KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Uutisointi maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta on pahasti vinksallaan

Turvapaikanhakijoiden tuloa kuvaillaan keskusteluissa  usein vyöryksi. Kuvassa Syyriasta paenneita ihmisiä Turkin ja Kreikan välisellä raja-alueella keväällä 2020.

Turvapaikanhakijoiden tuloa kuvaillaan keskusteluissa usein vyöryksi. Kuvassa Syyriasta paenneita ihmisiä Turkin ja Kreikan välisellä raja-alueella keväällä 2020. Kuva: All Over Press/Can Ozer

Tutkijoiden, toimittajien ja järjestöasiantuntijoiden tietokirjan mukaan Eurooppa-keskeisyys ja kova turvallisuusajattelu vääristävät uutisointia ja julkista keskustelua maahanmuutosta.

Johannes Jauhiainen
17.5.2021 9.30

Turvapaikanhakijoiden tuloa Eurooppaan on kuvailtu vyöryksi, aalloksi, tulvaksi ja tsunamiksi. Itse ihmisiä taas on nimitetty Iphone-miehiksi, partalapsiksi ja elintasosurffareiksi.

Nämä sanavalinnat sekä turvallisuutta ja ulkoista uhkaa painottava Eurooppa-keskeinen uutisointi ovat Noora Kotilaisen ja Jussi Laineen toimittaman tietokirjan mukaan pönkittäneet vinoutunutta ja haitallista keskustelua maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta.

– Pitäisi miettiä enemmän mihin kriisi tai tsunami-sanan käyttö johtaa. Kriisi nimittäin mielletään usein negatiiviseksi muutokseksi, vaikka muutokseen voisi liittää myös positiivisiakin puolia, Kotilainen kertoo Kansan Uutisille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kotilainen pitää myös sanaa ”pakolaiskriisi” ongelmallisena. Sen sijaan voisi puhua eurooppalaisesta pakolaisten vastaanottamiskriisistä tai vaikkapa empatian puutteen ja ihmisoikeuksien arvostuksen kriisistä.

Kirjassa painotetaan myös useaan otteeseen, että valtaosa maailman pakolaisista on paennut, joko kotimaansa sisällä tai sen lähialueille. Siitäkin syystä globaalin siirtolaisuustarinan pääosaa ei näyttele apua tarjoava tai ulkopuoliselta uhalta suojautuva eurooppalainen vaan erityyppisten siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukko.

Tieteeseen pohjautuvia
artikkeleja

Kotilaisen ja Laineen tietokirja koostuu tieteeseen nojaavista, usein tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista sekä lyhyemmistä näkökulmatyyppisistä teksteistä. Näkökulmia ovat tutkijoiden lisäksi kirjoittaneet myös toimittajat ja järjestökentän asiantuntijat.

Esimerkiksi tutkija Johanna Vuorelma avaa artikkelissaan ironian käyttöä maahanmuuttokeskustelussa, kun taas professori Kaarina Nikunen perkaa näkökulmassaan maahanmuuttokeskustelua sosiaalisessa mediassa.

Tieteellisempien ja näkökulmatyyppisten tekstien rytmitys tulee tarpeeseen, etenkin jos haluaa lukea kirjan kokonaisuutena. Tieteellisempien artikkelien ymmärtäminen vaatii nimittäin aiheesta kiinnostuneelta maallikoltakin aika paljon keskittymistä ja siksi kevyemmät näkökulmatyyppiset tekstit antavat lukijalle hengähdystauon ja katsauksen johonkin astetta konkreettisempaan ilmiöön.

Jos taas haluaa lukea kirjasta vain itseään kiinnostavat kappaleet ei tekstijaolla ole niin väliä. Lisäksi kirjassa on sen verran paljon toistoa esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisistä, ettei lukija tipu kärryltä, vaikka lukisi kirjasta vain yksittäisiä kappaleita.

Sisällön puolesta kirja on jaettu kolmeen temaattiseen osaan. Ensimmäisessä keskitytään muuttoliikkeen metaforiin, symboliikkaan ja sanavalintoihin.

Toisessa osassa pureudutaan rajakäsityksiin, turvallisuuteen ja uhkakuviin ja kolmannessa maahanmuuttopolitiikkaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Kaikissa kolmessa osa-alueessa käsitellään monelle lukijalle sekä tuttuja, että joitain suuremmalle yleisölle uusiakin ilmiöitä.

Turvapaikanhakijoita ja
maahanmuuttajia ei kuulla

Yksi kirjan läpileikkaavista havainnoista on, etteivät maahanmuuttajat tai turvapaikanhakijat itse pääse ääneen heitä koskevassa uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa.

Maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita ei liiemmin kuulla myöskään Kotilaisen ja Laineen toimittamassa kirjassa, yksittäisiä kappaleita lukuun ottamatta. Yksi näistä on Joni Virkkusen ja Minna Piipposen artikkeli, jossa nostetaan esiin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kokemuksia Venäjällä.

Kirjoittajien keräämän materiaalin mukaan Venäjällä on lähes mahdotonta saada turvapaikkaa, mikä taas johtaa siihen, että turvapaikanhakijat joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle kamppailemaan kafkamaisen byrokratian kanssa. Siksi Suomi vaikutti vuonna 2015 hyvältä vaihtoehdolta itärajan ylittäneille turvapaikanhakijoille — ainakin kuulopuheiden perusteella.

Kiinnostavan näkökulman julkiseen keskusteluun antavat myös siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miikka Tervosen artikkeli ja toimittaja Kimmo Oksasen näkökulma Itä-Euroopan romanien uutisoinnista Suomessa.

Tervosen artikkelissa kerrotaan muun muassa miten romaneista uutisoitiin jo 1990-luvulla satumaisina ja lapsenomaisina olentoina, joiden elämä muuttui, kun he saapuivat Alavuden kaltaiseen turvasatamaan. Tosin Tervosen teksti osoittaa myös, ettei media ole silloinkaan tyytynyt vain eksotisoimaan romaneja — vaan heitä on jo pitkään kuvattu joko rikollisina tai uhreina.

Kriittisiä havaintoja ja
kourallinen työkaluja

Siirtolaisuus, maahanmuutto ja pakolaisuus ovat aikamme puhutuimpia ja tunteita herättävimpiä ilmiöitä. Siksi niiden ympärillä vellovan julkisen keskustelun valtarakenteita ja perinteitä on syytä tarkastella kriittisesti ja tässä Kotilaisen ja Laineen kirja onnistuu.

Kirja antaa myös kiinnostavan katsauksen uutistyön kulisseihin ja maahanmuuttoon liittyvän uutisoinnin historiallisiin ja poliittisiin taustoihin.

Kritiikin, teoreettisen pohdinnan ja kiinnostavien näkökulmien lisäksi Laineen ja Kotilaisen tietokirja tarjoaa myös kourallisen työkaluja, joista maahanmuuttokeskustelusta kiinnostuneet toimittajat, tutkijat ja Twitterin käyttäjät voivat hyötyä.

Näistä työkaluista Kotilainen nostaa esiin muun muassa pohdinnat siitä minkälaisia uutiskuvia on sopiva käyttää eri asiayhteyksissä. Lisäksi Kotilainen mainitsee kirjan kriittiset huomiot niistä myyteistä, joita ylläpidetään julkisessa keskustelussa maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta.

Tulisiko maailmasta sitten hitusen verran parempi, jos edes osa maahanmuuttokeskustelun puhuvista päistä lukisi kirjan? Ehkä.

Varmaa on ainakin se, että näin hybridivaikuttamisen ja valeuutisten aikakautena medialukutaitoa kaivataan entistä enemmän. Niin lapsilta kuin aikuisilta.

Noora Kotilainen ja Jussi Laine (toim.): Muuttoliike murroksessa – metaforat, mielikuvat ja merkitykset. 447 sivua, Into.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään