin historioitsijoihin, Sheila Fitzpatrickiin, Anne Applebaumiin, Dmitri Volkogonoviin ja Oleg Hlevnjukiin. Hän siteeraa viljalti alkuperäislähteitä.

Vallankumouksen käännepisteinä Figes näkee neuvostovallan alkuvaiheessa kehkeytyneet mallit, sota-kommunismin ja uuden talouspolitiikka NEP:in, joiden välillä Neuvostoliitto kipuili koko ajan kykenemättä valitsemaan ja uudistumaan. Propagandan ihanteelliset kasvot peittivät lähes näkyvistä nuivan todellisuuden.

Figesin mukaan ongelma oli se, ettei bolševikeilla ollut selvää ideologiaa. Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen vasen siipi halusi edetä suoraan kapitalismin poistoon ja jatkaa sotakommunismia. Se oli syntynyt osin puna-armeijan tarpeisiin, osin luokkasodan välineeksi; se pyrki poistamaan yksityisen kaupan, kansallistamaan suuryritykset, militarisoimaan työnteon, pakko-ottamaan viljan talonpojilta ja poistamaan rahan valtion säännöstelyllä. Tässä talouden ja yhteiskunnan läpikotaisessa valvonnassa oli totalitaristisella valtiolla juurensa.

Lenin taas halusi, että kapitalistisia menetelmiä käytettäisiin ensin talouden jälleenrakentamiseen sodan tuhoista. Vuonna 1921 siirryttiinkin ”tilapäiseen peräytymiseen” eli NEP:in sekatalousmalliin.

Figes ajoittaa vallankumouksen alun jo 1891 suureen nälänhätään. Tuolloin kansalaisyhteiskunta törmäsi tsaarin kanssa, joka kieltäytyi reformeista. Vallankumous kasvoi työläisten ja talonpoikien kurjasta asemasta ja siitä, ettei ollut parlamenttia, eikä mitään kanavaa muutokseen. Marxismi tarjosi modernin, länsimaisen vision Venäjästä.

Helmikuun 1917 vallankumous kukisti tsaarin ja nosti valtaan demokraattisen väliaikaisen hallituksen. Sen uudistukset eivät tyydyttäneet kaikkia; monet vaativat yhteiskunnallista kumousta ja valtaa neuvostoille, joissa kaikkien vasemmistolaisten puolueiden tulisi istua.

Bolševikkien lokakuun vallankumous ikään kuin vastasi näihin odotuksiin. Mutta se ei kumonnut vain väliaikaista hallitusta, vaan syrjäytti myös muut neuvostojen puolueet. Kyseessä oli vallankaappaus, joka samalla pirstoi sosialistisen liikkeen Venäjällä, selittää Figes.

Demokratian muodollisia periaatteita halveksuva Lenin hukkasi mahdollisuuden vasemmistopuolueiden yhteistyöhön, vaikka bolševikkijohtajista Grigori Zinovjev ja Lev Kamenev kannattivat sitä.

Figes väittää, että Leninin aatelinen tausta selitti hänen määräilevyytensä ja jyrkkyytensä. Lenin mielsi kansan ihmismateriaaliksi, jota tarvittiin lähinnä hänen vallankumouksellisten suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Yksi selitys kompromissittomuuteen voi olla myös Lenin vahva ideologisuus. Se oli sekoitus marxismia ja venäläistä nihilismiä, kuten Kansan tahto-järjestön aatteita. Leniniin vaikutti erityisesti Pjotr Tkatševin ”jakobismi”. Tkatšev puolusti vallan anastamista ja diktatuurin pystyttämistä etujoukon avulla.

Historioitsija Stéphane Courtais on huomauttanut Leninin imeneen vaikutteita myös Sergei Netšajevilta. Tämän mukaan vallankumoukselliset nousevat ”porvarillisen moraalin” yläpuolelle puhdistaessaan yhteiskunnan. Leninin mukaan sisällissota oli luokkataistelun ja diktatuurin turvaamisen välttämätön vaihe, se oikeutti terrorin. Terrori oli myös todiste vainoharhasta, että hallitusta piirittivät ulkoiset ja sisäiset viholliset. Sama militaristinen logiikka ”kampanjoineen” ja ”rintamineen” jatkui ruokkien sortoa läpi neuvostoajan.

Talouspoliittisesti Lenin silti kykeni kompromisseihin. Figes tulkitsee, että kääntyminen NEP:iin ei johtunut vain 1921 kapinoista, vaan Lenin oli tarkoittanut NEP:in pitkäkestoiseksi suunnitelmaksi. Marxilaisena hän oli alkanut ajatella, että Venäjälle pitäisikin luoda kehittynyt kapitalismi, josta edettäisiin sekatalouden kautta sosialismiin. Kollektivointi kuului NEP:iin, mutta Leninin näkemyksessä se olisi ollut asteittainen ja vapaaehtoinen ja perustunut osuustoimintatiloihin.

Toisaalta kaikki stalinismin elementit, yksipuoluevalta, terrorihallinto ja johtajakultti, perustettiin jo Leninin aikana. Stalinin valtaannousu oli itse asiassa Leninin 1921 säätämän diktatorisen puolueen fraktioiden kiellon suora hedelmä.

Stalinin aika merkitsi paluuta sotakommunismiin. Kollektivointi teki talonpojista jälleen maaorjia. Lisäksi Neuvostoliittoa rakensivat niin Gulagin orjat kuin ”sosialististen työmaiden” halpatyöläiset. Stalin käänsi Neuvostoliiton konservatiiviseen ja nationalistiseen suuntaan. Uusi aineellisten etujen jakamisen hierarkia teki Neuvostoliitosta hyvin porrastetun, vaikka virallisesti oli tasa-arvon ideaali.

Nikita Hruštšov paljasti osin Josif Stalinin rikokset 1956 pyrkien ”palaamaan leninismiin” ja esittäen stalinismin ”poikkeamaksi”. Näin Hruštšov koetti saada kannatusta uudistusohjelmalleen, mutta puolue joutuikin jatkuvaan legitimiteettikriisin. Suunnitelmatalouskaan ei ikinä oikein toiminut.

Jos NEP:iä olisi alunperin jatkettu tai kollektivointi purettu ja palattu sekatalouteen, kuten Kiinassa tapahtui 1970-luvulla, olisi talous luultavasti saatu toimimaan, mutta ideologia ei antanut myöden. Ongelmaksi olisi siinäkin tapauksessa jäänyt diktatuuri – ja sehän perustui pyhän Leninin näkemyksiin. Kansa kysyi: miten luottaa puoluediktatuuriin, joka oli tappanut miljoonia, valehdellut ja ollut katastrofaalisen väärässä?

Hruštšovia seuraava johtaja, Leonid Brežnev, ei yrittänytkään uudistuksia.

Mihail Gorbatšov kuitenkin päätti vielä kerran koettaa: perestroika ei merkinnyt vain siirtymistä NEP:in tyyliseen sekatalouteen vaan myös demokratisointia. Kansalaisyhteiskunta syntyi. Figes käsittää Gorbatšovin kehittyneen lopulta sosiaalidemokraatiksi, joka kannatti monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta.

Uudistukset tulivat liian myöhään. Neuvostoliiton romahdus oli niiden syytä tai ansiota, ei taloustilanne, väittää Figes, sillä glasnostin sananvapauden myötä kaikki rikokset, väärinkäytökset ja ympäristöongelmat vyöryivät esiin. Usko järjestelmään katosi.

Onko Neuvostoliiton romahtaminen demokratisoitunut tai jakanut valtaa ja varallisuutta Venäjällä? Ei paljoa. Pitkälti on syynä se, ettei neuvostovallan rikoksia ole ruopattu perinpohjin, uskoo Figes. Vladimir Putin on palauttanut neuvostohistorian kunnian osana Venäjän pullistamista suurvallaksi. Stalin on rehabilitoitu. Poliittinen sorto on palannut. Tämä kaikki vaikuttaa pohjaavan paljolti vallankumouksen epäonnistumiseen.

Figesiä tulkiten vallankumous epäonnistui, koska se perustui pakottamiseen ja väkivaltaan ja juuttui dogmatismiin. Bolševikkien äärimodernistinen, antihumanistinen ajatus ihmisyksilöistä raaka-aineena valtion palveluksessa kommunismin toteuttamiseksi ei luonut kestävää pohjaa tulevaisuudelle. Virheellistä oli myös voluntaristinen usko muokata maailmaa tosiseikoista välittämättä. Neuvostovitsin mukaan ”jos todellisuus ja teoria ovat ristiriidassa, niin sen pahempi todellisuudelle”.

Orlando Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991, suom. Kalevi Suomela, 377 s. Siltala 2021

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään