KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sylvi-Kyllikki Kilven tie kulki hellahuoneesta vallan kammareihin

Kansanedustajat Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Eino Kilpi äänestämässä Kaisaniemen kansakoululla. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen.

Kansanedustajat Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Eino Kilpi äänestämässä Kaisaniemen kansakoululla. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen

Kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi oli työläistaustaisena naispoliitikkona esikuva muurien murtamisessa ja rajojen rikkomisessa. Tuore elämäkertateos kertoo työväenliikkeen voimakastahtoisen merkkihenkilön tarinan.

Elias Krohn
26.12.2021 14.00

”Mutta naimisiin en myöskään mene, ellei minulla ole tilaisuutta olla joskus vapaana ja kehittää henkistä minääni, sillä sellaiseksi orjaksi kuin äiti en koskaan rupea.”

Näin kirjoitti 17-vuotiaana vuonna 1916 Kallion yhteiskoululainen Sylvi-Kyllikki Sinervo (myöhemmin Kilpi). Seitsenlapsisen työläisperheen esikoinen Helsingin Sörnäisistä pyrki määrätietoisesti eteenpäin elämässään jo kansakoulun alaluokilta alkaen. Hän pommitti vanhempiaan pyynnöillä päästä oppikouluun, mikä oli silloin työläisperheissä harvinaista.

Vapaaoppilaspaikka järjestyi, Sylvi-Kyllikki kouluttautui ylioppilaaksi ja lopulta maisteriksi asti. Hänestä tuli näkyvä toimittaja, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko ja lopulta kansanedustaja.

Siihen aikaan vaati paljon, että pystyi naisena puskemaan itsensä läpi joka paikasta.

Tämä määrätietoisuus teki vaikutuksen historioitsija Jaana Torninoja-Latolaan, kun hän ryhtyi tekemään elämäkertaa Sylvi-Kyllikki Kilvestä (1899–1987).

– Siihen aikaan vaati paljon, että pystyi naisena puskemaan itsensä läpi joka paikasta. Välillä meni tieltä havut ja männynkävyt, hän osasi myös jyrätä.

Taustalla oli työväenliikkeestä noussut sivistystahto: Sylvi-Kyllikin isä Edward Sinervo, joka työskenteli Kone- ja Siltatehtaalla sekä myöhemmin Hietalahden telakalla, oli ammattiyhdistysaktiivi ja työväen sivistystoiminnan puolestapuhuja. Vapaa-aikansa hän käytti itseopiskeluun ja kirjallisuuden ja lehtien lukemiseen. Perheessä keskusteltiin paljon.

Ei mitään sukankudontaa

Torninoja-Latola on aiemmin kirjoittanut Kilven sisaresta, kirjailija Elvi Sinervosta elämäkerran Yhä katselen pilviä (Into, 2017).

– Viihdyin paremmin Elvistä kirjoittaessani. Sylvi-Kyllikkiin välillä ärsyynnyin, mutta samalla kunnioitin häntä. Hän ei välttämättä ollut mukava ihminen, mutta so what. Se, mitä hän on tehnyt, on tärkeää.

Kun Kilpi aktivoitui poliittisesti pian sisällissodan jälkeen nuorena aikuisena ja liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, hän ei tyytynyt naisille osoitettuihin rooleihin.

– Siihen aikaan oletettiin, että naiset pysyvät naisjärjestön toiminnassa ja ottavat ehkä kantaa sosiaalipolitiikkaan ja kulttuurikysymyksiin, muttei mihinkään muuhun, Torninoja-Latola kuvailee.

SDP:n puoluetoimikunnassa Kilpi sivuutettiin jatkuvasti, mutta hän ei lannistunut.

Sosialidemokraattisessa Työläisnaisliitossa Kilpi ajoi vahvasti sitä, että liitto keskittyisi enemmän julkiseen toimintaan eikä kotitalousideologiaan.

– Sylvi-Kyllikki ei arvostanut sukankutojakerhoja, vaan kulttuurikerhoja, missä luetaan, keskustellaan ja edistetään naisten pääsyä julkiseen toimintaan, Torninoja-Latola sanoo.

Korkeakulttuuria työväestölle

Kirjallisuutta ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa opiskelleen Kilven yksi missio oli saada työväenliikkeen ihmisiä mukaan kulttuurin pariin.

– Hän oli vahvasti sitä mieltä, että työväenliikkeellä pitää olla oma kulttuuri, mutta sen pitää olla korkeakulttuuria. Hupailut eivät saaneet Sylvi-Kyllikin arvostusta, vaan piti olla yhteiskunnallista näkemystä.

Kilpi oli arvostettu ja pelättykin kriitikko 1930-luvulla. Työskennellessään Tampereella Kansan Lehdessä hän sai eräästä railakkaasta kirjoituksestaan paikallisen teatteriväen vihat niskoilleen. ”Työväenliike ja luokkataistelu eivät huvita heitä laisinkaan”, Kilpi oli kirjoittanut Tampereen Työväen Teatterin näyttelijöistä.

Poliittisen perheen myrskyt

Kirjassa valotetaan myös Sylvi-Kyllikin yksityiselämää. Hän ei kolmen lapsen äitinäkään pitäytynyt vain kodinhoidossa, vaan vastuita jaettiin puolison ja sukulaisten kanssa. Avioliitto toimittaja ja poliitikko Eino Kilven kanssa oli välillä myrskyisä.

Sylvi-Kyllikin välit sisariinsa Elviin ja Airaan, joka Elvin tavoin oli kirjailija ja suomentaja, rikkoutuivat 1930-luvulla poliittisista syistä. Sylvi-Kyllikki nousi SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1934, kun taas Elvi, tämän puoliso Mauri Ryömä ja Aira toimivat SDP:n sisäisessä vasemmisto-oppositiossa.

– Sylvi-Kyllikistä tämä oli loukkaavaa. Hänen rooliaan katsottiin sen läpi, ja häntä pidettiin epäluotettavana.

Torninoja-Latola kuvaa kirjoissaan vuonna 1936 järjestettyä Moskovan-matkaa, jolle molemmat sisarukset osallistuivat. ”En puhunut Elvin kanssa koko matkalla. En voinut. Sillä ensin pitäisi minun saada häntä aika lailla tukistaa”, Sylvi-Kyllikki kirjoitti päiväkirjaansa.

Tilanne muuttui, kun Elvi joutui jatkosodan aikana kolmeksi vuodeksi vankilaan Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seurassa toimimisen vuoksi.

– Sylvi-Kyllikissä nousi suojelemisen halu. Hän hankki Elville asianajajan, otti hoitoonsa Elvin ja Maurin pojan Ilkan, toimitti Elville käännöstöitä vankilaan ja lähetti ruokapaketteja, Torninoja-Latola kertoo.

Aira vangittiin lyhemmäksi aikaa vuonna 1944.

Suunta vasemmalle

Kun eduskunta vuonna 1943 tiukensi valtiollisten vankien pakettien vastaanotto-oikeutta, Kilpi kansanedustajana vastusti päätöstä.

Pian hän myös liukui rauhanoppositioon, joka ajoi Suomen irtautumista sodasta, ja jäätyään SDP:ssä paitsioon loikkasi monen toverinsa tavoin SKDL:ään 1946. Aikakauden muutos näkyi myös siinä, kuinka Neuvostoliittoa vielä 1930-luvulla kritisoineesta Kilvestä tuli Suomi-Neuvostoliitto-seuran puheenjohtaja.

– Ison kansalaisjärjestön puheenjohtajuus tarjosi hänelle näkyvämmän aseman kuin rivikansanedustajuus ja pääsyn ulkopolitiikan syrjään, Torninoja-Latola taustoittaa.

Sylvi-Kyllikki Kilpi puhuu halkopinojen edessä Helsingin lakkotoimikuntien kokouksessa Hakaniemen torilla.

Sylvi-Kyllikki Kilpi puhuu halkopinojen edessä Helsingin lakkotoimikuntien kokouksessa Hakaniemen torilla. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen

Puoliso Eino tuli perässä SKDL:ään, kansanedustajaksikin.

Sylvi-Kyllikki ei koskaan kotiutunut täysin SKDL:ään, eikä Suomi-Neuvostoliitto-seuraankaan, kommunistien vahvan aseman vuoksi.

– Hän tunsi olevansa sosiaalidemokraatti, mutta koki pystyvänsä SKDL:n kautta paremmin ajamaan asioita, Torninoja-Latola tulkitsee.

Elvi ja Aira kuuluivat paitsi SKDL:ään, myös SKP:hen. Vuonna 1959 SKP:n toimintatapoihin ja keskustelukulttuuriin pettynyt Elvi erotettiin puolueesta, ja Aira erosi omista puoluetoimistaan.

– Sylvi-Kyllikki oli koko ajan henkisenä tukena sisaruksille.

Sylvi-Kyllikki jättäytyi pois eduskunnasta vuoden 1958 vaaleissa, mutta tilalle nousi SKDL:n riveistä pariskunnan poika Kalevi Kilpi. Sylvi-Kyllikki keskittyi sittemmin muun muassa muistelmiensa kirjoittamiseen, missä Elvikin oli apuna.

Tasa-arvon esitaistelija

Torninoja-Latolan mukaan Sylvi-Kyllikki Kilven poliittinen ura peilautuu mielenkiintoisesti nykyaikaan – vaikkapa siihen, että Suomessa on nyt naisenemmistöinen hallitus.

– Ilman Kilven tapaisia naisia tämä ei olisi mahdollista. Hän on ollut yksi esitaistelijoista, joka on tehnyt suuren työn yhtenä muurien murtajana ja rajojen rikkojana.

Edelleen vahvaa tahtoa tarvitaan, sillä naiset joutuvat poliitikkoina esimerkiksi ottamaan vastaan lokaa ja vihapuhetta miehiä enemmän, Torninoja-Latola muistuttaa.

Kilven tärkeäksi perinnöksi Torninoja-Latola nimeää myös kulttuuri- ja koulutuskysymykset. Kilpi puolusti aina kulttuuria ja näki, että sitä pitää olla saatavana kaikille.

– Ei saa olla rahasta kiinni, että ihmiset voisivat mennä teatteriin, lukea kirjoja ja saada koulutusta. Kilpi oli yhtenäiskoulun ja tasa-arvoisen koulutuksen puolestapuhuja koko uransa ajan.

– Kun hän oli itse joutunut kamppailemaan köyhästä työläisperheestä maisteriksi, hän halusi tämän olevan helpompaa tuleville sukupolville.

Jaana Torninoja-Latola: Sylvi-Kyllikki Kilpi – matka valtakunnan vaikuttajaksi, Into 2021, 413 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään