KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Uutisointi maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta on pahasti vinksallaan

Turvapaikanhakijoiden tuloa kuvaillaan keskusteluissa  usein vyöryksi. Kuvassa Syyriasta paenneita ihmisiä Turkin ja Kreikan välisellä raja-alueella keväällä 2020.

Turvapaikanhakijoiden tuloa kuvaillaan keskusteluissa usein vyöryksi. Kuvassa Syyriasta paenneita ihmisiä Turkin ja Kreikan välisellä raja-alueella keväällä 2020. Kuva: All Over Press/Can Ozer

Tutkijoiden, toimittajien ja järjestöasiantuntijoiden tietokirjan mukaan Eurooppa-keskeisyys ja kova turvallisuusajattelu vääristävät uutisointia ja julkista keskustelua maahanmuutosta.

Johannes Jauhiainen
17.5.2021 9.30

Turvapaikanhakijoiden tuloa Eurooppaan on kuvailtu vyöryksi, aalloksi, tulvaksi ja tsunamiksi. Itse ihmisiä taas on nimitetty Iphone-miehiksi, partalapsiksi ja elintasosurffareiksi.

Nämä sanavalinnat sekä turvallisuutta ja ulkoista uhkaa painottava Eurooppa-keskeinen uutisointi ovat Noora Kotilaisen ja Jussi Laineen toimittaman tietokirjan mukaan pönkittäneet vinoutunutta ja haitallista keskustelua maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta.

– Pitäisi miettiä enemmän mihin kriisi tai tsunami-sanan käyttö johtaa. Kriisi nimittäin mielletään usein negatiiviseksi muutokseksi, vaikka muutokseen voisi liittää myös positiivisiakin puolia, Kotilainen kertoo Kansan Uutisille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kotilainen pitää myös sanaa ”pakolaiskriisi” ongelmallisena. Sen sijaan voisi puhua eurooppalaisesta pakolaisten vastaanottamiskriisistä tai vaikkapa empatian puutteen ja ihmisoikeuksien arvostuksen kriisistä.

Kirjassa painotetaan myös useaan otteeseen, että valtaosa maailman pakolaisista on paennut, joko kotimaansa sisällä tai sen lähialueille. Siitäkin syystä globaalin siirtolaisuustarinan pääosaa ei näyttele apua tarjoava tai ulkopuoliselta uhalta suojautuva eurooppalainen vaan erityyppisten siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukko.

Tieteeseen pohjautuvia
artikkeleja

Kotilaisen ja Laineen tietokirja koostuu tieteeseen nojaavista, usein tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista sekä lyhyemmistä näkökulmatyyppisistä teksteistä. Näkökulmia ovat tutkijoiden lisäksi kirjoittaneet myös toimittajat ja järjestökentän asiantuntijat.

Esimerkiksi tutkija Johanna Vuorelma avaa artikkelissaan ironian käyttöä maahanmuuttokeskustelussa, kun taas professori Kaarina Nikunen perkaa näkökulmassaan maahanmuuttokeskustelua sosiaalisessa mediassa.

Tieteellisempien ja näkökulmatyyppisten tekstien rytmitys tulee tarpeeseen, etenkin jos haluaa lukea kirjan kokonaisuutena. Tieteellisempien artikkelien ymmärtäminen vaatii nimittäin aiheesta kiinnostuneelta maallikoltakin aika paljon keskittymistä ja siksi kevyemmät näkökulmatyyppiset tekstit antavat lukijalle hengähdystauon ja katsauksen johonkin astetta konkreettisempaan ilmiöön.

Jos taas haluaa lukea kirjasta vain itseään kiinnostavat kappaleet ei tekstijaolla ole niin väliä. Lisäksi kirjassa on sen verran paljon toistoa esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisistä, ettei lukija tipu kärryltä, vaikka lukisi kirjasta vain yksittäisiä kappaleita.

Sisällön puolesta kirja on jaettu kolmeen temaattiseen osaan. Ensimmäisessä keskitytään muuttoliikkeen metaforiin, symboliikkaan ja sanavalintoihin.

Toisessa osassa pureudutaan rajakäsityksiin, turvallisuuteen ja uhkakuviin ja kolmannessa maahanmuuttopolitiikkaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Kaikissa kolmessa osa-alueessa käsitellään monelle lukijalle sekä tuttuja, että joitain suuremmalle yleisölle uusiakin ilmiöitä.

Turvapaikanhakijoita ja
maahanmuuttajia ei kuulla

Yksi kirjan läpileikkaavista havainnoista on, etteivät maahanmuuttajat tai turvapaikanhakijat itse pääse ääneen heitä koskevassa uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa.

Maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita ei liiemmin kuulla myöskään Kotilaisen ja Laineen toimittamassa kirjassa, yksittäisiä kappaleita lukuun ottamatta. Yksi näistä on Joni Virkkusen ja Minna Piipposen artikkeli, jossa nostetaan esiin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kokemuksia Venäjällä.

Kirjoittajien keräämän materiaalin mukaan Venäjällä on lähes mahdotonta saada turvapaikkaa, mikä taas johtaa siihen, että turvapaikanhakijat joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle kamppailemaan kafkamaisen byrokratian kanssa. Siksi Suomi vaikutti vuonna 2015 hyvältä vaihtoehdolta itärajan ylittäneille turvapaikanhakijoille — ainakin kuulopuheiden perusteella.

Kiinnostavan näkökulman julkiseen keskusteluun antavat myös siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miikka Tervosen artikkeli ja toimittaja Kimmo Oksasen näkökulma Itä-Euroopan romanien uutisoinnista Suomessa.

Tervosen artikkelissa kerrotaan muun muassa miten romaneista uutisoitiin jo 1990-luvulla satumaisina ja lapsenomaisina olentoina, joiden elämä muuttui, kun he saapuivat Alavuden kaltaiseen turvasatamaan. Tosin Tervosen teksti osoittaa myös, ettei media ole silloinkaan tyytynyt vain eksotisoimaan romaneja — vaan heitä on jo pitkään kuvattu joko rikollisina tai uhreina.

Kriittisiä havaintoja ja
kourallinen työkaluja

Siirtolaisuus, maahanmuutto ja pakolaisuus ovat aikamme puhutuimpia ja tunteita herättävimpiä ilmiöitä. Siksi niiden ympärillä vellovan julkisen keskustelun valtarakenteita ja perinteitä on syytä tarkastella kriittisesti ja tässä Kotilaisen ja Laineen kirja onnistuu.

Kirja antaa myös kiinnostavan katsauksen uutistyön kulisseihin ja maahanmuuttoon liittyvän uutisoinnin historiallisiin ja poliittisiin taustoihin.

Kritiikin, teoreettisen pohdinnan ja kiinnostavien näkökulmien lisäksi Laineen ja Kotilaisen tietokirja tarjoaa myös kourallisen työkaluja, joista maahanmuuttokeskustelusta kiinnostuneet toimittajat, tutkijat ja Twitterin käyttäjät voivat hyötyä.

Näistä työkaluista Kotilainen nostaa esiin muun muassa pohdinnat siitä minkälaisia uutiskuvia on sopiva käyttää eri asiayhteyksissä. Lisäksi Kotilainen mainitsee kirjan kriittiset huomiot niistä myyteistä, joita ylläpidetään julkisessa keskustelussa maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta.

Tulisiko maailmasta sitten hitusen verran parempi, jos edes osa maahanmuuttokeskustelun puhuvista päistä lukisi kirjan? Ehkä.

Varmaa on ainakin se, että näin hybridivaikuttamisen ja valeuutisten aikakautena medialukutaitoa kaivataan entistä enemmän. Niin lapsilta kuin aikuisilta.

Noora Kotilainen ja Jussi Laine (toim.): Muuttoliike murroksessa – metaforat, mielikuvat ja merkitykset. 447 sivua, Into.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Etukannen kuvassa Kirsti on Sortavalan Nukuttalahdessa noin vuonna 1940. Mies lienee hänen aviomiehensä Martti Varpio ja tyttö tytär Pirjo. Elämä hymyili hetken ennen jatkosotaa.

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
05

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään