Kantansa kertoneista kansanedustajista 107 kannattaa Nato-jäsenyyttä ja 13 vastustaa. 80 edustajan kanta ei vielä tiedetä, kertoo Ilta-Sanomien selvitys . Vastustajista 9 on vasemmistoliittolaisia. Lisäksi Nato-jäsenyyttä vastustavat Ano Turtiainen, perussuomalaisten Juha Mäenpää ja Mika Niikko sekä SDP:n Raimo Piirainen.
Vasemmistoliitosta Nato-jäsenyyttä on aiemmin kertonut kannattavansa Suldaan Said Ahmed ja eilen samalle kannalle ilmoittautui Mai Kivelä.
Näin keskusteluun osallistuneet vasemmistoliittolaiset perustelivat kantojaan.
Mustajärvi: Maanpuolustustahto alenisi
Markus Mustajärvi arvosteli, ettei selonteossa käsitellä Nato-jäsenyyden haittapuolia. Hän piti sitä oppaana Nato-jäsenyyteen.
Mustajärvi kertoi keskeiset seikat, jotka painavat hänen arviossaan kaikkein eniten.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi perustavalla tavalla Pohjois-Euroopan vallitsevaa tilaa. Pohjoisessa tilanne on ollut vakaa ja ennustettava pitkään. Arktisen alueen merkitys kasvaa, luonnonvarat kiinnostavat, samoin meriyhteys. Pohjoiseen katsovat niin Yhdysvallat, Venäjä kuin Kiinakin, ja jo se lisää jännitteitä alueella.
– Meistä tulisi osa ydinaseblokkia. Venäjän merkittävin ydinasearsenaali sijaitsee Kuolan niemimaalla, eikä yksikään suurvalta käy sotaa omalla maaperällään. Sotilasliiton jäsenenä Suomi menisi mukaan suunnitteluryhmään, joka pohtii muun muassa ydinaseitten käyttöä.
Mustajärven mukaan myös Suomessa poikkeuksellisen korkea maanpuolustustahto laskisi Nato-maana.
– Nyt maanpuolustus on meidän asia, Nato-jäsenyyden myötä se olisi noiden asia. Se johtaisi myös yleisen asevelvollisuuden murenemiseen, mikä on Suomen puolustuskyvyn ehdoton perusta.
Kyllönen: Naton pelote perustuu Yhdysvaltojen ydinaseisiin
Merja Kyllönen koki puhuvansa myös niiden puolesta, jotka eivät uskalla puhua ääneen sen pelossa, että heidät eristetään yhteisöistään tai heitä kohtaan hyökätään muuten.
– Sellaisia kansalaisia on nimittäin ympäri Suomen, ja ei puhuta kymmenistä ihmisistä sen sähköpostivirran perusteella, mitä itse olen saanut.
Hän kysyi, ollaanko Suomessa nyt tekemässä päätöksiä, jotka varmasti kestävät myöskin aikaa ja maailman menoa ja muuttuvaa elämää.
– Aika tulee nostamaan keskusteluun vielä monta muutakin kulmaa, mutta tiedän, että tällä hetkellä siihen keskusteluun ei ole valmiutta, eikä sitä osata asettaa oikeaan kontekstiin, vaan se irrotetaan ajasta ja paikasta. Suorastaan haetaan pikavoittoja, ja siinä kiihkossa kyllä leimataan ja rajataan ihmisiä sen perusteella, että he ylipäätään uskaltavat nostaa historian esille ja esittävät epämiellyttäviä kysymyksiä.
Kyllönen sanoi, ettei mikään jäsenyys missään sotilasliitossa tai puolustuskumppanuus sinällään ei muodosta yksinään uhkaa.
– Mutta Naton uhan muodostanee Venäjän näkökulmasta Yhdysvallat sekä muiden länsimaiden toimiminen heidän kokemansa vastustajan liittolaisena.
– Epäluuloon ei tarvita kuin tieto siitä, ettei kukaan varmuudella tiedä, mihin Yhdysvallat sijoittaa aseistustaan, joten silloin kaikki liittolaiset koetaan riskinä. Eivätkä epäluulon korjaamiseksi riitä todistelut siitä, ettei esimerkiksi meidän maaperällemme haluta ydinaseita tai Naton pysyviä joukkoja – tai mistä minä tiedän vaikka halutaankin, mistään reunaehdoista kun ei ole ollut ajatustakaan edes keskustella.
Kyllösen mukaan yksi selonteon avainlauseita on: ”Yhteisellä puolustuksella Nato pyrkii nostamaan hyökkäyksen kynnyksen mahdollisimman korkeaksi. Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen.”
– Eli viime kädessä koko Naton pelotevoima perustuu Yhdysvaltojen ydinaseisiin. Se kertoo myös oman tilannekuvani jäsenvaltioiden puolustuskyvystä.
Said Ahmed: Tärkeintä on rauha
Suldaan Said Ahmedin mukaan Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on tehnyt raadollisen selväksi, että Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut.
– Ukrainalaisten kärsimys muistuttaa meitä hirvittävällä tavalla siitä, mikä on tärkeintä. Tärkeintä on rauha niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Itse lapsena sodan kokeneen Said Ahmedin mukaan turvallisuus vaatii yhteistyötä.
– Ajattelen, että pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi meidän on nyt katsottava myös puolustusliitto Naton jäsenyyden suuntaan. Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevä vaikutus olisi mielestäni vahvuus Suomen puolustukselle. Myös viidennen artiklan antamat turvatakuut ovat vahvat argumentit jäsenyyden puolesta.
Yrttiaho: USA luo painetta Suomelle
Johannes Yrttiaho piti selvänä, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa.
– Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ydinasesuojasta unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy. Naton nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille valtioille, joilla ei ydinaseita ole. Onko Suomi valmis tähänkin?
Yrttiaho piti ilmeisenä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistuva paine on tällä hetkellä kova.
– Tavoite on saada Suomi hakemaan Nato-jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kyse on siis suurvaltapolitiikasta, jota Suomen pään yli tehdään.
Yrttiahon mukaan Suomen suvereniteetti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kapenisi Nato-maana monin tavoin, ja osin häviäisi.
– Väitetään, että Natossa päätökset tehdään konsensuksella ja yksikin jäsenvaltio voisi estää päätöksen syntymisen. Tässä on erotettava muodolliset valtasuhteet ja todelliset valtasuhteet. Naton jäsenmaat koosta riippumatta ovat konsensusperiaatteen myötä vain muodollisesti tasavertaisia, samanlaisia oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Eihän kukaan kuitenkaan usko, että Yhdysvalloilla ja Luxemburgilla olisi tosiasiassa samanlaiset oikeudet ja velvoitteet Natossa.
Honkasalo: Kiire ja hätiköinti uhka turvallisuudelle
Veronika Honkasalon mukaan on demokratian kannalta erittäin tärkeää, että sodasta, sen vaikutuksista Suomelle ja erilaisista vaihtoehdoista voidaan puhua avoimesti ilman välitöntä leimaamista ja solvauksia.
– Kiire ja hätiköinti ei ole perusteltua vaan jopa uhka turvallisuudelle. Teemme nyt päätöstä, joka tulee kantamaan vuosien ja vuosikymmenien päähän. On tarkoin pohdittava eri skenaariot. Emme ole pitkään aikaan Suomen historiassa olleet näin tärkeän asian äärellä.
Honkasalo piti Nato-jäsenyyden kannattajienkin etuna, että mahdollinen jäsenyys on kaikista näkökulmista tarkkaan punnittu riskit ja uhkakuvat tiedostaen. Hänellä oli paljon kriittisiä kysymyksiä selonteon jatkokäsittelyyn.
– Millä tavalla Suomen turvallisuustilanteeseen vaikuttaisi esimerkiksi se, että olisimme Nato-jäsenenä osallisena konflikteissa sotatilanteessa, olivat konfliktit sitten lähellä tai kaukana? Entä miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi asevarusteluun ja sotilaallisiin jännitteisiin lähialueilla? Entä mitä olisivat ne konkreettiset skenaariot, jos 5 artiklaan jouduttaisiin turvautumaan? Saisimmeko todella kaiken sen tuen, jota odotamme saavamme, vai ovatko suurvaltojen intressit jossain aivan muualla?
– Entä mitä Nato-jäsenyys merkitsisi Suomen pitkään harjoittamalle rauhanpolitiikalle, diplomatiaosaamiselle ja ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle? Mikä olisi Suomen vaikutusvalta Natossa? Entä miten suhtaudumme siihen, että olisimme samassa liitossa ihmisoikeuksia raa’asti polkevien Turkin ja Unkarin kanssa? Naton omat operaatiotkaan eivät aina kestä päivänvaloa, tästä tuorein esimerkki on Afganistanista. Miten näitä vaikutuksia on arvioitu mahdollisen jäsenyyden yhteydessä?
Hänninen: Jäsenyyn kasvattaisi jännitteitä
Katja Hänninen suhtautuu Nato-jäsenyyteen kriittisesti, koska turvallisuusympäristö muuttuisi jäsenyyden myötä, ”sillä jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä meidän maamme ja Venäjän välisellä rajalla”.
– Nämä uudet jännitteet eivät myöskään olisi vain jäsenyysprosessin aikainen asia vaan pysyvä uusi tila turvallisuusympäristössämme. Olisimme samalla osa sotilasliittoa, joka on läpi historiansa tukenut lähinnä Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikan ja aseteollisuuden etua. Nato ei nimittäin valitettavasti ole mikään rauhanjärjestö, ja jäsenyys asettaisi Suomen pahimmillaan yhdeksi suurvaltapolitiikan pelinappulaksi.
– Meidän on hyvä myös muistaa, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on antanut meille painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena. Ja kuten moni edustaja tässä salissa on tänään todennut, meillä on edelleen erinomainen maanpuolustustahto ja toimiva oma, vahva puolustus.
Hänninen kannusti jokaista suomalaista ja kansanedustajaa avoimeen ja toisten mielipiteitä arvostavaan keskusteluun ilman leimaamista, ilman syyllistämistä
– Nimittäin sananvapaus on kuitenkin demokraattisen valtion tärkein kulmakivi, jota kannattaa vaalia myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajatuksenvaihdossa.
uutiskirje 