Kun nyt otetaan vauhtia eduskuntavaaleihin, mieleen muistuvat vuoden 2015 vaalien jälkeiset tunnelmat.
Kahdeksan vuotta sitten porvaripuolueet ottivat tuhdin vaalivoiton, jonka tuloksen pohjalta muodostettiin ”kolmen ässän” porvarihallitus. Hallitusovet aukesivat ensimmäistä kertaa myös Timo Soinin johdolla jytkyttäneille perussuomalaisille.
Tuo porvarihallitus teki seuraavat vuodet määrätietoisesti työtä suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden heikentämiseksi. Eläkkeitä ja lääkekorvauksia leikattiin, opintotuki muutettiin lainapainotteiseksi, tuottavia valtionyhtiöitä myytiin markkinoille ja ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattiin.
Porvarihallituksen läpi runnoma kiky-sopimus leikkasi julkisen sektorin palkkoja, pidensi työaikaa ja siirsi työnantajamaksuja työntekijöille.
Kevään 2015 vaalitappio oli järkytys, mutta se aiheutti vasemmistolaisen vastareaktion ympäri Suomea. Heti vaalipäivän jälkeen vasemmistoliittoon liittyi tuhansittain uusia jäseniä. Puolueelle tehtiin myös paljon lahjoituksia yksityishenkilöiltä. Ajatus oli selkeä: ihmiset halusivat antaa tukensa porvaripolitiikan vastaiselle kamppailulle.
Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Porvarihallitus porskutti eteenpäin, eikä oppositioon ajettu vasemmistoliitto voinut vaikuttaa sen harjoittamaan politiikkaan, vaikka puolueen jäsenmäärä kasvoikin.
Vasemmiston kädenjälki näkyy 2020-luvun Suomessa jo nyt.
Jos porvaripuolueet voittavat tämän kevään eduskuntavaalit ja maahan muodostetaan porvarihallitus, odotettavissa on 2010-luvun loppuvuosien kaltaisia heikennyksiä hyvinvointivaltioon ja ennennäkemättömän hurjaa leikkauspolitiikkaa.
Vasemmiston helmasynti on siinä, ettei liikkeessä oikein osata voittaa. Sen sijaan näyttävästi häviäminen on vasemmistolaisille liiankin tuttua puuhaa.
Huhtikuun eduskuntavaaleissa vasemmistolla on kaikki mahdollisuudet ottaa näyttävä voitto.
Kulunut vaalikausi on ollut vasemmistolle paitsi yhteiskunnan muuttamista myös sisäisen kasvun aikaa. Viimeistään nyt voidaan sanoa, että vasemmisto on oppinut hallitsemaan. Välillä se vaatii kompromissien tekemistä.
Vasemmiston kädenjälki näkyy 2020-luvun Suomessa jo nyt. Oppivelvollisuutta on pidennetty, työllisyys on ennätyslukemissa, eläkkeitä on korotettu ja opintotuki sidottu indeksiin. Sote-uudistuskin saatiin tällä hallituskaudella vihdoin tehtyä.
Lisäksi on huomionarvoista, että vasemmistoliitto on onnistunut kumoamaan erään politiikan luonnonlain. Vasemmistoliiton kannatus ei nimittäin ole kuluvan hallituskauden aikana merkittävästi laskenut, vaikka yleensä hallitusvastuu syö puolueiden kannatusta.
Puolueella on siis kädessään kaikki avaimet ottaa vaalivoitto, jos puolueen kannattajat ja liikkuvat äänestäjät antavat luottamuksensa vasemmistoliiton ehdokkaille vaalipäivänä.
Ei anneta vahingon tällä kertaa tapahtua.
lehti 