KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Voiko Venäjän sodanvastaiselta liikkeeltä odottaa enää mitään?

Mellakkapoliisi retuuttaa mielenosoittajaa Moskovassa syyskuun 24. päivänä.

Mellakkapoliisi retuuttaa mielenosoittajaa Moskovassa syyskuun 24. päivänä. Kuva: Lehtikuva/Afp

Putinia on verrattu 30-luvun fasistijohtajiin, mutta Putinin järjestelmä eroaa esimerkiksi Natsi-Saksasta siinä, ettei kansalaisia ole kovin aktiivisesti yritetty aivopestä aktiivisiksi fanaatikoiksi. Sen sijasta järjestelmä perustuu poliittiseen apatiaan ja yleiseen epäluuloisuuteen yhtälailla hallitusta kuin oppositiota kohtaan, kirjoittaa Antti Rautiainen.

Antti Rautiainen
1.10.2022 12.00

Syyskuun 21. päivä julistettu liikekannallepano on valtaisa Venäjän kansalaisyhteiskunnan tappio Vladimir Putinille, suurin helmikuun hyökkäyksen jälkeen. Kaikille oli selvää, että Putin tulee välttämään liikekannallepanoa viimeiseen asti.

Ennen liikekannallepanoa Venäjän yhteiskuntasopimus on ollut sellainen, että vallanpitäjät saavat varastaa ja sotia sillä ehdolla, etteivät sodat kosketa kansalaisten elämää. Osa Venäjä-asiantuntijoista ennusti, että Putinin valta tulisi kaatumaan liikekannallepanoon. Mutta toisin kävi, vallankaappausta ei tullut, ja mielenosoitukset eivät olleet suurempia kuin helmi-maaliskuussa.

Pettymys venäläisten kyvyttömyyteen vaikuttaa johtajiinsa on ollut suuri, tästä hyvästä halutaan nyt kostaa kaikille venäläisille. Nyt sanktioita halutaan kohdistaan paitsi Venäjän sotakoneistoon, myös kaikkia venäläisiä vastaan, riippumatta siitä mieltä mieltä he ovat sodasta.

”Ongelma ovat passiivisuus, aivopesu ja ultranationalistinen ideologia”

Ensimmäinen siirto tähän suuntaan oli turistiviisumeiden lopettaminen. Suomen hallitus joutui tämän kanssa laillisiin vaikeuksiin, koska syntyperän määrätyt sanktiot ovat länsimaisen yksilön vastuuden periaatteeseen nojaavan oikeusjärjestelmän vastakohta. Umpikujasta löytyi ulospääsy, kun turistiviisumien lopettamiseksi keksitiin, että venäläisten turistiviisumit ”voi haitata Suomen kansainvälisiä suhteita”. Eli suhteet voivat vaarantua jos Suomi ei tee samaa oikeusperiaatteiden suhteen kyseenalaista päätöstä kuin lähimmät EU-maat suomenlahden eteläpuolella.

Samaan aikaan Venäläiseen öljyyn kohdistuvia sanktioita vasta odotellaan.

Spontaaneja voittoja, mutta rajallisia sellaisia

Venäläiset liikkeet ovat aihe, josta olen kirjoittanut eniten viimeisen 14 vuoden aikana. Liikkeet ovat olleet inspiroiva aihe, koska ne ovat aika-ajoin saavuttaneet myös voittoja, viimeksi vuonna 2018 eläkeuudistusta vastaan.

Vuonna 2012 kirjoitin siitä, kuinka paljon Venäjällä voi saavuttaa kansalaistoiminnalla, ja vuonna 2010 ihmettelin sitä, kuinka moneen voitokkaaseen liikkeeseen olin ehtinyt osallistua Venäjällä.

Vaikka on ollut selvää, että Venäjän liikkeet pystyvät vaikuttamaan vain yksittäisiin sisäpoliittisiin päätöksiin tai paikallisiin rakennushankkeisiin, silti olen nähnyt niissä toivoa yhä autoritaarisimpaa hallintoa vastaan. Suurimmat osittaisia voittoja saavuttaneet liikkeet, kuten vuoden 2018 liike ovat olleet hyvin spontaaneja, eikä minkään vakiintuneen puolueen tai järjestön organisoimia. Vielä on toivoa, että myös sotaa vastaan nousisi tällainen liike.

Toisaalta, usein olen ollut myös pessimistisempi. Maaliskuussa 2017 kirjoitin, kuinka jo toissavuosikymmenellä näin, miten Venäjän yhteiskunta on epäpoliittisuuden ja apatian läpäisemä. Saman vuoden helmikuussa kirjoitin, että kuinka kansalaisvapauksien puolesta Venäjä jo on uusi Neuvostoliitoksi, ja miksi moni venäläinen on itse halunnut palata menneeseen. Vuonna 2013 kirjoitin Venäjän äärimmäisestä atomisaatiosta, tosin vielä tuolloin pidin sitä seurauksena 90-luvun villistä kapitalismista. Nykyään uskon, että Venäjän atomisaatio on villin kapitalismin ja monivuosisataisen autoritarismin perinteen synteesi.

Kamppailut liikekannallepanoa vastaan

Harkovan rintaman takaiskujen jälkeen oli selvää, että Putinin on aloitettava liikekannallepano, riippumatta sen seurauksista. Silti kansalaisyhteiskunnan tappio on syy kysyä, onko oma optimismini Venäjän kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksista ollut perusteetonta? Olenko pelannut neljännesvuosisadan ajan häviävää hevosta, minkä vuoksi suurin osa elämäntyöstäni on nyt roskiksessa?

Myös toisenlaisia merkkejä on näkyvissä. Pelkästään liikekannallepanon viitenä ensimmäisenä päivänä 260000 kutsuntaikäistä miestä ehti häipymään Venäjältä, nyt määrä voi olla jo kaksi kertaa suurempi. Vielä useampi tulee välttelemään kutsuntoja Venäjällä. Sodan alun jälkeen Venäjällä on Pussy Riotin aikanaan perustaman Mediazona-sivuston mukaan tehty jo 52 tuhopolttoiskua kutsuntatoimistoja ja muita sotakoneistoon kytköksissä olevia hallintorakennusta vastaan. Viime maanantaina Feministinen sodanvastainen vastarinta FAS ilmoitti sen tietolähteen Moskovan kaupunginhallinnossa kertoneen, että kaupunki yrittää digitoida pikavauhtia kaiken kutsuntatoimistojen tiedon. Osoittautui, että osa asevelvollisten tiedoista on edelleenkin vain paperilla, joten saattavat kadota ikuisiksi ajoiksi tuhopolttojen ansiosta.

Vaikka Venäjän yhteiskuntajärjestelmä on taantunut 20 vuoden ajan, yleisestä asenneilmapiiristä ei voi sanoa samaa. Feminismi on ollut somen myötä yhtälailla kovassa nousussa Venäjällä viimeisten 10 vuoden ajan kuin muuallakin maailmassa, ja olenkin kirjoittanut nousevasta liikkeestä useasti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Videoiden perusteella naiset ovat olleet yliedustettuina kaikissa sodanvastaisissa mielenosoituksissa, myös liikekannallepanon vastaisissa mielenosoituksissa vaikka liikekannallepano koskee lähinnä miehiä. Feministien järjestämä Feministinen sodanvastainen vastarinta onkin ollut merkittävimpiä protesteja kutsuneita järjestöjä, ja se on järjestänyt muitakin luovia protesteja. Nyt FAS on kehoittanut saikuttamaan ja muuhun työpaikkasabotaasiin Antijob.net-sivuston kautta, joka pitää mustaa listaa huonoista työnantajista. Lisäksi FAS jakaa yhteistyössä aseistakieltäytyjäliikkeen kanssa neuvoja kutsuntojen ja asevelvollisuuden välttelystä.

Sodanvastaisen liikkeen radikaali siipi on vahvempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa sen miehitettyä Irakin, mutta ei siltikään riittävän vahva. Muutama järjestö, kuten Ukrainan armeijan rinnalla sotiva Vapaan Venäjän legioona ja Anarko-kommunistinen taistelujärjestö ovat ottaneet vastuun joistain iskuista, mutta ensimmäisen vastuunotot eivät aina ole uskottavia.

Suurin osa tuhopolttoiskuista tuntuu olevan yksittäisten ihmisten tekemisiä. Monet iskuista on tehty ilman huolellista suunnitteluja, ja tekijöitä on jäänyt myös kiinni. Perinteiset ihmisoikeusjärjestöt eivät tue ”väkivaltaisia ekstremistejä” ja ”terroristeja”, joten kiinnijääneitä tukemaan on perustettu uusia ryhmiä, kuten Solidaarisuusvyöhyke-ryhmä.

Uutiset suorasta toiminnasta antavat enemmän aihetta optimismiin kuin mielenosoitukset, joiden merkitys on lähinnä symbolinen. Muutamilla reuna-alueilla kuten Sahan tasavallassa Siperiassa ja Etelä-Venäjän Dagestanissa virkavalta ei enää ole aina onnistunut nujertamaan mielenosoituksia, mutta pääosin mielenosoitukset ovat juuttuneet negatiiviseen kierteeseen – koska poliisi on onnistunut hajoittamaan ne, epäröivät eivät niihin uskaltaudu. Viime viikon torstaina ja lauantaina kansalliskaarti eli mellakkapoliisit olivat jonkin verran passiivisempia kuin keväällä, voi johtua siitä että kansalliskaarti on myös kärsinyt raskaita tappioita Ukrainassa. Toisaalta poliisien tappiot ovat johtaneet myös brutaalimpiin otteisiin, viime viikon mielenosoitusten jälkeen he hyökkäsivät runoilija Artjom Kamardinin kotiin ja raiskasi tämän käsipainolla tämän lausuttua sotaa pilkkaavia säkeitä kuukausittaisessa runotapahtumassa Majakovskin patsaalla Moskovassa.

Lisäksi kynnys siirtyä radikaalimpiin protesteihin on korkea. Venäläisille on viimeisten 30 vuoden aikana toitotettu väkivallattoman protestin auvoisuutta, ja väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin kamaluutta aivan yhtä paljon kuin suomalaisille. Viimeiset 20 vuotta on terrorismia vastaan kirjoitettu julkilausumia ja sitä on ehkäisty yhdessä yliopistoissa ja poliisitoimilla yhteisissä pöydissä länsimaiden ja Venäjän kesken. Länsimaat ovat käytännössä hyväksyneet Venäjän ”terrorismin vastaiset toimet” Tšetšeniassa ja muualla Pohjois-Kaukasuksella, ja tehneet Venäjän kanssa yhteistyötä islamisteja vastaan.

Tälläkin hetkellä Romania on karkoittamassa Venäjälle tšetšenialaista Amina Gerihanovia. Tšetšeenien ihmisoikeusjärjestö Vayfondin mukaan myös Itävalta on karkoittamassa kaksi tšetšeeniaktivistia Venäjälle, ja Ruotsikin on karkoittamassa Tšetšeniassa kidutettua miestä Tšetšeniaan. 6. helmikuuta vuonna 2021 Tšetšenian viranomaiset kiduttivat kuoliaaksi Ranskasta karkoitetun Daud Muradovin.

Haluavatko venäläiset sotaa?

Maanalaisen toiminnan suosio kasvaa, mutta sen menestys riippuu yleisestä mielipiteestä.

Venäjän mielipidetutkimusten luotettavuutta on vaikeaa arvioida, jo keväällä oli tapauksia joissa yli 60 prosenttia kieltäytyi vastaamasta kadulla tehtyihin mielipidetiedusteluihin. Toisaalta riippumattomana pidetyn Levada-keskuksen mielestä puhelinkyselyt ovat edelleen riittävän luotettavia.

Levada-keskus avasi tätä tarkemmin pitkässä artikkelissa syyskuun alussa. Sen mukaan Venäjän väestöstä yli 40 prosenttia tukee Putinin operaatiota ehdottomasti ja noin 30 prosenttia varauksellisesti. Johdonmukaisesti vastustaa alle 20 prosenttia.

Levadan mukaan halukkuus vastata puhelinhaastatteluihin ja kyselytulokset eivät eroa merkittävästi tuloksista viime- ja toissavuonna. Tällä viikolla tehdyn kyselyn mukaan 72 prosenttia tukee sotaa myös mobilisaation jälkeen.

En ole vakuuttunut, että mielipidemittaukset Venäjällä olisivat olleet luotettavia enää vuosiin. Mutta on totta, että monet tukevat Putinin sotaa, suurin osa kuvittelee edelleen voivansa elää normaalia elämää ottamatta koskaan kantaa mihinkään. Suurin osa sodan vastustajista ei tee mitään konkreettista sotaa vastaan.

Putinia on verrattu 30-luvun fasistijohtajiin, mutta Putinin järjestelmä eroaa esimerkiksi Natsi-Saksasta siinä, ettei kansalaisia ole kovin aktiivisesti yritetty aivopestä aktiivisiksi fanaatikoiksi. Sen sijasta järjestelmä perustuu poliittiseen apatiaan ja yleiseen epäluuloisuuteen yhtälailla hallitusta kuin oppositiota kohtaan. Vaikka kansa olisi valmis kapinaan sodittuaan muutaman vuoden, puuttuu siltä kaikenlainen poliittisen osallistumisen ja omaehtoisen järjestäytymisen kulttuuri. Se on puuttunut parinsadan vuoden ajan. Ongelmaa ei voi kiteyttää ”demokratian puutteeksi”, koska sotaan ryhtyminen ei välttämättä ole ristiriidassa väestön enemmistön tahdon kanssa. Ongelma ovat passiivisuus, aivopesu ja ultranationalistinen ideologia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaaksi yhdistelmäksi muuallakin maailmassa.

En tiedä, onko moderneilla yhteiskunnilla edes periaatteessa tehokkaita keinoja kamppailla näitä vastaan. Suomessa ajatellaan, että oikeusvaltiolla on oma sisäinen byrokratiansa, jonka avulla se pystyy suojelemaan kansalaisia itseltään. Juuri kukaan ei Suomessa mieti vaihtoehtoa, että kenties myös kansalaisten pitäisi joskus pystyä puolustautumaan valtiota vastaan.

Venäjälläkään tätä ei ole ajateltu. Enemmistö kansalaisyhteiskunnasta on pyrkinyt osallistumaan vaaleihin kaikesta vaalivilpistä ja epäreiluista alkuasetelmista huolimatta, tai sitten käynyt yrittänyt haastaa valtiota oikeuteen jostain epäoikeudenmukaisuudesta. Näihin keinoihin on uskottu katkeraan loppuun saakka. Varmaankin jossain vaiheessa enemmistö kääntyy sotaan vastaan.

Mutta kuinka sodanvastustajat voivat käydä aseelliseen kapinaan, kun aseet on nyt jaettu niille, jotka ovat olleet halukkaimpia lähtemään sotaan? Onko aseellinen kapina ydinasevaltiossa edes mahdollinen? Putin saattaa pysyä vallassa, vaikka hän käyttäisi ydinaseita ja/tai häviäisi sodan. Tällöin Venäjä muuttuisi valtavaksi eristäytyneeksi ja vainoharhaiseksi Pohjois-Koreaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään