KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kirja esittää perusteltuja vastaväitteitä rasisteille

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, luokittelu sen perusteella rotuihin ei ole tieteellistä.

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, luokittelu sen perusteella rotuihin ei ole tieteellistä. Kuva: All Over Pres

Käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä.

Arto Huovinen
16.7.2021 14.00

Kirjat

Rotu on olemassa, sanoo brittiläinen geenitutkija Adam Rutherford kirjassaan Vastaväitteitä rasisteille.

Rotu on olemassa siinä mielessä, että se on sosiaalinen rakennelma. Sille on jopa biologista perustaa: ihmiset voi jaotella karkeasti fyysisten ominaisuuksien – kuten ihonvärin tai ulkomuodon – mukaan, ja ne riippuvat suurelta osin geeneistä. Ryhmään kuuluvat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin ryhmän ulkopuolisia.

Jo lähes 50 vuotta on kuitenkin tiedetty, että suurin osa geneettisistä eroista on perinteisesti ymmärrettyjen rotujen sisällä eikä niiden välillä, toteaa Rutherford. Hän käyttää Richard Dawkinsin käsitettä ”epäjatkuvan mielen tyrannia”: koska meillä on taipumus luokitella asioita, emme huomaa jatkuvuutta. Klassisesti rotuja erottavana ominaisuutena pidetty ihonväri ei ole lokeroitavissa, vaan se on jatkumo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Siniset silmät ja punapäisyys

Monet meistä muistavat koulussa opetetun, että sinisiä ja ruskeita silmiä koodaa saman geenin eri versio. Lapsen olisi perittävä siniset silmät tuottava versio molemmilta vanhemmiltaan, muuten hän saa ruskeat silmät.

Nyttemmin kuitenkin tiedetään, että ainakin kymmenen geeniä vaikuttaa silmien väriin. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella voi olla minkä väriset silmät tahansa riippumatta vanhempien silmien väristä.

Vielä joulukuuhun 2018 saakka luultiin, että myös punapäisyys on väistyvä ominaisuus, johon tarvitaan sama geeniversio molemmilta vanhemmilta. Nyt tiedetään, että hiusten väriin vaikuttaa lähes 200 geeniä.

Rutherfordin kirja pohjautuu tuoreisiin tietoihin viime vuosikymmeninä nopein harppauksin edistyneestä geenitutkimuksesta.

Silmien väri ja punapäisyys ovat esimerkkejä siitä, miten aiemmin ajateltiin yhden geenin määräävän yhtä ominaisuutta. Nyt tiedetään, että geenillä on monta tehtävää sen mukaan, missä ja milloin sitä tarvitaan. Yleensä useat geenit vaikuttavat tiettyyn ominaisuuteen, ja geenien vaikutus riippuu toisista geeneistä.

Olennaista rasismin kannalta on se, että edellä sanottu pätee myös ihon pigmentointiin eli ihonväriin.

Rotujen erot pinnallisia

Ihmisten ominaisuuksien vaihtelu on todellista. Evoluutiosta johtuvat paikalliset sopeumat selittävät monia nykyisissä populaatioissa nähtäviä fyysisiä eroja, mutta eivät kaikkia.

Ihmisistä ja populaatioista voidaan muodostaa väljiä maantieteellisiä ryhmiä geneettisten tunnusmerkkien perusteella, mutta rajat ovat Rutherfordin mukaan epämääräisiä ja limittäisiä.

Luonnonvalinta vaikuttaa ihonväriin eri leveysasteilla, mutta ei määrää samalla leveysasteella näkyviä eroja: iho ei ole yhtä tumma jokaisella päiväntasaajan lähellä elävällä.

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, se vastaa erittäin huonosti ihmisten ja populaatioiden yhtäläisyyksien ja erojen kokonaismäärää. Rotujen erot ovat pinnallisia.

Afrikassa on enemmän geneettistä monimuotoisuutta kuin muualla maailmassa. Afrikkalaisten välillä on paljon enemmän geneettisiä eroja kuin afrikkalaisten ja maailman muiden ihmisten välillä. Kaksi eri heimoihin kuuluvaa Etelä-Afrikan san-kansan jäsentä poikkeaa geeneiltään enemmän toisistaan kuin britit, srilankalaiset tai maorit toisistaan, toteaa Rutherford.

Yksi kiintoisa esimerkki on sirppisoluanemia, jota pidetään usein mustille ominaisena ja siten todisteena rodun perustumisesta biologiaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Sirppisoluanemian kantajuus nimittäin suojaa malariatartunnalta. Sirppisoluanemian levinneisyys ei vastaa etnisyyttä vaan malarian maantieteellistä jakautumaa, koska ne ovat kehittyneet rinnakkain. Sirppisoluanemiaa on paljon niillä, joiden sukujuuret ovat Afrikan keskiosissa, mutta myös muilla maailman malaria-alueilla kuten Kreikassa, Turkissa, Lähi-idässä ja Intiassa.

Rotupuhtauden myytti

Viime aikoina rasismi on ollut näkyvämpää kuin aikoihin. Enemmän tai vähemmän peitellysti puhutaan jälleen myös rotupuhtaudesta. Tähän liittyy kiistely siitä, kenellä on oikeus asua milläkin maantieteellisellä alueella.

Rutherfordin mukaan käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä.

Historia on ollut geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista.

Ihmisten muuttoliike ei ole vain nykyajan ilmiö, eivätkä ihmisyhteisöt ennenkään olleet eristyksissä. Historia on ollut ihmisten muuttoa pitkien matkojen taakse ja geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista. Nykyinen väestörakenne ei välttämättä kuvasta esivanhempien populaatioiden tarkkaa sijaintia.

Rutherford käsittelee kirjassaan myös kysymyksiä urheilumenestykseen sekä älykkyyteen liitetyistä rotukäsityksistä. Hän perustelee, miksi populaatioiden väliset akateemisten, älyllisten, musiikillisten tai urheilusaavutusten erot eivät johdu geeneistä, vaan ensisijaisesti kulttuurisesta taustasta.

Ja sekin on tutkittu, ettei peniksen pituus tai ympärysmitta korreloi minkään populaation, rotuluokan tai etnisyyden kanssa.

Adam Rutherford: Vastaväitteitä rasisteille – Ihmisrotujen historia, tiede ja todellisuus. Suom. Veli-Pekka Ketola. Bazar 2021. 206 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Neljän prosentin leikkaus sote-rahoitukseen vastaisi jopa 8¿000 sote-ammattilaisen työpanosta, Hanna Sarkkinen muistuttaa.

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

Vasemmistoliitto vatii parannuksia eläkeläisten toimeentuloon, ei indeksileikkauksia, Li Andersson toteaa.

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

Kiinteistöpalvelualan lakot laajenevat asteittain ellei sopua synny.

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
03

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
04

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
05

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansalta täystyrmäys kokoomuksen ajamalle työttömyysturvan heikennykselle

29.03.2023

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

29.03.2023

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

28.03.2023

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

28.03.2023

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

28.03.2023

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään