Presidentti Niinistöllä ja pääministeri Sanna Marinilla (sd.) oli laaja kansan tuki heidän ilmoittaessaan viime torstaina, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Historioitsijoilla riittää ihmettelemistä Suomen Nato-keskustelun kiivastahtisuudessa. Mitä kokoomus yritti parikymmentä vuotta, se onnistui Putinilta yhdessä yössä.
Kautta historian kansalaiset ovat odottaneet osviittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa poliitikoilta, mutta nyt poliitikot päinvastoin seurasivat kansalaisia – ja ruotsalaiset suomalaisia. Yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yleensä jätetty pienen piirin käsiin.
Vain pieni joukko poliitikoistakin on ollut perillä kansainvälisestä politiikasta. Ukrainan kriisin synnyttyä sotilasasiantuntijoiden ohella tilannetta tulkitsivat vain Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja muutama muu tutkija ja poliitikko. Pikkuhiljaa joukko on laajentunut.
Ukrainan sota lisäsi kansalaisten kiinnostusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Myös solidaarisuus nousi aivan aivan uudelle tasolle. Ukrainalaisia haluttiin tukea, vaikka muutoin pakolaisia kohtaan on ollut tylympi asenne.
Nopeimman ennakoidun aikataulun mukaan ensi kevään eduskuntavaalit käydään jo Nato-Suomessa. Kokoomus on kasvattanut kannatustaan ja vetänyt kaulaa muihin puolueisiin Nato-keskustelun siivellä. Nationalistista puolustuspolitiikkaa ajanut perussuomalaiset ei ole saanut vastaavaa nostetta. Sodan aikana populismilla ei ole ollut kysyntää.
Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyntä on ollut kivuliainta vasemmistoliitolle ja demareille. Vasemmistoliitto teki viisaan päätöksen, ettei Nato-jäsenyys ole hallituksessa pysymisen kynnyskysymys. Puolueen lopullinen Nato-kanta tullee kesäkuun puoluekokouksessa Porissa eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston viitoittamalla tiellä.
Ensi kevään eduskuntavaalit ovat huippujännittävät. Kokoomuksen kannatus voi sulaa Suomen Nato-jäsenyyden edetessä, vaikka puolue on nyt vahvasti kiinni pääministerin paikassa. Ihmiset väsyvät ”ainaiseen” Nato-keskusteluun.
Vaalit saatetaan ratkaista ”bensapumpuilla”. Sotaan(kin) totutaan sen pitkittyessä – valitettavasti. Agendalle nousevat arkiset huolet. Ruoka kallistuu rankasti sodan, energian ja epävarmuuden seurauksena. Pienituloisille peruselintarvikkeiden hintojen nousu on myrkkyä.
Kokoomus ja perussuomalaiset löytävät vain yhden syyllisen. Se on Sanna Marinin (sd.) hallitus. Vaalikampanjassa totuus saa väistyä populismin tieltä, ja kansainväliset syyt hintojen nousuun heitetään syrjään.
Hintojen nousu – ja niiden kompensoiminen – on hallitukselle aito haaste. Tässä ei paranisi valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) tavoin kompuroida. Hän vastasi taannoin eduskunnan kyselytunnilla oppositiolle, etteivät hyvätuloiset kansanedustajat pysty asettumaan pienituloisten asemaan.
On vaan pystyttävä. Muutoin äänestäjät sortuvat populistien kelkkaan.
uutiskirje 
