KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Tätä tv-sarja ei kerro: SKDL ei suomettunut

SKDL:n puheenjohtajat Ele Alenius ja Kalevi Kivistö pitivät kiinni itsenäisyydestään suomettumisvuosinakin.

SKDL:n puheenjohtajat Ele Alenius ja Kalevi Kivistö pitivät kiinni itsenäisyydestään suomettumisvuosinakin. Kuva: Jarmo Lintunen

Kai Hirvasnoro
20.1.2022 7.16

Alkuvuoden puheenaihe ei ole ollut kiihkeä vaalitaistelu, vaan suomettuminen ja erityisesti 1970-luku. Keskustelun viritti Ylen erinomainen dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi, jonka käsikirjoitti Marjo Vilkko ja joka henkilöityy sarjassa kertojana ja haastattelijana toimivaan kirjailija Jari Tervoon.

Nuoremmille voi olla hiuksia nostattavaa nähdä, miten suomalaispoliitikot matelivat Neuvostoliiton edessä ja meille vanhemmille sarja antaa itsetutkiskelun aineksia. Mitä kaikkea olimmekaan valmiita hyväksymään hyvien naapuruussuhteiden edessä. Ja olivatko ne oikeasti niin hyvät, kun vaikuttaminen oli yksisuuntaista komentoystävyyttä?

Hyvässäkin sarjassa on puutteensa. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL mainitaan siinä vain kerran. Se oli kommunistisen puolueen kanssa ainoa, joka Suomessa uskalsi tuomita Tshekkoslovakian miehityksen vuonna 1968.

ILMOITUS
ILMOITUS

SKDL:n osalta se oli vasta alku. Se oli puolueista vähiten suomettunut 1970- ja 1980-luvuilla. Tv-sarjassa ei-suomettuneiksi nostetaan aivan oikein Georg C. Ehrnrooth ja pari muuta oikeistopoliitikkoa. Sen ajan Suomessa heillä ei ollut mitään menetettävää, he olivat täysin marginaalissa.

Todella itsensä peliin laittoi SKDL:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Hän johti suurta puoluetta, oli ministeri ja uhmasi Neuvostoliittoa ryhtymällä presidenttiehdokkaaksi vuonna 1982 vastoin Tehtaankadun painostusta.

Kivistö ja muut SKDL:n sosialistit eivät ryvettäneet itseään Neuvostoliiton liehakoinnissa. Itse asiassa heillä ei ollut käytännössä mitään suhteita Neuvostoliittoon aikana, jolloin kotiryssä oli maan tapa, ja poliitikon painoarvoa mittasi se, mitä korkea-arvoisempi tämä oli.

Kivistö kertoi lokakuussa Lauri Hokkasen -taistolaisuuskirjan johdosta järjestetyssä seminaarissa kuvaavan tapauksen omista neuvostosuhteistaan. Vuonna 1975 hän oli opetusministerinä avaamassa muotoilija Tapio Wirkkalan näyttelyn Moskovassa ja sai siinä yhteydessä kutsun käydä keskustelemassa NKP:n kansainvälisen osaston Suomen asioiden esittelijän Stefan Smirnovin kanssa.

Näin Kivistö kertoi:

– Se mikä siinä teki vaikutuksen oli, kun hän kaivoi nipun Kansan Uutisia salkustaan, niin tekstit olivat yltä päältä punaisella alleviivattuja. Tuskin Kansan Uutisten toimitussihteerikään oli lukenut lehteä niin tarkkaan kun siellä oli käyty. Ja tuli moitetta moitteen perään, että kaikkea kirjoitetaan, joka on tuomittavaa.

Kivistön edeltäjä Ele Alenius julkaisi SKDL:n puheenjohtajana kaksi kirjaa, joissa hän hahmotteli suomalaista sosialismia ja teki pesäeron neuvostoliittolaiseen. Neuvostoliitossa sosialistisen vallankumouksen teoreetikko Juri Krasin pantiin kirjoittamaan peräti vastapamfletti Aleniuksen kirjoille.

Niin vaarallisina SKDL:n puheenjohtajia pidettiin Neuvostoliitossa aikana, jolloin Tehtaankadun herkkupöydät notkuivat kepulaisille, demareille ja osalle kokoomuslaisiakin, taistolaisista nyt puhumattakaan.

Eikä se siihen jäänyt. Pitkälti SKDL:n toimijoiden piirissä perustettiin vuonna 1977 Ihmiskunta-niminen lehti, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Uudistuva ihmiskunta. Se oli liki ainoa, joka Suomessa teki tunnetuksi Itä-Euroopan toisinajattelijoiden näkemyksiä.

Vuonna 1979 lehti teki hurjan tempun tuomalla Suomeen vierailulle itäsaksalaisen toisinajattelijan Rudolf Bahron, jonka kirja Vaihtoehto oli juuri suomennettu. Uudistuvaa ihmiskuntaa julkaissut osuuskunta julkaisi vierailun jälkeen vuonna 1980 kirjan Keskusteluja Bahron kanssa.

Silloisen Suomen merkkihenkilöistä Bahron uskalsivat tavata vain SKDL:n kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund, joka oli myös lehden päätoimittaja, ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Ele Alenius.

Tämä kaikki jää Kylmän sodan Suomessa kokonaan kertomatta joko siksi, että sarjan tekijät eivät tunne asiaa tai siksi, että tieto ei sovi sarjan tendenssiin, jonka mukaan kaikki olivat syyllisiä.

Kirjailijana korkealle arvostamani Jari Tervo jatkoi teemasta viime sunnuntaina Helsingin Sanomien kolumnissaan. Hän kirjoitti Suomen oikean menestystarinan alkaneen 20.1.1992, kun YYA-sopimus haudattiin.

Noinkohan.

On totta, että vasta silloin Suomesta tuli täysin itsevaltainen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan, mutta menestys on enimmäkseen kaikkea muuta. Ne rakenteet, joiden takia Suomi on yksi maailman onnistuneimmista maista monilla mittareilla luotiin kylmän sodan vuosina siitä riippumatta. Georg C. Ehrnroothilla ja muulla oikeistolla ei ollut siinä osaa eikä arpaa. Eikä peruskoulun menestys siitä himmene, että yhtenä esikuvana oli sosialistisen DDR:n koulujärjestelmä.

Äkkiherätyksen saanut julistaa omaa totuuttaan varmasti, vakaumuksellisesti ja vaihtoehdottomasti. Niin tekee Tervokin. Mutta ei se erittäin hyvää tv-dokumenttia pilaa.

Juttua korjattu kello 14.24. Ele Alenius ei toiminut Suomen Pankin johtajana vaan hän oli Suomen Pankin johtokunnan jäsen.

Politiikan toimittaja

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

Jukka Pietiläinen

Sunnuntaivieras: Kuinka ajatuspajat vaikuttavat?

Sunnuntaivieras: Kotihoidon tuki – miten lapsista ja äideistä puhutaan?

Jukka Pietiläinen

Sunnuntaivieras: Sosialismi on perustulo ja työelämän demokratisointi

Uusimmat

Suomen Yrittäjät kysyi, saikuttaako työkavaeri syyttä.

Suomen Yrittäjien sairauspoissaolokysely naurattaa: ”Yllyttää kyttäämiskulttuuriin”

Minja Koskela

Taas löytyi hassu kirjaus hallitusohjelmasta: ”Ei hyödytä ketään”

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Runoilija Aija Andersson on kuollut

 
02

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
03

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
04

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
05

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

02.10.2023

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

01.10.2023

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään