Kun ostovoiman heikkeneminen uhkaa suomalaisten toimeentuloa, tarvitaan kunnolliset palkankorotukset, sanoi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n valtuustossa keskiviikkona puhunut puheenjohtaja Ismo Kokko. Hän peräänkuulutti koko ammattiyhdistysliikkeen yhteistyötä. SAK-laisten liittojen tulisi tavoitella yhteistä, reilua palkankorotuslinjaa, joka ei tule vientiteollisuuden työnantajien sanelemana.
Mallia Kokon mielestä näyttää se, miten Saksan vientiteollisuudessa solmittiin kahden vuoden sopimuskaudelle yhteensä 8,5 prosentin palkankorotukset sekä veroton 3 000 euron kertakorvaus.
– Suomessa verottomista korvauksista ei ole ainakaan vielä käyty yhteiskunnallista keskustelua. Poikkeustilanne vaatisi kuitenkin poikkeuksellista ajattelua, hän sanoi.
Kokko ennakoi talven neuvottelukierroksesta erityisen vaikeaa sekä inflaation että työnantajien tiukan keskinäisen koordinaation takia. Yksityissektorin työnantajat haluavat jälleen vientiteollisuuden ratkaisun neuvottelupöytien katoksi.
Mallista on Kokon mukaan luovuttava, koska se ei ota huomioon alakohtaisia tarpeita käytännössä lainkaan. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen oli samoilla linjoilla oman valtuustonsa kokouksessa eilen tiistaina. Työnantajien sanelema vientivetoinen sopimusmalli on hänen mukaansa tiensä päässä.
”Tarvitaan myös järjestöllistä painostusvoimaa”
AKT:n tavoite on neuvotella valtakunnallisiin työehtosopimuksiin uudistuksia nimenomaan työelämän laatukysymysten osalta. Näistä keskeisempiä ovat esimerkiksi työ- ja lepoajat sekä erilaisten haittojen ja olosuhteiden mukanaan tuomat erityispiirteet.
Kokon mukaan viime kevään kunta-alan tiukat työehtoneuvottelut todistivat tarpeen vahvasta sitoutumisesta tavoitteisiin.
– Puhumalla pääsee harvoin neuvottelupöydässä tyydyttävään lopputulokseen. Kunta-ala osoitti, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös järjestöllistä painostusvoimaa.
AKT:n 2. varapuheenjohtajan Niko Blomin mukaan näyttää siltä, että työnantajapuoli haluaa kriisiyttää tes-neuvotteluja, millä vaikutetaan myös vaalikevääseen.
– Näin ei olla sopimassa pelkästään työehtosopimuksista, vaan yhteiskunnan suunnasta. Vaalien lopputulos vaikuttaa paitsi siihen, ketkä päättävät, myös siihen miten lainsäädäntöä kehitetään ja miten se vaikuttaa esimerkiksi työn tekemisen ehtoihin, sopimusjärjestelmiin tai jopa mahdollisuuksiin käydä työtaisteluja. Siksi on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja edustajat valitaan tietoisena siitä, millaista politiikkaa he edustavat. Yksi AKT:n vaalitavoitteista on esimerkiksi järjestöjen kanneoikeus.