KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kirja esittää perusteltuja vastaväitteitä rasisteille

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, luokittelu sen perusteella rotuihin ei ole tieteellistä.

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, luokittelu sen perusteella rotuihin ei ole tieteellistä. Kuva: All Over Pres

Käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä.

Arto Huovinen
16.7.2021 14.00

Kirjat

Rotu on olemassa, sanoo brittiläinen geenitutkija Adam Rutherford kirjassaan Vastaväitteitä rasisteille.

Rotu on olemassa siinä mielessä, että se on sosiaalinen rakennelma. Sille on jopa biologista perustaa: ihmiset voi jaotella karkeasti fyysisten ominaisuuksien – kuten ihonvärin tai ulkomuodon – mukaan, ja ne riippuvat suurelta osin geeneistä. Ryhmään kuuluvat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin ryhmän ulkopuolisia.

Jo lähes 50 vuotta on kuitenkin tiedetty, että suurin osa geneettisistä eroista on perinteisesti ymmärrettyjen rotujen sisällä eikä niiden välillä, toteaa Rutherford. Hän käyttää Richard Dawkinsin käsitettä ”epäjatkuvan mielen tyrannia”: koska meillä on taipumus luokitella asioita, emme huomaa jatkuvuutta. Klassisesti rotuja erottavana ominaisuutena pidetty ihonväri ei ole lokeroitavissa, vaan se on jatkumo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Siniset silmät ja punapäisyys

Monet meistä muistavat koulussa opetetun, että sinisiä ja ruskeita silmiä koodaa saman geenin eri versio. Lapsen olisi perittävä siniset silmät tuottava versio molemmilta vanhemmiltaan, muuten hän saa ruskeat silmät.

Nyttemmin kuitenkin tiedetään, että ainakin kymmenen geeniä vaikuttaa silmien väriin. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella voi olla minkä väriset silmät tahansa riippumatta vanhempien silmien väristä.

Vielä joulukuuhun 2018 saakka luultiin, että myös punapäisyys on väistyvä ominaisuus, johon tarvitaan sama geeniversio molemmilta vanhemmilta. Nyt tiedetään, että hiusten väriin vaikuttaa lähes 200 geeniä.

Rutherfordin kirja pohjautuu tuoreisiin tietoihin viime vuosikymmeninä nopein harppauksin edistyneestä geenitutkimuksesta.

Silmien väri ja punapäisyys ovat esimerkkejä siitä, miten aiemmin ajateltiin yhden geenin määräävän yhtä ominaisuutta. Nyt tiedetään, että geenillä on monta tehtävää sen mukaan, missä ja milloin sitä tarvitaan. Yleensä useat geenit vaikuttavat tiettyyn ominaisuuteen, ja geenien vaikutus riippuu toisista geeneistä.

Olennaista rasismin kannalta on se, että edellä sanottu pätee myös ihon pigmentointiin eli ihonväriin.

Rotujen erot pinnallisia

Ihmisten ominaisuuksien vaihtelu on todellista. Evoluutiosta johtuvat paikalliset sopeumat selittävät monia nykyisissä populaatioissa nähtäviä fyysisiä eroja, mutta eivät kaikkia.

Ihmisistä ja populaatioista voidaan muodostaa väljiä maantieteellisiä ryhmiä geneettisten tunnusmerkkien perusteella, mutta rajat ovat Rutherfordin mukaan epämääräisiä ja limittäisiä.

Luonnonvalinta vaikuttaa ihonväriin eri leveysasteilla, mutta ei määrää samalla leveysasteella näkyviä eroja: iho ei ole yhtä tumma jokaisella päiväntasaajan lähellä elävällä.

Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, se vastaa erittäin huonosti ihmisten ja populaatioiden yhtäläisyyksien ja erojen kokonaismäärää. Rotujen erot ovat pinnallisia.

Afrikassa on enemmän geneettistä monimuotoisuutta kuin muualla maailmassa. Afrikkalaisten välillä on paljon enemmän geneettisiä eroja kuin afrikkalaisten ja maailman muiden ihmisten välillä. Kaksi eri heimoihin kuuluvaa Etelä-Afrikan san-kansan jäsentä poikkeaa geeneiltään enemmän toisistaan kuin britit, srilankalaiset tai maorit toisistaan, toteaa Rutherford.

Yksi kiintoisa esimerkki on sirppisoluanemia, jota pidetään usein mustille ominaisena ja siten todisteena rodun perustumisesta biologiaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Sirppisoluanemian kantajuus nimittäin suojaa malariatartunnalta. Sirppisoluanemian levinneisyys ei vastaa etnisyyttä vaan malarian maantieteellistä jakautumaa, koska ne ovat kehittyneet rinnakkain. Sirppisoluanemiaa on paljon niillä, joiden sukujuuret ovat Afrikan keskiosissa, mutta myös muilla maailman malaria-alueilla kuten Kreikassa, Turkissa, Lähi-idässä ja Intiassa.

Rotupuhtauden myytti

Viime aikoina rasismi on ollut näkyvämpää kuin aikoihin. Enemmän tai vähemmän peitellysti puhutaan jälleen myös rotupuhtaudesta. Tähän liittyy kiistely siitä, kenellä on oikeus asua milläkin maantieteellisellä alueella.

Rutherfordin mukaan käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä.

Historia on ollut geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista.

Ihmisten muuttoliike ei ole vain nykyajan ilmiö, eivätkä ihmisyhteisöt ennenkään olleet eristyksissä. Historia on ollut ihmisten muuttoa pitkien matkojen taakse ja geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista. Nykyinen väestörakenne ei välttämättä kuvasta esivanhempien populaatioiden tarkkaa sijaintia.

Rutherford käsittelee kirjassaan myös kysymyksiä urheilumenestykseen sekä älykkyyteen liitetyistä rotukäsityksistä. Hän perustelee, miksi populaatioiden väliset akateemisten, älyllisten, musiikillisten tai urheilusaavutusten erot eivät johdu geeneistä, vaan ensisijaisesti kulttuurisesta taustasta.

Ja sekin on tutkittu, ettei peniksen pituus tai ympärysmitta korreloi minkään populaation, rotuluokan tai etnisyyden kanssa.

Adam Rutherford: Vastaväitteitä rasisteille – Ihmisrotujen historia, tiede ja todellisuus. Suom. Veli-Pekka Ketola. Bazar 2021. 206 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään